Me annamme jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden osallistua. Tehdään Suomesta entistä parempi paikka asua ja elää. Kukaan muu ei tee sitä puolestamme. Siksi kaikkien ideoita tarvitaan.

Onko sinulla konkreettinen idea, joka tekee Suomesta paremman? Kerro se meille oheisella lomakkeella.

Julkaisemme ideoista kiinnostavimmat, omaperäisimmät ja rakentavimmat. Seuraamme, mitä niille tapahtuu. Suomi ei muutu vaikertamalla vaan vaikuttamalla.

Haemme ideoita sellaisilta ihmisiltä, jotka haluavat kertoa ajatuksistaan Ylen välityksellä suomalaisille. Tämän vuoksi kysymme yhteystietoja. Ideaa voi ehdottaa yksi ihminen tai useampi, esimerkiksi yhdistys. Tietoja käsitellään luottamuksella, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille.

Annamme Suomi-tekojen kehittelemiseen lisää aikaa. Viimeinen vastauspäivä on keskiviikkona 17. helmikuuta.

Jos haluat tehdä ideastasi lisäksi videon, voit lähettää meille linkin siiihen oheisella lomakkeella. Käsittelemme vain ehdotukset, joissa on tekstiperustelut ja yhteystiedot. Tilaa on vajaan A4-arkin verran eli 2 000 merkkiä.

Aiheesta voi keskustella ja ideoita jakaa sosiaalisessa mediassa: #suomitekoja.

Osallistu. Ajattele isosti, ajattele rohkeasti!

Muutettu viimeinen vastauspäivä keskiviikoksi 17. helmikuuta.

Ideoiden vastaanotto on päättynyt 17. helmikuuta.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolustaa yliopistoihin kohdistuvia satojen miljoonien eurojen leikkauksia. 

Tieteen, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus on Grahn-Laasosen mukaan kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun, joten huonoina aikoina rahoituksesta pitää voida leikata. 

Korkeakouluverkolta Grahn-Laasonen haluaisi nähdä enenevää tiivistymistä ja yhdistymisiä.

– Yliopistojen määrä voisi edelleen laskea, Grahn-Laasonen totesi Yle TV1:n Ykkösaamussa.

Grahn-Laasonen näkee, että kotimainen tutkimus on nyt keskittynyt pieniin yksiköihin. Ministeri haluaisi nähdä korkeakoulujen panostavan yhä enemmän tiettyihin vahvuusalueisiin.

– Työnjaossa, että mikä korkeakoulu tutkii ja opettaa mitäkin aineita, siinä olisi paljon tekemistä. Se, että koottaisiin osaamista yhteen vahvemmiksi keskittymiksi. Tästä on kyse kun puhutaan korkeakoulujen profiloitumisesta.

Taiteen tukia uudistetaan

Grahn-Laasonen myöntää, että tutkijoiden huoli ajan kulumisesta rahoituksen hakemiseen itse tutkimisen sijaan on aiheellinen. Hän on pyytänyt Suomen Akatemiaa käymään läpi hakuprosessejaan niiden helpottamista silmällä pitäen.

– Toivon itsekin, että tutkijat pääsisivät keskittymään ydintehtäviinsä.

Taiteen saralla opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen ilmaisi syksyllä haluavansa uudistaa taiteen rahoitusta ja valtionosuusjärjestelmää. Grahn-Laasosen mielestä nykyjärjestelmä on liian staattinen, eikä kannusta kehittymään optimaalisella tavalla.

– Minun tavoitteenani on, että uusi järjestelmä astuisi voimaan vuoden 2018 alusta. Sen sisältö on vielä vaiheessa siitä syystä, että tämä uudistus alkaa nyt.

Ylen #suomitekoja-kampanjaan kulttuuriministeri näkee, että yksi keino parantaa Suomea olisi saada uusia yleisöjä taiteen ja kulttuurin piiriin.

– Ihan jo lapsesta ja nuorista lähtien altistuttaisiin ja päästäisiin kokemaan kulttuuria ja taidetta. Lähden myöskin siitä, että parasta kulttuurin tukemista on kuluttaa ja hankkia sitä.

Työttömyyttä pitävät isona ongelmana erityisesti naiset. Naisista 38 ja miehistä 33 prosenttia mainitsi työttömyyden, kun heitä pyydettiin nimeämään yhdestä kolmeen yhteiskunnan isointa ongelmaa.

Työttömyyttä isona ongelmana pitävien osuus kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2011 verrattuna, selviää Taloustutkimuksen kyselystä.

Marie Jallow jakaa huolen, vaikka hänellä itsellään töitä onkin.

– Todellakin. Olen itse ollut työttömänä ja nyt äiti on vaarassa jäädä työttömäksi. Samanlaista tietoa kuuluu vähän joka puolelta.

Vähiten huoli työttömyydestä painaa alle 25-vuotiaita miehiä.

– Ehkä nuoret ovat mukautuneet ajatukseen epävarmasta työelämästä, pohtii tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.

Työ kiinnostaa, kilpailukyky ei kovin

Vastaavasti, kun suomalaisilta kysyttiin, mitä hallituksen pitäisi tehdä ongelmien ratkaisemiseksi, ykkösvastaukseksi nousi työllisyyden saaminen kuntoon. Suomalaiset tukisivat yrityksiä esimerkiksi verohelpotuksin.

Työ on suomalaisille niin tärkeä arvo, että Rahkonen uskoo kilpailukykysopimuksenkin syntyvän sukkelammin, jos sen nimi vaihdettaisiin työllisyyssopimukseksi.

– Suomalaiset ovat skeptisiä, näkyykö kilpailukykysopimus työpaikoissa, Rahkonen sanoo.

Hallituksen jättihankkeet, kuten kilpailukykysopimuksen loppuunvieminen tai veronalennukset, eivät juuri näy kansalaisten vastauksissa. Ensimmäistä pitää ratkaisuna seitsemän prosenttia suomalaisista, verojen rukkausta yksi sadasta.

Sen sijaan eriarvoistumisesta on huolissaan joka kymmenes vastaaja, lähes yhtä moni kuin viisi vuotta sitten. Juho Rahkosen mukaan syy voi löytyä ulkomailta.

– Maailmassahan on maita, kuten esimerkiksi Saksa, jossa on hyvä kilpailukyky, mutta työtätekevä köyhälistö. Suomalaiset ovat ehkä epäileväisiä, tulisiko meillekin sellainen. Kansalaiset ovat huolestuneempia eriarvoistumisesta kuin kilpailukyvystä sinänsä.

Maahanmuutto muutti Suomen

Maahanmuutto on ponkaissut viidessä vuodessa yhteiskunnan ongelmien kakkoseksi.

Hallitsematonta maahanmuuttoa pitää ongelmana 30 prosenttia suomalaisista, ja alle 25-vuotiaista 40 prosenttia. Naisista hiukan suurempi osa pitää sitä ongelmana kuin miehistä.

Taloustutkimuksen Juho Rahkosen mukaan Suomi on tältä osin muuttunut kuin uudeksi maaksi. Viisi vuotta sitten maahanmuuttoa pidettiin marginaalisena ongelmana.

Ylen katukyselyyn vastannut Hanna Brotkin ymmärtää, miksi maahanmuutto on noussut listalle.

– Kaikki jotka oikeasti apua tarvitsevat, ovat tervetulleita, mutta ikävä kyllä fakta on, että näin ei aina ole. Tärkeintä olisi kohdentaa apu oikein. Jos minulla olisi tähän ratkaisu, olisin rikas nainen.

Uudeksi ongelmaksi on noussut myös suvaitsemattomuus, vihapuhe ja asenteiden koveneminen, jotka nousivat listan seitsemänneksi. Viisi vuotta sitten vihapuhetta ei mainittu lainkaan.

Markus Andergård välttäää sosiaalista mediaa nettikeskustelujen aggressiivisuuden takia.

– Joka paikasta esille tullut vihakulttuuri huolestuttaa varsinkin, kun on pieniä lapsia. Muuttuko tulevaisuus paremmaksi vai pahemmaksi?

Vatulointi seis

Hallituksen ja päättäjien eripuraisuus ja kyvyttömyys tehdä päätöksiä on osa yhteiskunnan ongelmaa, tätä mieltä on joka seitsemäs suomalainen. Päättäjien vatulointi nousee yhteiskunnan kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi.

Ritva Matikainen lähettää hallitukselle terveisiä.

– Ehdottomasti jämäkkyyttä nyt. Ottaisivat oikein kunnon otteen, ja tekisivät päätökset nopeasti, ennen kesäkuun alkua, että ihmiset saisivat olla levollisesti.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan suomalaisilla on johdonmukaisuuden kaipuu.

– Kansan viesti hallitukselle on, älkää hötkyilkö. Ehkä hallitus on ollut kärsimätön, ja yrittänyt saada pikaisia muutoksia, mutta valtiota ei voi johtaa kuin liikeyritystä. Laiva kääntyy hitaasti, Rahkonen sanoo.

