"Voi teitä Ylilaudan sankareita", aloitti poliisi Marko Forss päivityksensä lauantaina 5.11.2011. Joku oli juuri julkaissut Ylilauta.org-sivustolla tiedoston, jossa oli 16 000 suomalaisen henkilötietoja. Nimiä, osoitteita, puhelinnumeroita, henkilötunnuksia.

Hetudump.txt-nimisen tiedoston tiedot olivat muun muassa Itä-Suomen yliopiston ja Työtehoseuran järjestelmistä. Opiskelijoita neuvottiin olemaan huolestumatta liikaa. Oikeasti tuskin kukaan yliopistossa tai muuallakaan tiesi, mitä kaikkea henkilötietojen vuotamisesta voisi seurata.

– Ajattelin vain että semmoista sattuu, sanoo kuopiolainen Jari, yksi tietovuodon uhreista.

Pian tietovuodon jälkeen nettiin ilmestyi palveluita, joista kuka tahansa pystyi tarkistamaan, oliko hänen tietonsa vuodettu. Sitä kautta Jari sai tietää olevansa listalla.

Ymmärrä mikä uutiskynnys nyt tässä ylitty, sossutunnukset? Ne voi generoida syntymäajan ja sukupuolen mukaan. Kommentti netin keskustelupalstalta 2011

Seuraavalla viikolla KRP kertoi, että vuodettuja henkilötunnuksia oli käytetty rikoksiin. Ne olivat kuitenkin vain yksittäisiä tapauksia. Osa tietovuodon uhreista haki varmuuden vuoksi omaehtoista luottokieltoa, jotta tietoja ei pystyisi käyttämään ainakaan isompiin petoksiin. Osa yritti jopa saada uuden henkilötunnuksen, mutta sellaista ei myönnetty kuin viimeisenä mahdollisena keinona.

Jari ei tehnyt mitään – hän ei missään vaiheessa tosissaan ajatellut, että tapahtuneesta aiheutuisi jotakin harmia. Meni vuosi, meni toinenkin, ja Jari oli ehtinyt unohtaa koko jutun.

Sitten puhelin soi ensimmäisen kerran.

Kesällä 2016 verkkokaupan myyjä soitti ja kertoi, että Jarin nimissä oli tilattu Macbook Pro -tietokone ja kolme kallista iPhonea. Tavaraa oli yhteensä yli 12 000 euron edestä. Myyjä halusi varmistaa, oliko Jari varmasti tilannut tavarat.

– Sanoin että en ole, nyt joku yrittää ostaa minun nimissä tavaraa.

Jari kävi poliisiasemalla kertomassa tapahtuneesta, mutta jätti lopulta rikosilmoituksen tekemättä. Poliisi, jonka kanssa Jari oli asioinut, ei ollut ottanut kertomusta todesta.

Se on lähes täydellinen rikos. Poliisi on pari potkua jäljessä – vähintään. Hannu Kortelainen

Samanlaisesta suhtautumisesta ovat kertoneet jotkut muutkin identiteettivarkauden kohteeksi joutuneet. Heistä on tuntunut siltä kuin he olisivat itse syytettyjä verkkokaupan, pankin tai jopa poliisin kanssa asioidessaan.

– Onhan se aika omituista joutua vakuuttelemaan, että et ole tehnyt mitään sellaista, mitä paperilla lukee. Toisaalta, mistä poliisi tietää, että minä en ole se valehtelija tässä? Jari miettii.

Identiteettivarkaus tarkoittaa toisen ihmisen henkilötietojen käyttöä luvatta. Se on rikos, johon viranomaisilla ei ollut juuri tuntumaa vuoden 2011 tietovuodon aikaan: rikoslakiin identiteettivarkaudet kirjattiin vasta vuonna 2015.

Tänä päivänä sanotaan, että ne ovat yleisempiä kuin polkupyörävarkaudet.

Kun Jari oli saanut ensimmäisen puhelun verkkokaupasta, hän sai pian toisenkin. Silloin hän kävi tekemässä rikosilmoituksen ja haki myös itselleen luottokieltoa, että luvattomat ostokset loppuisivat.

Vielä seuraavana päivänä Jari sai postissa laskun ajoneuvoverosta ja vakuutusyhtiöltä asiakirjat liikennevakuutuksesta. Tietokoneet eivät olleet riittäneet – varas oli ostanut melkein kymmenen tuhannen euron Audin Jarin nimiin.

Uhreja oli muitakin. Poliisi ei koskaan kertonut uhreille, mitä kautta heidän henkilötietonsa olivat päätyneet rikollisten käsiin. Ehkä poliisi ei tiennyt tai sillä ei ollut tutkinnan kannalta merkitystä. Vastaus selvisi Jarille vasta vuosi tapahtuneen jälkeen.

Onhan se aika omituista joutua vakuuttelemaan, että et ole tehnyt mitään sellaista, mitä paperilla lukee. "Jari"

Pyysimme tätä juttua varten käräjäoikeuksista lähes 30 tuomiota viime vuonna sattuneista tapauksista, joissa identiteettivarkaus oli rikosnimikkeenä. Sen jälkeen selvitimme, mitä kautta rikolliset olivat päässeet käsiksi uhriensa tietoihin. Erityisesti meitä kiinnosti, olivatko uhrit mukana vuoden 2011 tietovuodossa eli Hetudump.txt-tiedostossa.

Selvisi, että vuosia sitten nettiin vuodettujen tietojen käyttäminen identiteettivarkauksiin on edelleen yleistä. Suomessa tehtiin viime vuonna kymmenien rikosten sarjoja, joissa jokainen uhri oli vuodettujen listalla. Se ei ole sattumaa, vahvistaa paljon identiteettivarkauksia tutkinut rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista. Hänen mukaansa selkeä enemmistö tänäkin päivänä rikollisten käyttämistä varastetuista henkilötiedoista on saatu netistä – ja varsinkin Hetudumpista.

Vuosia vanha tietovuoto, jonka uhreja oli neuvottu olemaan huolestumatta, oli haitallisempi koskaan aiemmin.

Vuoden 2011 jälkeen verkkokauppojen määrä on moninkertaistunut. Joukossa on myyjiä, jotka eivät varmista asiakkaan henkilöllisyyttä tarpeeksi tarkasti. Nimellä, henkilötunnuksella ja osoitteella pääsee pitkälle.

Hetudumppi on rikollisille erityisen hyödyllinen, koska yksikään toinen tietovuoto ei ole tuonut saataville niin laajaa kokoelmaa henkilötunnuksia yhdistettynä osoitteisiin ja muihin tietoihin.

Kun tietovuoto aikanaan tapahtui, tiedosto ehti olla netissä vain muutaman tunnin. Mutta se mikä nettiin kerran menee, sinne myös jää. Moni ehti ladata tiedoston koneelleen ennen kuin se hävisi palvelimelta.

– Monesti saadaan ilmoitus uudesta tietovuodosta, mutta sitten paljastuukin, että sama vanha vuoto siellä on ehkä vähän eri muodossa, kertoo tietoturva-asiantuntija Markus Lintula Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Kyberturvallisuuskeskus on pitänyt huolen, että Hetudump.txt ei löydy pelkällä googlettamisella. Sen sijaan tiedosto oli tätäkin juttua kirjoittaessa helposti löydettävissä anonyymin Tor-verkon puolelta.

Pitää olla hölmö, joka maksaa vanhojen tietovuotojen datasta. Sitä saa muutenkin. Hannu Kortelainen

Tor-verkko perustuu siihen, ettei sen käyttäjää voi tunnistaa. Tämän vuoksi sitä käytetään paitsi laillisiin, myös laittomiin tarkoituksiin. Yle on aiemmin raportoinut muun muassa laajasta huumekaupasta Tor-verkossa.