Yhteiskunnan ongelmien ratkaisun avaimet ovat nykyisillä päättäjillä. Vain neljä prosenttia suomalaisista vaihtaisi hallituksen.

Mikko Pelkoselle hallituksen ero voisi olla ratkaisu.

– Talous sakkaa, ja täälläkin näkee, ettei ihmisillä ole liikaa rahaa. Saattaisi olla uudet vaalit paikallaan.

Ritva Matikainen antaisi hallitukselle vielä mahdollisuuden.

– En vaihtaisi tässä vaiheessa. Antaa hallituksen hoitaa homma, ja katsotaan miten siinä käy.

Kysely tehtiin 21.1.-12.2.2016. Sen otos on 1006, ja virhemarginaali +-2,5 prosenttiyksikköä. Taloustutkimuksen tiedot Yle hankki Suomi-tekoja-kampanjaansa varten.

Mukaan on pyydetty kommentteja kansalaisilta Helsingin Itäkeskuksen ostoskeskuksessa.

Suomalaisissa kytee halu kohdata toinen ihminen entistä helpommin. Kymmenet suomalaiset ovat tehneet ehdotuksia, joiden avulla vaikkapa toisiin ihmisiin tutustuminen olisi nykyistä sujuvampaa tavalla tai toisella. Ehdotukset ovat tulleet Suomi-tekoja -ideakyselymme kautta.

Ujo etsii ystävää netistä

Yksi Suomi-teon ideoija ehdottaa nettipalvelua tai älypuhelinsovellusta, jonka kautta voisi etsiä uusia ystäviä omasta kaupungistaan. Nettipalvelu helpottaisi ehdottajan mielestä sisäänpäinkääntyneitä suomalaisia solmimaan uusia tuttavuuksia.

"Olisi mahtavaa, jos tutustuminen olisi helpompaa introverteille suomalaisille", ehdotuksen tekijä kirjoittaa.

Toinen henkilö taas ehdottaa kahvilaa, joka olisi nimenomaan muihin ihmisiin tutustumista varten.

Yksi ehdottaa pakolaiskummeja

Muutama ihminen on ideoinut, kuinka Suomessa voisi tutustua pakolaisiin tai vaikkapa kehitysvammaisiin - jos heitä ei jo tunne.

– Ehdotan, että aloitamme pakolaiskummiliikkeen, yksi ehdottaja kirjoittaa.

Pakolaiskummi sitoutuisi auttamaan ja olemaan ystävä juuri maahan tulleelle pakolaiselle ainakin kuukauden ajan.

Yksi Suomi-ideoista on projekti, jossa niin sanotut normaalit suomalaiset viettäisivät yhdessä aikaa eri tavalla vammaisten ihmisten kanssa.

– Opeteltaisiin spontaania, iloista lähestymistä ja toisen hyväksymistä, joka vammaisille on varsin usein ihan luonnollista, ehdotuksen tekijä perustelee ideaansa.

Toinen kaipaa hymykampanjaa

Monien mielestä Suomi muuttuisi entistä mukavammaksi paikaksi todella pienellä teolla. Monet Suomi-idean tehneistä kehottavat muita yksinkertaisesti hymyilemään enemmän ja suhtautumaan kaikkiin kohtaamiinsa ihmisiin hyväksyvästi.

– Aloitetaan kampanja, jossa vastaantulijalle hymyillään"

"Tervehdi naapuriasi myös talon ulkopuolella, ei vain hississä."

Huomattava osa saamistamme ideoista siis kehoittaa suomalaisia olemaan ihmisiksi. Ehdotuksia on tullut viikon aikanan jo lähes 500 kappaletta.

Kymmenet laittaisivat rajat kiinni

Uudet turvapaikanhakijat ovat aktivoineet kymmenet suomalaiset ideoimaan Suomi-tekoja. Pakolaisiin liittyvät ehdotukset ovatkin olleet tähän mennessä suurin yksittäinen aihe, josta suomalaiset ovat tehneet ehdotuksensa.

Suurin osa pakolaisiin liittyvistä ehdotuksista oli jyrkkiä. Moni halusi rajoittaa pakolaisten tuloa maahan laittamalla rajat kiinni. Muutama ehdotti suorasukaisesti, että maassa perustettaisiin lisää katupartioita.

– Rajoitetaan maahantuloa. Nyt on loppunut hyväntahtoisuus muita kansakuntia kohtaan, yksi ideoija kirjoittaa.

Saimme myös useita ehdotuksia, joissa Suomen haluttiin irrottautuvan EU:sta ja ottavan oman valuutan käyttöönsä.

Vielä on viikko aikaa tehdä konkreettinen ehdotus, Suomi-teko! Se tekee Suomesta entistä paremman paikan elää.

Suomalaisissa kytee halu kohdata toinen ihminen entistä helpommin. Kymmenet suomalaiset ovat tehneet ehdotuksia, joiden avulla vaikkapa toisiin ihmisiin tutustuminen olisi nykyistä sujuvampaa tavalla tai toisella. Ehdotukset ovat tulleet Suomi-tekoja -ideakyselymme kautta.

Ujo etsii ystävää netistä

Yksi Suomi-teon ideoija ehdottaa nettipalvelua tai älypuhelinsovellusta, jonka kautta voisi etsiä uusia ystäviä omasta kaupungistaan. Nettipalvelu helpottaisi ehdottajan mielestä sisäänpäinkääntyneitä suomalaisia solmimaan uusia tuttavuuksia.

"Olisi mahtavaa, jos tutustuminen olisi helpompaa introverteille suomalaisille", ehdotuksen tekijä kirjoittaa.

Toinen henkilö taas ehdottaa kahvilaa, joka olisi nimenomaan muihin ihmisiin tutustumista varten.

Yksi ehdottaa pakolaiskummeja

Muutama ihminen on ideoinut, kuinka Suomessa voisi tutustua pakolaisiin tai vaikkapa kehitysvammaisiin - jos heitä ei jo tunne.

– Ehdotan, että aloitamme pakolaiskummiliikkeen, yksi ehdottaja kirjoittaa.

Pakolaiskummi sitoutuisi auttamaan ja olemaan ystävä juuri maahan tulleelle pakolaiselle ainakin kuukauden ajan.

Yksi Suomi-ideoista on projekti, jossa niin sanotut normaalit suomalaiset viettäisivät yhdessä aikaa eri tavalla vammaisten ihmisten kanssa.

– Opeteltaisiin spontaania, iloista lähestymistä ja toisen hyväksymistä, joka vammaisille on varsin usein ihan luonnollista, ehdotuksen tekijä perustelee ideaansa.

Toinen kaipaa hymykampanjaa

Monien mielestä Suomi muuttuisi entistä mukavammaksi paikaksi todella pienellä teolla. Monet Suomi-idean tehneistä kehottavat muita yksinkertaisesti hymyilemään enemmän ja suhtautumaan kaikkiin kohtaamiinsa ihmisiin hyväksyvästi.

– Aloitetaan kampanja, jossa vastaantulijalle hymyillään"

"Tervehdi naapuriasi myös talon ulkopuolella, ei vain hississä."

Huomattava osa saamistamme ideoista siis kehoittaa suomalaisia olemaan ihmisiksi. Ehdotuksia on tullut viikon aikanan jo lähes 500 kappaletta.

Kymmenet laittaisivat rajat kiinni

Uudet turvapaikanhakijat ovat aktivoineet kymmenet suomalaiset ideoimaan Suomi-tekoja. Pakolaisiin liittyvät ehdotukset ovatkin olleet tähän mennessä suurin yksittäinen aihe, josta suomalaiset ovat tehneet ehdotuksensa.

Suurin osa pakolaisiin liittyvistä ehdotuksista oli jyrkkiä. Moni halusi rajoittaa pakolaisten tuloa maahan laittamalla rajat kiinni. Muutama ehdotti suorasukaisesti, että maassa perustettaisiin lisää katupartioita.

– Rajoitetaan maahantuloa. Nyt on loppunut hyväntahtoisuus muita kansakuntia kohtaan, yksi ideoija kirjoittaa.

Saimme myös useita ehdotuksia, joissa Suomen haluttiin irrottautuvan EU:sta ja ottavan oman valuutan käyttöönsä.

Vielä on viikko aikaa tehdä konkreettinen ehdotus, Suomi-teko! Se tekee Suomesta entistä paremman paikan elää.

Hotelliyrittäjä Saimi Hoyer uskoo suomalaiseen luontoon. Se on hänen mielestään myyntivaltti.

– Nyt pitää satsata matkailuun. Nyt pitäisi tuoda esille, että täällä on todella puhdas ilma, puhtaat metsät ja jokamiehen oikeudet, Hoyer pauhaa studiolamppujen loisteessa.

Hoeyr on yksi Suomi-tekoja -ehdotuksen tekijöistä. Yrittäjä Hoyerin lisäksi 17 eri aloilla toimivaa suomalaista kertoo oman ehdotuksensa Suomi-tekoja -sivustolla.