Myös identiteettivarkaudet kukkivat pimeän verkon uumenissa. Sieltä löytää nimiä, henkilötunnuksia, osoitteita tai käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Siellä myös etsitään ja tarjotaan työtä ja töiden hedelmiä.

– Voin esittää toista henkilöä, avata pankkitilejä, osamaksusopimuksia, mitä vaan. Oikeastaan mitä tahansa, josta saan nopeasti rahaa, eräs nainen kirjoittaa Tor-verkon Sipulikanava-keskustelupalstalla.

Toinen keskustelija markkinoi ilmeisesti varastetusta lompakosta saatua "mahdollisuuksien korttipinoa": ajokorttia, asevastaavan korttia, sotilaspassia ja Kela-korttia. Poliisin tiedossa on tapaus, jossa graafikon koulutuksen saanut mies tehtaili väärennettyjä ajokortteja tilauksesta. Ajokortista voi saada pimeillä markkinoilla 500–1 000 euroa.

– Mutta pitää olla hölmö, joka maksaa vanhojen tietovuotojen datasta. Sitä saa muutenkin, sanoo rikoskomisario Hannu Kortelainen.

Myynnissä henkkareita, korkealaatuiset samplet. Kommentti Tor-verkon Sipulikanavalla

Tätä juttua kirjoittaessa tuli tieto, että Tulli ja poliisi ovat sulkeneet Sipulikanavan. Se lienee kuitenkin vain ohimenevä häiriö – vastaavia kohtaamispaikkoja on suljettu Tor-verkossa aiemminkin.

Kortelaisen mukaan on tavallista, että identiteettivarkaudesta kiinni jääneeltä löytyvät Hetudump.txt:n tiedot joko sellaisenaan tai osatiedostona, johon on lajiteltu sopivia uhreja omalta alueelta.

Ja tässä kuvaan astuu Patrik, huumekoukussa ollut pikkurikollinen.

Patrik oli ollut ennenkin vaikeuksissa lain kanssa. Rikosrekisterissä oli merkintöjä huumerikoksista, rattijuopumuksista ja varkauksista. Hän oli puhunut siitä, miten päihteet olivat pakottaneet valehtelemaan ja särkeneet välit läheisiin. Luottamus piti rakentaa uudelleen.

Mutta sitten keväällä 2016 tuli eteen täydelliseltä tuntuva rikos. Huumepiireissä oli yleistynyt tapa ostaa tavaraa jonkun muun henkilötiedoilla ja myydä se eteenpäin. Jos tunsi oikeat ihmiset, tavarat ehti myydä eteenpäin ennen kuin uhri tajusi mitään.

Patrik tiesi, että henkilötiedoilla voisi tehdä muutakin. Hän osasi väärentää henkilökortin, jossa oli hänen oma kuvansa, mutta jonkun muun henkilötiedot. Sellaisella pystyi tekemään melkein mitä vain, jos pokka kesti. Joku oli kävellyt väärän ajokortin kanssa teleoperaattorin myymälään ja ostanut sieltä osamaksulla kalliin puhelimen, sitten jatkanut seuraavaan ja sieltä seuraavaan puhelinkauppaan, aina yhtä hyvin tuloksin.

Nyt olisi tarjolla miehelle mahdollisuuksien korttipino: ajokortti, B- ja C-luvat voimassa 2059, asevastaavan kortti... Kommentti Tor-verkon Sipulikanavalla

Patrik sai käsiinsä listan, jossa oli tuhansittain nimiä, henkilötunnuksia, osoitteita ja puhelinnumeroita. Se oli Hetudump.txt. Lista oli jo vuosia vanha, mutta edelleen ajankohtainen. Röyhkeimmät varkaat saattoivat soittaa uhrilleen, esittäytyä teleoperaattorin myyjänä ja varmistaa, että osoitetieto piti vielä paikkansa.

Patrik ryhtyi tehtailemaan varastetuilla henkilötiedoilla väärennettyjä henkilökortteja, joissa oli uhrin tiedot ja hänen oma kuvansa. Hän valitsi kohteiksi suunnilleen itsensä ikäisiä miehiä, jotta uhrin syntymäaika ja Patrikin ulkonäkö sopivat toisiinsa.

Kuopiolainen Jari sopi tähän tarkoitukseen erinomaisesti.

Patrik osti tai yritti ostaa uhrien nimissä kuvauskoptereita, puhelimia, tietokoneita ja jopa autoja. Hän kävi kolmessa eri autokaupassa ja sai jokaisesta mukaansa osamaksulla lähes 10 000 euron autot kolmen eri uhrin nimissä. Myyjät eivät epäilleet mitään – tai jos epäilivät, eivät ainakaan pysäyttäneet häntä. Uhrien osaksi jäi ihmetellä, miksi posti toi heille ajoneuvoverolappuja ja vakuutuspapereita.

Jarin nimissä Patrik oli tehnyt jopa työmaakortin. Siinä sanottiin, että Jari oli töissä rakennusliikkeessä. Sen piti antaa uskottavuutta varkaalle, kun tämä haki lainaa tai teki osamaksusopimuksia.

Poliisin mukaan identiteettivarkaus on usein osa rikossarjaa, jossa on mukana ainakin kaksi ihmistä. Tavallisesti apuna on bulvaani eli haamuostaja. Hän käy noutamassa netistä tilatun tavaran väärennetyn valtakirjan turvin. Näin varsinainen tilaaja pysyy katveessa.

– Käyt baarin kulmilta värväämässä tyypin tai pyydät puolituttua hakemaan paketin, niin ei oma naama pala, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista.

"Naaman palamisella" Kortelainen tarkoittaa valvontakameraan jäämistä. Hänen mukaansa haamuostaja voi näyttäytyä valvontakamerassa surutta, sillä identiteettivarkaan puolesta yksittäisen paketin hakeneelle ei välttämättä tule seurauksia. Keväällä tutkinnassa oli parinsadan rikoksen vyyhti, jossa tekijäkaksikko jäi kiinni vasta, kun tuttavapiiristä loppuivat haamuostajat ja päätekijät joutuivat hakemaan tilauksensa itse.

Tuomiot eivät ole missään kohtuullisessa suhteessa siihen, mitä uhrin kärsimykset saattavat olla. "Kalle"

Joskus bulvaanin ja tilaajan välissä käytetään vielä kolmatta henkilöä, kilpimiestä. Hänen tehtävänään on muuttaa tilaus rahaksi. Näin haamuostaja, jonka "naama palaa" valvontakamerassa, ei välttämättä edes tiedä, kuka on varsinainen tilaaja. Mitä ammattimaisempaa rikollisuus on, sitä enemmän siinä on mukana tekijöitä.

Joskus ketjuun liittyy myös trokari, jolla on tiedossa markkinat petoksella hankituille tavaroille. Esimerkiksi varastetut puhelimet on myytävä ulkomailla, koska kotimaassa operaattori voi estää niiden käytön IMEI-koodilla.

Kaikki tämä saattaa tapahtua vain muutamassa päivässä. Siinä vaiheessa kun kuopiolainen Jari sai tietää joutuneensa identiteettivarkauden uhriksi, varas oli ehtinyt ostaa hänen ja muiden uhrien nimissä kymmenien tuhansien eurojen edestä tavaraa.

– Se on lähes täydellinen rikos. Poliisi on pari potkua jäljessä – vähintään, rikoskomisario Kortelainen myöntää.

Patrik jatkoi rikossarjaansa kolme viikkoa. Sitten hänet pysäytettiin ratista huumeissa. Patrik näytti poliisille helsinkiläismiehen nimissä tehtyä väärennettyä ajokorttia, olihan konsti toiminut aiemminkin. Tällä kertaa vilppi oli kuitenkin jo paljastettu poliisille pankista, josta Patrik oli yrittänyt ottaa lainaa uhrinsa nimissä. Autosta löytyi lisää lainapapereita ja kotoa petoksella tilattuja tavaroita. Peli oli pelattu.