Hoyer on matkustanut kotoaan Punkaharjun metsistä Ylen studiolle kertomaan luonnosta ja heittäytymisestä.

– Toivoisin, että ihmiset enemmän heittäytyisivät tekemään juttuja, Hoyer haastaa.

Se on Hoyerin Suomi-teko. Hän itse on heittäytynyt juuri matkailuyrittäjäksi ja toivoo saavansa muita mukaan.

– Meidän pitää ymmärtää, millainen valttikortti Suomen luonto on, Hoyer sanoo.

Piispa Askola kutsuu aterialle

Piispa Irja Askola haluaa saada ihmiset kohtaamaan toisensa. Se on Askolan vastalääke sille, että suomalaiset eristäytyvät omiin poteroihinsa ja ilkeilevät sieltä toinen toisilleen.

Myös piispa Irja Askolan Suomi-teko löytyy videolta.

Askola mielestä erilaisten ihmisten kohtaaminen onnistuisi yhteisten aterioiden äärellä.

– Lähinaapurustossa, samassa kerrostalossa olevat ihmiset voisivat syödä sen arkiruokansa yhdessä. He voisivat laittaa vuorotellen sitä ruokaa, Askola puhuu lämpimästi studiossa.

Piispa Askolan Suomi-teko ovat siis yhteiset ateriat.

– Voitaisiin kohdata, voitaisiin jutella, Askola sanoo.

Kirkko voisi Suomi-tekonaan tarjota aterian työstä palaaville aikuisille ja päiväkodista haetuille lapsille, Askola ideoi.

Yli 800 Suomea muuttavaa ideaa

Yhteensä yli 800 ihmisestä teki Suomi-tekoja ehdotuksensa.

Yksi ehdottajista haastaa naapureita perustamaan turvaverkoston, jonka jäsenet auttavat toinen toistaan. Toinen taas on keksinyt laitteen, jolla mutaisten järvien rannat saadaan puhtaiksi. Kolmas taas ehdottaa ohjelmasovellusta, jonka avulla yksinäiset suomalaiset voisivat löytää seuraa.

Esittelemme ideoita Suomi-tekoja –sivujen muissa jutuissa lisää.

- Väkivaltaisuudet pitäisi lopettaa Suomesta kokonaan. Se on vaarallista, sanoo Antti Vuorikivi Lyhty ry:n oppimisyksikkö Lampusta Helsingissä.

- Ihmisten pitäisi käyttäytyä kunnolla ja rauhallisesti. Voi sanoa itselleen, että nyt rauhoitu, hän jatkaa.

Opiskelukaveri Kaarlo Hämäläinen haluaa koulukiusaajien katsovan peiliin.

- Se on paha asia kouluissa ja se pitäisi lopettaa. Monille tulee paha mieli ja ikävä olo.

Kiusaamista kokevan tai näkevän pitää Hämäläisen mukaan heti ilmoittaa asiasta.

- Rehtorin kansliaan, tai opettajaa repimään hihasta.

Jessica Rasila nostaa esiin kaksi kehitysvammaisia koskevaa tärkeää asiaa. Tuettua opiskelua ja Lampun kaltaisia itsenäistymisen paikkoja pitäisi olla tarjolla enemmän. Toisaalta eläkkeitä ei saisi ainakaan pienentää.

- Rahaa tarvitaan asunnon maksamiseen. Eläkeläiset joutuvat pulaan, että millä maksetaan vuokra ja laskut - ja jos vielä haluaa matkustaa jonnekin, Jessica sanoo.

- Kehitysvammaisille nuorille pitäisi olla enemmän paikkoja, joissa voi opetella arjen asioita ja itsenäistyä, esittää Jessica yhtenä parannusehdotuksena.

Veera Jussila, Yle Uutisluokka

Suomeen saapuvia pakolaisia pitää neuvoa rohkeasti esimerkiksi kielivaikeuksissa, sanoo Ester Sevilem 9A-luokalta. Jos näkee kaupan kassalla hämmentyneen asiakkaan, on syytä mennä auttamaan.

- Siitä tulee hyvä fiilis itselle ja avun tarvitsijalle. Meidän pitää päästä ennakkoluuloista.

Luokkatoveri Elmalyn Väisänen haluaa parantaa nuorten ja iäkkäiden välistä yhteyttä, joka on hänestä heikentynyt.

- Aiemmin, kun elettiin läheisesti suvun kanssa, yhteishenki ja arvostus vanhempia ihmisiä kohtaan oli tärkeää.

- Kun kohtaa vanhemman ihmisen heille voi hymyillä ja moikata. Yleensä vanhemmat ihmiset hymyilevät takaisin ja näkee, että heille tulee hyvä mieli.

9A-luokan Camilla Lehtomäki kehottaa puolustamaan rohkeammin kavereita ja itseä heikompia.

- Jos tekee porukalla jotain tyhmää, niin silloin ei tule lähteä itse tilanteesta pois. Kaveria ei jätetä ja pitää puolustaa heikompia ja ujompia.

Vilhelmiina Vesanen 9B-luokalta ja Iines Luotonen 9C-luokalta toivovat avoimuutta kaikenlaisiin ihmissuhteisiin: kehuja läheisille ja kiitoksia bussikuskille.

- Ja jos itkettää joku asia, niin sitten vain itkee, Vesanen lisää.

Veera Jussila, Yle Uutisluokka

Vastausten perusteella erityisesti miehet eri puolilla maata kaipaavat positiivista Suomea. Esimerkiksi Jouko Oulunsalosta.

"Aloitetaan järjestelmällinen asennemuutos kaikissa toiminnoissa, koko Suomessa."

"Ulotetaan positiivinen elämänasenne alkamaan aivan lapsesta saakka. Otetaan sellainen asenne, että kyllä minä selviän. Me kyllä tästä selvitään. Välillä näytti, että elämä ja toimeentulo on tiensä päässä. Ei auttanut muu kuin istua alas miettimään, miten tästä selvitään? Ja on selvitty."

Porista Mikko esittää puolestaan

"Ilon ja hymyn lähettiläitä jokaiseen kuntaan järjestämään iloisia ja positiivisia tapahtumia."

Tätäkin pidemmälle uskaltaa Suomi-teossaan Teuvo Espoosta. Hän ehdottaa hymytyttöä ja tai poikaa eduskuntaan.

"Suomen eduskunnassa pitää vuosittain jakaa kaksi hymy-palkintoa. Joka vuosi hallitus ja oppositio valitsevat vastapuolelta rakentavaa työtä tehneen kansanedustajan. Tällä palkinnolla opitaan puhaltamaan yhteiseen Suomi-hiileen, ilman alati lisääntyvää vastakkainasettelua ja negatiivisuutta."

Katso 18 Suomi-tekoa täältä.

Positiivinen psykologia

Frank Martela Helsingin yliopistosta tutkii sitä, mistä löytyy ihmisen sisäinen motivaatio ja tarve tehdä hyvää toisille ihmisille.

Martelan tutkimuskohteina ovat myös positiivinen psykologia, yhteisöllisyys ja se, miksi ihminen ei ole yksilö vaan "suhdelo", syvällä tavalla yhteydessä toisiin ihmisiin.

– Positiivinen psykologia tutkii ihmismielen myönteisiä ilmiöitä. Pitkään psykologiassa keskityttiiin pääasiassa negatiivisiin ilmiöihin, kuten masennukseen, ahdistukseen tai stressiin. Positiivisia ilmiöitä, iloisuutta tai innostusta on alettu nyt vahvemmin tutkia viime vuosikymmeninä.

– Ihminen pystyy myös kouluttamaan omia, luontaisia ajatustottumuksiaan. Se vaatii aikaa ja työstämistä, jos haluaa oppia ajattelemaan positiivisemmin.

Rovaniemeltä, Hannulta saapuu yksinkertainen, mutta tärkeä muistutus ja Suomi-teko: Uskalletaan unelmoida.

”Liian monen ihmisen arjesta jää pois unelmat. Silti useimmilla meistä on unelma jostain paremmasta. Niin moni tunnettu ihminen on historian aikana sanonut: ” I have a dream”. Suomi elää ja voi hyvin unelmista.”

Onko tutkimusten perusteella nähtävissä positiivisia syy-seuraussuhteita? Pystyykö ihminen itse vaikuttamaan omaan olemiseensa?

– Mitä enemmän ihminen uskoo omaan sinnikkyyteensä ja kyvykkyyteensä, sitä enemmän hän uskaltaa tehdä asioita ja saa asioita aikaiseksi. Omilla uskomuksilla on iso merkitys, mutta eivät ne tietenkään kaikkea selitä, Martela sanoo.

Kohtaamiset

Ylen Suomi-tekoja kyselyssä toistui myös vahvasti ihmisten kohtaamisen tarve.