Kun tekijän nimi paljastui, Jari kävi katsomassa netistä, minkä näköinen varas oli. Patrik sai yhteensä 28 rikoksesta vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistuksen.

– Tuomiot eivät ole missään kohtuullisessa suhteessa siihen, mitä uhrin kärsimykset saattavat olla, yksi uhreista, eteläsuomalainen Kalle sanoo.

Identiteettivarkaudet eivät lopu siihen, että tekijät saadaan kiinni. Patrik on tästä surullinen esimerkki: hän oli saanut tuomion melkein samanlaisesta rikossarjasta kesäkuussa. Heinäkuun alussa hän oli jo aloittanut uuden. Oikeudelle hän kertoi tekojen johtuneen huumeriippuvuudesta.

Vääriin käsiin menneiden henkilötunnusten käyttö jatkuu niin kauan kuin henkilötunnus on voimassa. Hannu Kortelainen

Kuka on tarinan voittaja, kuka häviäjä?

Uhrit häviävät. Heidän ei tarvitse maksaa identiteettivarkaan tilauksia, mutta jo perättömien laskujen kanssa painiminen on ahdistavaa, siitä ajatuksesta puhumattakaan, että joku rikollinen tuolla jossain esiintyy sinuna.

Huolesta ja stressistä ei korvauksia makseta, mutta paperisodasta joku uhri sai oikeudessa pienet korvaukset. Jari ei sellaisia edes hakenut. Jos korvauksia maksetaan, ne jäävät yleensä valtion vahingoksi. Moni identiteettivarkauksien tekijä on vailla laillisia tuloja elävä huumeongelmainen, jolta on turha odottaa saavansa mitään.

Verkkokaupat ja niiden takana olevat rahoitusyhtiöt häviävät. Puhelinoperaattorit häviävät.

– Lopulta kaikki me, jotka maksamme tuotteita rehellisesti, häviämme, rikoskomisario Hannu Kortelainen uumoilee.

Hän sanoo yrittäneensä saada verkkokauppoja ymmärtämään, että identiteettivarkauksien tekeminen on nyt aivan liian helppoa.

Poliisin mielestä identiteettivarkaudet saataisiin tyrehtymään pienillä muutoksella. Kaikki verkkokaupat eivät ole kuitenkaan halunneet tehdä mitään.

– Tässä on vähän samaa kuin 1990-luvun pankkikriisissä. Lainaa annettiin kaksin käsin eikä ollut väliä, maksaako joku. Verkkokaupassa on vähän sama: kunhan myynti käy, pienet vahingot eivät haittaa mitään.

Yksi konkreettinen esimerkki on henkilötunnus. Se on tarkoitettu ihmisten yksilöimiseen – ei henkilöllisyyden varmentamiseen. On kuitenkin edelleen verkkokauppoja, joissa sitä voi käyttää tunnistautumiseen. He voisivat vaatia asiakkaalta vaikkapa pankkitunnistautumista.

Munkaan mielestäni listasta ei ole erityistä haittaa. Kommentti netin keskustelupalstalta 2011

Hakkeri- ja aktivistiryhmä Anonymous Finland ilmoitti jo vuonna 2011 olevansa Hetudump.txt-tietovuodon taustalla. Ketään yksittäistä tekijää ei kuitenkaan koskaan saatu vastuuseen. Keskusrikospoliisilla oli epäilynsä, mutta näyttöä ei saatu tarpeeksi ja syyteoikeus ehti vanheta.

Tietovuotoa ei olisi tarvinnut tapahtua. Palvelimilla oli haavoittuvuuksia, joihin olisi ollut olemassa päivityksiä. Hakkeri ehti hyödyntää tietoturva-aukot ennen kuin ylläpitäjä paikkasi ne. Sen jälkeen yhtä vakavia tietovuotoja ei ole tapahtunut.