Vastauksissa kaivataan takaisin ihan perinteisiä käytöstapoja, naapurin tervehtimistä, silmiin katsomista ja vastaantulijalle hymyilemistä. Hymy nousee esiin useammasta ehdotuksesta.

Laila Kuopiosta ehdottaa jopa valtakunnallisen Hymyile-vuoden järjestämisestä Suomessa.

"Tämmönen kampanja oli meneillään Yhdysvalloissa vuonna 1964 mennessäni sinne ensimmäistä kertaa”, Laila muistaa.

Kaija Helsingistä esittää puolestaan erityistä empatia-teemapäivää ja -marsseja eri puolilla maata.

"Uskon, että jos edes yhtenä päivänä keskitymme täysillä kaveriin itsemme sijaan, niin inhimillinen lämpö, auttamishalu ja talkoohenki kasvaa”, Kaija kirjoittaa.

Yksi ehdottaa pelkästään sitä, että "pysähdytään kuuntelemaan kunnolla joka päivä yhtä ihmistä". Moni kaipaa lähistölleen uutta tapaamispaikkaa, sosiaalista kahvilaa tai asukaskerhoa, jossa on mahdollisuus jutella ja tutustua kehen tahansa. Aukiolo eteenkin juhlapyhinä tärkeää.

– Ei ole varsinaista tutkimusnäyttöä siitä, että suomalaisten yhteisöllisyys olisi laskenut. Yhdysvalloissa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana se on siinä mielessä vähentynyt, että ihmisillä on vähemmän läheisiä ystäviä ja he ovat epäluuloisempia naapureita kohtaan. Maaseudullakin mennään enemmän markettikulttuuriin, missä vähemmän nähdään toisia ihmisiä, liikutaan vain autolla paikasta toiseen. Suomen osalta en ole varma onko vastaavaa kehitystä tapahtunut, tutkija Frank Martela sanoo.

"Suomalainen perisynti kaikessa on keskustelemattomuus. Voisiko asioista puhua ja koettaa yhdessä pyrkiä parempaan? Toinen ymmärtää huomattavasti paremmin, kun joku kertoo ja ylipäätään puhuu.", kirjoittaa espoolainen Marjo.

Yhteisöllisyys

Kohtaamisten kaipuun ohella suomalaisia kiinnostaa nyt uudelleen yhteisöllisyys yksin elämisen vastakohtana.

Yhteisöllinen asuminen ei ole enää vain nuorten toive. Yhteisöllisyys loisi monen mielestä myös turvallisuutta.

"Senioriasunnot suurille ikäluokille sassiin. Jos suuret ikäluokat saisivat rakennettua hienon mallin senioriasumisesta, voisi se olla suuntaa näyttävä ja kehityskelpoinen tavoite seuraavallekin ikäluokalle, jopa vientituotteeksi asti", toivotaan Vantaalta.

Toiveissa on myös muistisairaille yhteisökyliä, joissa olisi palkattua henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Mikroasuntoja ja yhteisöllistä asumista kaivataan kaiken ikäisille. Ei enää yksin asumista.

– Ylipäänsä hyvinvointi koostuu yhteisöllisyydestä ja siitä, että on hyviä ihmisiä ympärillä. Se on aika keskeinen tekijä kaikkien hyvinvointi-tutkimusten mukaan, Frank Martela toteaa.

– Toinen tekijä on itsensä toteuttaminen. Mahdollisuus tehdä niitä asioita, joita haluaa tehdä. Kyllä täällä on tilaa ihmisillä olla omanlaisensa aika hyvin. Sitä voisi edelleen vahvistaa tulevaisuudessa, tutkija sanoo.

Vanhasta maailmasta kyselyyn vastaajat toivovat takaisin myös talkoo-perinteitä ja sukupolvien välistä kanssakäymistä, paikkaa, jossa järjestetään toimintaa eri sukupolville yhteisesti.

"Saunomisen juhlapäivä. Liput salkoon ja kaikkea, ei tarvitsisi sentään vapaapäivä olla.", viestitetään Heinolasta.

Positiivisempi media

Positiivisuus-haasteen saa kansalaisilta myös media.

"Ymmärrän, että uutisten laatimiselle on olemassa kriteerit, jotka määrittelevät ne. Silti en voi olla miettimättä, eikö mukaan mahtuisi uutisia, jotka kertoisivat onnistumisista, onnellisista ja hyvistä asioista?", kysyy aktiivinen Ylen radiokanavan kuuntelija Arja Lapinjärveltä.

Median toimintaa koskeviin Suomi-tekoihin vastaa Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Jääskeläinen ei lupaa uutisten muuttuvan vain hyviksi.

– Ajatus, että median pitäisi kertoa valtavan paljon vain positiivisia asioita, se ei oikein ole realistinen. Uutisvälityksen perusluonteeseen on muutama tuhat vuotta liittynyt se, että jos on olemassa joku uhka tai vaara tai maailmanjärjestystä jollakin tavalla horjuttava tapahtuma, niin kyllä se ihmiset pysäyttää ja saa heidät kiinnostumaan siitä asiasta ja seuraamaan, Jääskeläinen toteaa.

Ongelmille etsittävä ratkaisuja

"Media toistaa koko ajan ongelmia, ihmiset keskustelevat ongelmista. Se missä huomio on, lisääntyy. Kerätkää seuraavaksi ihmisten kuvauksia siitä mikä olisi toivottu tulevaisuus.", toteaa helsinkiläinen Tiina.

– Ongelmien esittelyn lisäksi pyritään löytämään ratkaisuja niihin ongelmiin. Se on vähän eri asia kuin positiivisuus. Aika monessa mediatalossa maailmalla, erityisesti yleisradio-yhtiöissä, pohditaan tällä hetkellä kysymystä miten media voi olla rakentavampi voima, kun maailmassa on niin paljon erilaisia, ratkaistavia ongelmia, Jääskeläinen pohtii.

Helsingin yliopiston hyvinvointitutkija Frank Martela kehottaa kiinnittämään huomiota, ei vain perinteiseen mediaan, vaan koko nykyiseen mediaympäristöön, jonka osana meistä suurin osa sosiaalisen median kautta on.

– Perinteinen media ei ole se suurin ongelma, vaan muuttunut ympäristö, jonka seurauksena ihmiset altistuvat vähemmän itselleen vieraille mielipiteille tai perustelluille mielipiteille, tutkija muistuttaa.

"Lähtökohtana toimittajille tulisi olla, että jokaista negatiivista uutista kohti on toimitettava - uutisoitava - vähintään yhdestä myönteisestä tapahtumasta!", vaatii Matti naapurikaupungista Espoosta.

– Meillä on ihan konkreettiset suunnitelmat. Laskemme viikoittain, miten paljon ratkaisukeskeistä journalismia teemme. Asiaa seurataan ja tilastoidaan. On yksiselitteisesti päätetty, että tähän pyrimme, uutisten päätoimittaja Atte Jääskeläinen summaa.

– Meidän yhteisöllisyytemme kannalta on tiettyjä uhkakuvia siinä, että kuinka hyvin pystymme pitämään sitä yllä tulevaisuudessa. Jos ihmiset eristäytyvät omiin sosiaalisiin kupliinsa, joissa näkee vain samanmielisten kommentteja, voivat ihmisryhmät etääntyä toisistaan, kommentoi tutkija Frank Martela.

Torniolainen Jukka Melaranta on kehittänyt tietokonepohjaisen menetelmän, jossa maahanmuuttaja pystyy opiskelemaan suomen kieltä niin, että saa hyvin yksinkertaisella menetelmällä mistä tahansa tekstistä selville suomen kielen sanojen perusmuodot ja muita perustietoja.

Maahanmuuttajalta tämä vaatii suomen kielen perustaitojen hallintaa. Hän vertaa keksintöään selkokielisiin uutisiin. Melaranta toivoo keksinnölleen nyt laajaa jatkokokeilua.

Melarannan Suomi-teko kuvaa hyvin myös muita suomen kielen osaamiseen keskittyneitä ideoita.

Kreikassa asuva Henry Björklid keräisi käytöstä poistettuja tietokoneita, joihin luotaisiin datapohjainen suomen kielen opetusohjelma, jossa voisi hyödyntää myös multimediaa.

Taina lähestyy kieliasiaa toisesta vinkkelistä. Hänen mielestään jo vuosia Suomessa asuville tilataan edelleen tulkkauspalvelua. Taina ehdottaa maahanmuuttajille omavastuuosuutta tulkkauksen kustannusten kattamiseksi. Tämä voisi motivoida suomen kielen opiskeluun.

Yle Uutiset julkaisi maanantaina Suomi-tekoja -sivuston, jossa on ehdotuksia paremman Suomen puolesta. Katso 18 Suomi-tekoa täältä.

Työn rooli kotoutumisessa

Vahva usko työn merkitykseen parhaana kotouttajana sai useita ehdotuksia.

Espoolainen Raakel Jaloniemi hyödyntäisi eri kulttuureista tulleita maahanmuuttajia vientiyrityksissä. Esimerkkinä hän mainitsee Iranin kauppasaarron purkaantumisen. Raakel kysyy, onko meillä suomalaisissa yrityksissä tarpeeksi arabiankielentaitoisia henkilöitä.

Helsinkiläinen Hanna ehdottaa, että turvapaikanhakija voitaisiin ohjata liittymään joko varta vasten perustettavaan osuuskuntaan tai johonkin olemassa olevaan osuuskuntaan, jonka kautta turvapaikanhakija voisi työskennellä.

Pankit eivät helposti, jos koskaan, myönnä tilin avaamisoikeutta ilman henkilötunnusta. Hannan mukaan osuuskunnan kautta voitaisiin hoitaa kaikki verot ja sosiaalivakuutusmaksut ja muu rahaliikenne. Työtä löytyisi erityisesti vanhustenhuollosta henkilökohtaisina avustajina.

Ulkomaisen työvoiman käytöstä myös väitelty

Ulkomaisen työvoiman käytöstä julkisissa palveluissa on vastikään tehty väitöskirja. Sen tekijä, kauppatieteen tohtori Susanna Sakko havaitsi, että Suomessa ei ole ainakaan julkisella puolella minkäänlaisia suunnitelmia sen varalta, että työperäistä maahanmuuttoa tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan.

Nyt kun maahanmuuttajia on tullut paljon lisää, asiaan ollaan heräämässä. Sakko uskoo, että piilotyöpaikkoja on.

– Esimerkiksi perhepäivähoidossa näin on. Ensin on koulutettava kunnalliset päättäjät ja viranhaltijat heräämään tähän asiaan, sitten tarvitaan ainakin aluksi maahanmuuttajalle kantasuomalainen tai pitkään Suomessa asunut ulkomailta tullut työpari tai mentori, ja sen jälkeen levitetään hyviä käytäntöjä muillekin, sanoo Sakko.

Sakko myöntää, että maahanmuuttajien työpaikoista puhuttaessa vallitsee Suomessa edelleen vahvat asenteet, mikä näkyi Suomi-tekojen kyselyssä selkeästi. Se näkyy esimerkiksi siinä, että vaaditaan täydellistä suomen kielen osaamista.

Suomi-tekoja keräsi myös muita työllistämiskeinoja.

Sinikka Petäjävedeltä ehdottaa, että valtio lunastaisi pienellä hinnalla autioituneita tiloja maaseudulta, jolloin maahanmuuttajiakin voisi kouluttaa luomuviljelijöiksi. Sinikka huomauttaa, että ruuasta tulee olemaan pulaa väestön kasvaessa ja viljelyalan pienentyessä.

Samoilla linjoilla on lohjalainen Ilkka. Hänkin ottaisi tyhjät autiotilat ja talot käyttöön. Maahanmuuttajat voisivat osallistua rakennusten korjaamiseen ja sen jälkeen hankkia koulutusta esimerkiksi bioenergiakasvien tuottamiseen. Ilkka vertaa tilannetta rohkeasti siirtokarjalaisten asuttamiseen jatkosodan jälkeen.

Maahanmuuttajat kavereiksi

Joissakin ehdotuksissa kannettiin huolta siitä, että maahanmuuttajien ja kantaväestön väliset yhteydet ovat etäisiä.

Taina ehdottaa, että kaikki uskontokunnat olisivat samoilla koulutunneilla pohtimassa uskontojen historiaa ja filosofiaa ammattitaitoisen opettajan johdolla. Tämä yhdistäisi Tainan mukaan islaminuskoisia maahanmuuttajia ja kantaväestöä toisiinsa.

Suomi-teoissa ymmärrystä saivat myös yrittäjät, joille ehdotettiin erilaisia helpotuksia työvoimakuluihin ennen muuta työnantajamaksuihin, byrokratian lieventämiseen ja ylipäätään työllistämisen helpottamiseen.

Yle Uutiset julkaisi maanantaina Suomi-tekoja -sivuston, jossa on ehdotuksia paremman Suomen puolesta. Katso 18 Suomi-tekoa täältä.

Jari Vantaalta kannustaisi yrittäjiä, joiden omistusosuus on 30 prosenttia tai enemmän veroporkkanalla. Jokaista vakinaista työpaikkaa kohden omistajien henkilökohtainen veroprosentti putoaisi 2 prosenttiyksikköä. Alarajana voisi olla 10 prosenttia.

Anneli Kiteeltä taas ehdottaa pienyrittäjille vapaampia käsiä palkata ihmisiä siten, että olisi mahdollisuus palkata esimerkiksi oman perheen jäseniä välittämättä yleissitovista työehtosopimuksista.

Ari Seinäjoelta taas ehdottaa, ettei yritysten tarvitse maksaa kolmen ensimmäisen vuoden ajalta työttömyyskortistosta palkatun työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ne maksettaisiin valtion erillisestä rahastosta. Jos tämä henkilö sitten irtisanotaan kolmen vuoden jälkeen, peritään maksut takautuvasti yritykseltä.

Eero Ylivieskasta perustaisi nettiin paikkakuntakohtaisia työvoiman pestaustoreja, joissa työnantaja ja töitä hakeva kohtaisivat ja sopisivat urakoista.

Uudella tavalla muotoiltuja ideoita

Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on kehitellyt työ- ja elinkeinoministeriössä työllistymismalleja. Hänen mukaansa on hienoa, että ihmisillä riittää intoa ehdottaa erilaisia keinoja, vaikka osa Suomi-tekojen joukosta onkin tuttuja.

– Nuo ovat osin uudella tavalla muotoiltuja. Tosin erilaiset verotukseen ja työttömyysturvaan liittyvät ehdotukset ovat myös byrokraattisesti hyvin hankalia, koska jo nyt monimutkaisiin järjestelmiin tehdyt viilaukset rakentavat valmiiseen häkkyrään lisää häkkyröitä, sanoo Tiainen.

Tiainen väittää, että jos perinteistä palkkatukijärjestelmää uudistettaisiin niin, että siitä karsitaan kaikki turha byrokratia pois, saavutetaan paras tulos.

Tiaisen mukaan tarvittaisiin vain hakemus, päätös ja sen jälkeinen seuranta. Uusi palkkatukimalli voitaisiin myös yhdistää työttömyysturvaan, jolloin syntyisi myös hyvä perustulomalli, Pekka Tiainen sanoo.

Matkailuideoita ja parempia palveluita

Matkailun kehittämisellä uskottiin saatavan runsaasti uusia työpaikkoja. Matkailuideat ulottuivat Tornionjoen lohiin ja siikoihin sekä Suomen kehnojen säiden hyödyntämiseen elämysmatkailussa.

Marianne Tampereelta taas ryhtyisi kapinaan itsepalveluita vastaan ja haluaa kauppoihin, asemille, hoitolaitoksiin enemmän ihmisiä palvelemaan, vaikka työ olisikin pienipalkkaista.

Huolimatta Suomen nykyisestä suurtyöttömyydestä haluaa Pentti Rovaniemeltä helpottaa yli 65-vuotiaiden eläkeläisten työllistymistä esimerkiksi puoleksi vuodeksi niin, että työnantaja ei maksaisi tästä sivukuluja eikä eläkeläinen veroja.

Sepon mukaan tämä torjuisi osaltaan harmaata taloutta ja olisi iso apu harvaan asutuilla alueilla pienyrityksille.

Viennin vetovoima

Huoli suomalaisesta viestiteollisuudesta näkyi selvästi.

Sari Neva-aho Pirkkalasta katsoo kuitenkin, että vaikka laajasti sanotaan, että Suomen tilanne paranee, kun vienti saadaan kasvuun, kukaan ei näytä tekevän asialle mitään. Sari tekisi.

– Meillä on paljon osaajia, jotka hallitsevat sen kuinka eri maiden ja maanosien bisneskulttuurit toimivat. Ne yritykset, jotka tämän jo hallitsevat, eivät mielellään jaa tieojaan ja taitojaan, koska se on kilpailuetu muihin nähden. Mutta pitää myös muistaa yhteinen etu, sanoo Sari, joka toivoo suomalaisten osaajien luovuttavan nyt pienen osan osaamisestaan tähän yhteiseen hyvään.

Sari rakentaisi talkoilla eri alojen osaajien kanssa verkkopalvelun, jonne kerätään tietoa siitä miten eri maissa tehdään kauppaa ja miten asiakkaita ylipäätään voidaan löytää. Kyse on siis paljon puhutusta suomalaisten huonosta markkinointikyvystä. Sarilla on jo idealleen nimikin, hän kutsuu sitä Virmaksi eli Vientiyritysten markkinointialustaksi.

Samoilla markkinointiapajilla liikkuu myös Kirsi Espoosta. Hän kehittäisi kohdistettua digitaalista markkinointia, joka toimisi yritysten välillä.

Maarit Tampereelta taas rakentaisi vientiä suomalaisten teknologiaosaamisen varaan. Hän ehdottaa isojen ilmanpuhdistuslaitteiden rakentamista ja myymistä sellaisiin maihin, jotka saastuttavat eniten.

Erja Helsingistä veisi taas puuelementtitaloja Romaniaan ja hirsitaloja Palestiinaan.

Verot alas, erityisesti alv

Useissa ehdotuksissa puututtiin verotukseen. Yleislinjana oli verojen leikkaaminen, vaikka kukaan ei sentään muistanut vanhaa vaatimusta verot valtion maksettaviksi..

Osansa saivat varsinkin virkamiehet. Hallinto koettiin yleisesti vain haittaavan ihmisten elämää, jos kohta yhtä lailla vaadittiin erityisesti hoitoalalle lisää tekeviä käsiä.

Myös Yleisradio noteerattiin tässä yhteydessä. Yle-veroa vaadittiin poistettavaksi ja ohjelmistoa muutettavaksi.

Oman lisänsä veroideoihin toi arvonlisävero, joka erityisesti pienyrittäjän ja työllistymisen kannalta koettiin jo esteeksi.

Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lunden ei ihmettele, että arvonlisävero nousi esiin Suomi tekoja-projektin aikana.

– Siitä on tullut eri portaineen myös kasvun este. Yritys harkitsee tarkoin kannattaako laajentua, jos ja kun sen seurauksena arvonlisävero nousee. Ja ei yritys voi katsella vain kun naapuriyritys tämän nousun takia myykin tuotteita tai ennen muuta palveluja halvemmalla. Ja varmasti moni pienyrittäjä kokee arvonlisäveron vain rahan kierrättämiseksi yritykseltä verottajalle ja sieltä takaisin, sanoo Lunden.

Jämsäläinen verhoilija Maria Mikkola on kehittänyt omalla ideallaan arvonlisäveron positiivisuusvivun. Hän käyttäisi veron työntekijöiden sivukulujen maksamiseen.

– Työntekijä saisi töitä, yrittäjä apua ja tästä seuraa muutenkin positiivinen ketjureaktio. Työntekijä on pois kortistosta, yrityksen tulos kasvaisi lisääntyneen myynnin takia, jäisi myös investoitavaa, verottaja saa osansa kun lisääntynyt tulos jättää edelleen alvia maksettavaksi, työllistettykin maksaa veroja ja niin edelleen. Sitten tällä on vaikutuksia työttömyyskorvauksiin, sairauskuluihin ja muihin vastaaviin. Lisäksi paljon puhuttu vastakkainasettelu työnantajan ja työntekijän välillä loppuisi. Tämä vastakkainasettelu on muutenkin ihan hanurista, sanoo Maria innostuneena.

Viranomainen vastaa kysymykseen?

Esa Sorjosella on ihan toisenlainen arvonlisävero-ongelma. Hän on jo usean vuoden ajan tutkaillut erilaisia laskuja ja on huomannut, että perityt arvonlisäverot poikkeavat usein siitä, mitä koulumatematiikka ja älypuhelimien laskimet antavat tulokseksi. Poikkeamat ovat yhden, korkeintaan kahden sentin luokkaa.

Tyypillistä tämä on puhelinoperaattoreiden ja sähköyhtiöiden laskuissa. Tämä johtuu desimaalien pyöristyssäännöistä. Normaalista rahasta puhuttaessa käytetään kahta desimaalia, jotkut käyttävät taas jopa seitsemää. Johonkin mustaan aukkoon katoaa siis muutama sentti. Ja kun laskuja on miljoonia, niin saa käsityksen, ettei kyse ole pikku summista.

Sorjonen on asiaa selvittänyt useilta tahoilta, mutta mikään viranomaistaho ole asiaan pystynyt vastaamaan. Tällöin on selvinnyt, ettei mitään yhteistä laskentakaavaa edes ole, vaan eri toimialoilla on eri käytäntöjä. Sorjosen Suomi-teko onkin hirtehisesti: Viranomainen vastaa esitettyyn kysymykseen kahdessa viikossa –selkokielisesti.

Uusia nettiportaaleja ja mobiilisovelluksia ideoidaan Suomi-teoissa muun muassa matkailuun, seuranhakuun ja työllistymiseen.

Olli Espoosta ehdottaa seuraavaa:

"Valtio tekee nettisivut, joissa on yhtä helppoa luopua omista/perheen tuista, kuin eroaminen kirkosta eroakirkosta.fi -sivustolla. Perheemme voisi luopua esimerkiksi lapsilisistä kolmen lapsen osalta."

Yle Uutiset julkaisi maanantaina videokokonaisuuden Suomi-tekojen kokonaisuudesta. Katso 18 Suomi-tekoa täältä.

Deittisovellus ja matkailua kotimaassa

Nykyiset, jo olemassa olevat seuranhakupalvelu-sovellukset eivät nekään palvele kaikkia. Tamperelainen Jaana kaipaa Suomi-teoksi

"Suomenkielistä sovellusta tai sosiaalisen median palvelua, jossa perheestä unelmoivat voisivat tutustua toisiinsa ja löytää kumppaniehdokkaita ilman, että perhetoiveitaan tarvitsisi selitellä."

Moni haluaa nettiin myös parempia kotimaan matkailua edistäviä palveluita.

Liisa Keravalta on ideoinut Parhaat Metsäpaikat -palvelun.

"Palveluun merkittäisiin hienot maisemat, kivat polut, kantarelli-paikat ja marjastusmaat ja muut mielenkiintoiset paikat."

Liisa pelkää, että perinteisesti salassa tai omana tietona pidetyt apajat jäävät tulevilta sukupolvilta piiloon eivätkä he enää uskaltaudu metsiin, jos tietoa ei jaeta.

Kieltenopetusta, vientiä ja työllistymistä verkossa

Suomalaiset ovat kiinnostuneet kehittämään lisäksi tietokoneavusteisia ohjelmia ja työkaluja, joiden avulla maahanmuuttajat voivat opetella itsenäisesti suomea. Näitä työkaluja pitäisi tosin kehitellä vielä edelleen, helppokäyttöisemmiksi.

Esimerkki kehittelyä vaativasta, kuviin, kääntökortteihin ja ääni-tiedostoihin perustuvasta kielenopetusohjelmasta löytyy täältä.

Verkon mahdollisuuksia esitetään Suomi-teoissa käytettäväksi myös viennin ja työnsaannin edistämiseen.

Sari Pirkkalasta kirjoittaa:

"Tehdään talkoilla verkkopalvelu, joka tuotteistetaan helpottamaan vientiyritysten kaupankäyntiä. Verkkopalveluun kerätään tietoa miten ko. maassa tehdään kauppaa, miten asiakkaat tavoittaa parhaiten sekä miten asiakkaita löytää ylipäätään."

"Ehdotuksemme Suomen rakentamiseksi parhaaksi paikaksi elää on palvelu, jolla minimoimme työttömyyden. Kotitalouden ja yritykset voivat luoda kauttamme lyhytkestoisia työtehtäviä, joita me yhdistämme suomalaisten taitoihin Skillfield -mobiilisovelluksen kautta. Työntekijät voivat tehdä pienimuotoisia töitä, kuten remontointia, tuutorointia, tai vaikkapa kitaransoiton opetusta. Me autamme Suomea työllistymään yksi tehtävä kerrallaan."

Näin lupaa ideassaan helsinkiläinen Matias.

Erot kärjistyvät vanhetessa, toteaa professori emeritus Timo Airaksinen.

Viimeinen vaihe on ratkaiseva ja yksilöllinen. Toiselle lopun ajat alkavat vaikeasta sairaudesta, toiselle aistien heikkenemisestä.

– Vanhainhoitaminen on aina kriisiytyvää, ja viimeistään kuolema on se kriisi. Onko yhteiskunta valmis tyydyttävään kriisin hoitoon, Airaksinen kysyy.

Hän viittaa arkkitehti Marco Steinbergin Ylelle ehdottamaan Suomi-tekoon. Steinbergin mielestä Suomesta tulisi parempi paikka elää, jos maasta tehdään paras paikka kuolla. Videollaan Steinberg arvelee, ettei nykyinen palvelutaso kelpaisi kenellekään.

– Nykyään ollaan muka kotihoidossa – aika heitteillejättöä tahtoo olla: joku vilahtaa vaihtamassa vaipat, mutta pitkät ajat ollaan yksin. Sellainen ei tunnu hääviltä elämältä, Airaksinen komppaa.

Viimeinen käyttöpäivä parikymmentä vuotta sitten

Vanheneminen on paitsi terveyden myös talouden kannalta eriarvoista. Aller Median toteuttaman tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaat käyttävät lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa 3,8 miljardia euroa vuodessa, mutta monet elävät lähes olemattoman eläkkeen turvin.

Airaksinen huomauttaa, että varakkaille jää vaihtoehdoksi nautiskelu.

– Ei paljon ehdi enää, niin mitä muuta voi tehdä pistää rahansa menemään ja nauttia elämästä.

Oma Aika -lehden päätoimittaja Anna-Liisa Hämäläinen sanoo, että yhteiskunta on joka tapauksessa menettänyt mielenkiintonsa.

– Mekin on sitä selvitetty silloin kun Oma Aikaa perustettiin, että millaisia ihmisiä yli viisikymppiset suomalaiset on. Kyllä sen huomaa, ettemme ole markkinointimielessä kiinnostavia. Viimeinen käyttöpäivämäärä meni ohi parikymmentä vuotta sitten, vaikka rahaa olisi.

Haapaveden lukiolaisen Tiia Heikkisen Suomi-teko sai heti ikätovereilta vastakaikua Facebookissa. Moni nuori kaipaa lisää sosiaalisuuteen, mielen terveyteen ja käytännön taitoihin liittyvää opetusta.

Tiian Ylen Suomi-tekojen haastatteluvideon on katsonut jo 50 000 suomalaista.

Haastattelun jälkeen Tiia on osallistunut ylioppilaskirjoituksiin ja vastannut muun muassa terveystiedon kysymykseen. Omassa lukiossa Haapavedellä on oltu kiinnostuneita nuoren naisen Suomi-teosta, Tiia kertoo.

– Video on herättänyt koulussa keskustelua ja ihmiset ovat halunneet kysyä minulta ideasta vielä lisää, tarkentavia kysymyksiä. Myös joidenkin opettajien kanssa olen käynyt tästä ihan kunnolla keskusteluja, hän kertoo.

Tiian videosta on kerrottu myös paikallisessa Haapavesi-lehdessä.

Asia on oraalla eri puolilla

Espoossa Vanttilan koulussa on viety elämänhallinta-ohjelmaa läpi opetuksessa koko koulun seitsemän vuoden olemassaolon ajan. Oppilaat etsivät tunnilla omia vahvuuksiaan.

– Mielestäni koulun ilmapiirissä näkyy jo nyt tämä harjoittelu, toteaa Vanttilan koulun rehtori, Olli Poutiainen.

Lapsen ja nuoren elämäntaitoja ja mielen terveyden kysymyksiä aletaan painottaa lisää ensi syksynä peruskoulussa terveystiedon opetuksessa.

– Opetussuunnitelmassa, entisessä ja tulevassa, molemmista löytyy kaikkia näitä asioita. Mutta se, että miten ne nostetaan esille, miten niitä korostetaan, minkälaisilla pedagogisilla keinoilla niitä opetetaan oppilaille, se on ehkä se mikä siinä tulee uutena, sanoo Vanttilan koulun elämänhallintataidon opettaja Heli Haaro.

Suomen kouluissa paljon paikallista päätäntävaltaa

Opetushallitukseen opetusneuvos Tiina Tähkä muistuttaa, että Suomen kouluissa opetuksen painotuksista ja toteuttamisesta voidaan päättää melko vapaasti paikallisesti.

– Helposti esitetään ratkaisuna se, että jokaiseen asiaan pitäisi olla oma oppiaine. Mutta kyllä sanoisin, että tällaiset elämän hallintaan liittyvät taidot ja arjen taidot ovat osa laaja-alaista osaamista, joka on hyvinkin keskeisessä roolissa. Näkökulmaa on jaettu eri oppiaineiden osalle ja koko koulun vastuulle, Tähkä toteaa.

Terveystietoa opiskellaan alaluokilla ensi syksystä lähtien osana ympäristöopin opetusta.

Suomen Mielenterveysseura haluaa ottaa Tiialta kopin

Suomen Mielenterveysseura ottaa vastaan Tiian Suomi-tekojen haasteen ja on valmis osallistumaan uuden, myös mielenterveystaitoja sisältävän kurssin kehittämiseen toisen asteen kouluihin.

– Kannatan Tiian ajatusta, että siellä lukiossa hyvin tietopainotteisen opetuksen rinnalle on tärkeää, että tulisi tällainen toiminnallisempi oppikokonaisuus, painottaa lasten- ja nuorten mielenterveystyön johtaja Marjo Hannukkala.

Muuan vanhempi Tiian Suomi-teon Facebook-kommentoija on puolestaan sitä mieltä, että elämän taidot oppii elämällä. Vaan onko silloin jo liian myöhäistä?

Työttömyyttä pitävät isona ongelmana erityisesti naiset. Naisista 38 ja miehistä 33 prosenttia mainitsi työttömyyden, kun heitä pyydettiin nimeämään yhdestä kolmeen yhteiskunnan isointa ongelmaa.

Työttömyyttä isona ongelmana pitävien osuus kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2011 verrattuna, selviää Taloustutkimuksen kyselystä.

Marie Jallow jakaa huolen, vaikka hänellä itsellään töitä onkin.

– Todellakin. Olen itse ollut työttömänä ja nyt äiti on vaarassa jäädä työttömäksi. Samanlaista tietoa kuuluu vähän joka puolelta.

Vähiten huoli työttömyydestä painaa alle 25-vuotiaita miehiä.

– Ehkä nuoret ovat mukautuneet ajatukseen epävarmasta työelämästä, pohtii tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.

Työ kiinnostaa, kilpailukyky ei kovin

Vastaavasti, kun suomalaisilta kysyttiin, mitä hallituksen pitäisi tehdä ongelmien ratkaisemiseksi, ykkösvastaukseksi nousi työllisyyden saaminen kuntoon. Suomalaiset tukisivat yrityksiä esimerkiksi verohelpotuksin.

Työ on suomalaisille niin tärkeä arvo, että Rahkonen uskoo kilpailukykysopimuksenkin syntyvän sukkelammin, jos sen nimi vaihdettaisiin työllisyyssopimukseksi.

– Suomalaiset ovat skeptisiä, näkyykö kilpailukykysopimus työpaikoissa, Rahkonen sanoo.

Hallituksen jättihankkeet, kuten kilpailukykysopimuksen loppuunvieminen tai veronalennukset, eivät juuri näy kansalaisten vastauksissa. Ensimmäistä pitää ratkaisuna seitsemän prosenttia suomalaisista, verojen rukkausta yksi sadasta.

Sen sijaan eriarvoistumisesta on huolissaan joka kymmenes vastaaja, lähes yhtä moni kuin viisi vuotta sitten. Juho Rahkosen mukaan syy voi löytyä ulkomailta.

– Maailmassahan on maita, kuten esimerkiksi Saksa, jossa on hyvä kilpailukyky, mutta työtätekevä köyhälistö. Suomalaiset ovat ehkä epäileväisiä, tulisiko meillekin sellainen. Kansalaiset ovat huolestuneempia eriarvoistumisesta kuin kilpailukyvystä sinänsä.

Maahanmuutto muutti Suomen

Maahanmuutto on ponkaissut viidessä vuodessa yhteiskunnan ongelmien kakkoseksi.

Hallitsematonta maahanmuuttoa pitää ongelmana 30 prosenttia suomalaisista, ja alle 25-vuotiaista 40 prosenttia. Naisista hiukan suurempi osa pitää sitä ongelmana kuin miehistä.

Taloustutkimuksen Juho Rahkosen mukaan Suomi on tältä osin muuttunut kuin uudeksi maaksi. Viisi vuotta sitten maahanmuuttoa pidettiin marginaalisena ongelmana.

Ylen katukyselyyn vastannut Hanna Brotkin ymmärtää, miksi maahanmuutto on noussut listalle.

– Kaikki jotka oikeasti apua tarvitsevat, ovat tervetulleita, mutta ikävä kyllä fakta on, että näin ei aina ole. Tärkeintä olisi kohdentaa apu oikein. Jos minulla olisi tähän ratkaisu, olisin rikas nainen.

Uudeksi ongelmaksi on noussut myös suvaitsemattomuus, vihapuhe ja asenteiden koveneminen, jotka nousivat listan seitsemänneksi. Viisi vuotta sitten vihapuhetta ei mainittu lainkaan.

Markus Andergård välttäää sosiaalista mediaa nettikeskustelujen aggressiivisuuden takia.

– Joka paikasta esille tullut vihakulttuuri huolestuttaa varsinkin, kun on pieniä lapsia. Muuttuko tulevaisuus paremmaksi vai pahemmaksi?

Vatulointi seis

Hallituksen ja päättäjien eripuraisuus ja kyvyttömyys tehdä päätöksiä on osa yhteiskunnan ongelmaa, tätä mieltä on joka seitsemäs suomalainen. Päättäjien vatulointi nousee yhteiskunnan kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi.

Ritva Matikainen lähettää hallitukselle terveisiä.

– Ehdottomasti jämäkkyyttä nyt. Ottaisivat oikein kunnon otteen, ja tekisivät päätökset nopeasti, ennen kesäkuun alkua, että ihmiset saisivat olla levollisesti.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan suomalaisilla on johdonmukaisuuden kaipuu.

– Kansan viesti hallitukselle on, älkää hötkyilkö. Ehkä hallitus on ollut kärsimätön, ja yrittänyt saada pikaisia muutoksia, mutta valtiota ei voi johtaa kuin liikeyritystä. Laiva kääntyy hitaasti, Rahkonen sanoo.

Yhteiskunnan ongelmien ratkaisun avaimet ovat nykyisillä päättäjillä. Vain neljä prosenttia suomalaisista vaihtaisi hallituksen.

Mikko Pelkoselle hallituksen ero voisi olla ratkaisu.

– Talous sakkaa, ja täälläkin näkee, ettei ihmisillä ole liikaa rahaa. Saattaisi olla uudet vaalit paikallaan.

Ritva Matikainen antaisi hallitukselle vielä mahdollisuuden.

– En vaihtaisi tässä vaiheessa. Antaa hallituksen hoitaa homma, ja katsotaan miten siinä käy.

Kysely tehtiin 21.1.-12.2.2016. Sen otos on 1006, ja virhemarginaali +-2,5 prosenttiyksikköä. Taloustutkimuksen tiedot Yle hankki Suomi-tekoja-kampanjaansa varten.

Mukaan on pyydetty kommentteja kansalaisilta Helsingin Itäkeskuksen ostoskeskuksessa.

Suomalaisissa kytee halu kohdata toinen ihminen entistä helpommin. Kymmenet suomalaiset ovat tehneet ehdotuksia, joiden avulla vaikkapa toisiin ihmisiin tutustuminen olisi nykyistä sujuvampaa tavalla tai toisella. Ehdotukset ovat tulleet Suomi-tekoja -ideakyselymme kautta.

Ujo etsii ystävää netistä

Yksi Suomi-teon ideoija ehdottaa nettipalvelua tai älypuhelinsovellusta, jonka kautta voisi etsiä uusia ystäviä omasta kaupungistaan. Nettipalvelu helpottaisi ehdottajan mielestä sisäänpäinkääntyneitä suomalaisia solmimaan uusia tuttavuuksia.

"Olisi mahtavaa, jos tutustuminen olisi helpompaa introverteille suomalaisille", ehdotuksen tekijä kirjoittaa.

Toinen henkilö taas ehdottaa kahvilaa, joka olisi nimenomaan muihin ihmisiin tutustumista varten.

Yksi ehdottaa pakolaiskummeja

Muutama ihminen on ideoinut, kuinka Suomessa voisi tutustua pakolaisiin tai vaikkapa kehitysvammaisiin - jos heitä ei jo tunne.

– Ehdotan, että aloitamme pakolaiskummiliikkeen, yksi ehdottaja kirjoittaa.

Pakolaiskummi sitoutuisi auttamaan ja olemaan ystävä juuri maahan tulleelle pakolaiselle ainakin kuukauden ajan.

Yksi Suomi-ideoista on projekti, jossa niin sanotut normaalit suomalaiset viettäisivät yhdessä aikaa eri tavalla vammaisten ihmisten kanssa.

– Opeteltaisiin spontaania, iloista lähestymistä ja toisen hyväksymistä, joka vammaisille on varsin usein ihan luonnollista, ehdotuksen tekijä perustelee ideaansa.

Toinen kaipaa hymykampanjaa

Monien mielestä Suomi muuttuisi entistä mukavammaksi paikaksi todella pienellä teolla. Monet Suomi-idean tehneistä kehottavat muita yksinkertaisesti hymyilemään enemmän ja suhtautumaan kaikkiin kohtaamiinsa ihmisiin hyväksyvästi.

– Aloitetaan kampanja, jossa vastaantulijalle hymyillään"

"Tervehdi naapuriasi myös talon ulkopuolella, ei vain hississä."

Huomattava osa saamistamme ideoista siis kehoittaa suomalaisia olemaan ihmisiksi. Ehdotuksia on tullut viikon aikanan jo lähes 500 kappaletta.

Kymmenet laittaisivat rajat kiinni

Uudet turvapaikanhakijat ovat aktivoineet kymmenet suomalaiset ideoimaan Suomi-tekoja. Pakolaisiin liittyvät ehdotukset ovatkin olleet tähän mennessä suurin yksittäinen aihe, josta suomalaiset ovat tehneet ehdotuksensa.

Suurin osa pakolaisiin liittyvistä ehdotuksista oli jyrkkiä. Moni halusi rajoittaa pakolaisten tuloa maahan laittamalla rajat kiinni. Muutama ehdotti suorasukaisesti, että maassa perustettaisiin lisää katupartioita.

– Rajoitetaan maahantuloa. Nyt on loppunut hyväntahtoisuus muita kansakuntia kohtaan, yksi ideoija kirjoittaa.

Saimme myös useita ehdotuksia, joissa Suomen haluttiin irrottautuvan EU:sta ja ottavan oman valuutan käyttöönsä.

Vielä on viikko aikaa tehdä konkreettinen ehdotus, Suomi-teko! Se tekee Suomesta entistä paremman paikan elää.

- Väkivaltaisuudet pitäisi lopettaa Suomesta kokonaan. Se on vaarallista, sanoo Antti Vuorikivi Lyhty ry:n oppimisyksikkö Lampusta Helsingissä.

- Ihmisten pitäisi käyttäytyä kunnolla ja rauhallisesti. Voi sanoa itselleen, että nyt rauhoitu, hän jatkaa.

Opiskelukaveri Kaarlo Hämäläinen haluaa koulukiusaajien katsovan peiliin.

- Se on paha asia kouluissa ja se pitäisi lopettaa. Monille tulee paha mieli ja ikävä olo.

Kiusaamista kokevan tai näkevän pitää Hämäläisen mukaan heti ilmoittaa asiasta.

- Rehtorin kansliaan, tai opettajaa repimään hihasta.

Jessica Rasila nostaa esiin kaksi kehitysvammaisia koskevaa tärkeää asiaa. Tuettua opiskelua ja Lampun kaltaisia itsenäistymisen paikkoja pitäisi olla tarjolla enemmän. Toisaalta eläkkeitä ei saisi ainakaan pienentää.

- Rahaa tarvitaan asunnon maksamiseen. Eläkeläiset joutuvat pulaan, että millä maksetaan vuokra ja laskut - ja jos vielä haluaa matkustaa jonnekin, Jessica sanoo.

- Kehitysvammaisille nuorille pitäisi olla enemmän paikkoja, joissa voi opetella arjen asioita ja itsenäistyä, esittää Jessica yhtenä parannusehdotuksena.

Veera Jussila, Yle Uutisluokka

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolustaa yliopistoihin kohdistuvia satojen miljoonien eurojen leikkauksia. 

Tieteen, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus on Grahn-Laasosen mukaan kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun, joten huonoina aikoina rahoituksesta pitää voida leikata. 

Korkeakouluverkolta Grahn-Laasonen haluaisi nähdä enenevää tiivistymistä ja yhdistymisiä.

– Yliopistojen määrä voisi edelleen laskea, Grahn-Laasonen totesi Yle TV1:n Ykkösaamussa.

Grahn-Laasonen näkee, että kotimainen tutkimus on nyt keskittynyt pieniin yksiköihin. Ministeri haluaisi nähdä korkeakoulujen panostavan yhä enemmän tiettyihin vahvuusalueisiin.

– Työnjaossa, että mikä korkeakoulu tutkii ja opettaa mitäkin aineita, siinä olisi paljon tekemistä. Se, että koottaisiin osaamista yhteen vahvemmiksi keskittymiksi. Tästä on kyse kun puhutaan korkeakoulujen profiloitumisesta.

Taiteen tukia uudistetaan

Grahn-Laasonen myöntää, että tutkijoiden huoli ajan kulumisesta rahoituksen hakemiseen itse tutkimisen sijaan on aiheellinen. Hän on pyytänyt Suomen Akatemiaa käymään läpi hakuprosessejaan niiden helpottamista silmällä pitäen.

– Toivon itsekin, että tutkijat pääsisivät keskittymään ydintehtäviinsä.

Taiteen saralla opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen ilmaisi syksyllä haluavansa uudistaa taiteen rahoitusta ja valtionosuusjärjestelmää. Grahn-Laasosen mielestä nykyjärjestelmä on liian staattinen, eikä kannusta kehittymään optimaalisella tavalla.

– Minun tavoitteenani on, että uusi järjestelmä astuisi voimaan vuoden 2018 alusta. Sen sisältö on vielä vaiheessa siitä syystä, että tämä uudistus alkaa nyt.

Ylen #suomitekoja-kampanjaan kulttuuriministeri näkee, että yksi keino parantaa Suomea olisi saada uusia yleisöjä taiteen ja kulttuurin piiriin.

– Ihan jo lapsesta ja nuorista lähtien altistuttaisiin ja päästäisiin kokemaan kulttuuria ja taidetta. Lähden myöskin siitä, että parasta kulttuurin tukemista on kuluttaa ja hankkia sitä.