Rikollisten lataamien Hetudump.txt-kopioiden avulla tehdään päivittäin identiteettivarkauksia. Jari ja Kalle ovat hakeneet itselleen luottokieltoa, mutta 16 000 nimen listalla riittää kohteita ilman heitäkin. Joukossa on jopa uhreja, jotka ovat hakeneet itselleen kahden vuoden määräaikaisen luottokiellon ja joutuneet uhriksi heti sen päätyttyä. Listasta riittää iloa rikollisille jopa vuosikymmeniksi, sillä sen tiedot eivät vanhene helpolla.

– Vääriin käsiin menneiden henkilötunnusten käyttö jatkuu niin kauan kuin henkilötunnus on voimassa, rikoskomisario Hannu Kortelainen toteaa.

Se tarkoittaa käytännössä loppuelämää – ellei sitten päätetä vaihtaa kaikkien henkilötunnuksia. Aiemmin syksyllä Suomessa aloitti työryhmä, joka miettii henkilötunnuksien uusimista. On mahdollista, että nykyisetkin henkilötunnukset menevät uusiksi. Identiteettivarkaudet eivät ole työryhmän perustamisen syynä, mutta jos hetut muuttuvat, se vaikeuttaa identiteettivarkaiden työtä.

Silloin koko Hetudump.txt muuttuisi kerralla käyttökelvottomaksi. Uhrit olisi etsittävä muualta.

Jarin, Kallen ja Patrikin nimet on muutettu. Lähteenä on käytetty Kuopion, Helsingin ja Vantaan käräjäoikeuksista sekä Helsingin hovioikeudesta saatuja tuomiolauselmia, joissa yhtenä nimikkeenä on ollut identiteettivarkaus. Patrikin tarina on rakennettu hänen saamistaan oikeustuomioista. Lisäksi juttua varten on haastateltu kahta muuta identiteettivarkauden uhria. Viranomaisilla ei ole enää nettipalvelua, joista pystyisi tarkistamaan, onko oma nimi hetudump.txt-tiedostossa. Sellaista palvelua tarjoaa tällä hetkellä afterdawn.com-sivusto.

Lue myös: Rikosuhripäivystyksen ohjeita identiteettivarkauden uhrille

Saariselän Kakslauttasessa turvekattoisella tienvarsikahvilalla 1970-luvun alussa aloittaneella Juhani "Jussi" Eiramolla on vauhti päällä, vaikka ikää on jo yli 70 vuotta.

Kakslauttasen historian suurinta laajennusta on tehty nyt jo yhdeksän vuoden ajan 5–10 miljoonan euron vuosivauhdilla. Valmista, jos sellaista Lapin matkailussa koskaan on, pitäisi olla 2020.

Kakslauttasen lomakylä on laajentunut Kultaojan ympäristöön, Ivalontien länsipuolelle, jonne Sodankylän kunta on kaavoittanut yrittäjän toiveesta yhteensä 500 hehtaaria maata matkailun käyttöön. Rakennusoikeutta uudella alueella on 50 000 kerrosneliömetriä, josta Sodankylän kunta arvioi olevan jo valmiina 30 000.

– Vajaan kuukauden päästä tämän vuoden rakennuskohteet valmistuvat ja sen jälkeen meillä on yhteensä 550 vuodepaikkaa, josta täällä idässä on 150 ja 400 Kultaojan puolella, yrittäjä Jussi Eiramo vahvistaa kunnan tiedot.

Majoitustilojen, kuten iglujen ja uusien kelomökki-iglujen lisäksi alueelle on noussut muun muassa yli tuhannen neliön Joulupukin hirsitalo, 450 neliön taidegalleria, iglu-näköalatorni ja parin vuoden kuluttua myös 150 hengen planetario revontulielämyksiä varten. Ravintolatilaa alueella on yhteensä tuhat asiakaspaikkaa.

Bensa loppui Kakslauttaseen

Eiramon tarina on kertomisen arvoinen ja klassikko. Parikymppisenä kuopiolaisena nuorena miehenä Eiramo oli palaamassa Utsjoelta kalareissulta, kun auton bensa yllättäen loppui Saariselän kupeessa sijaitsevalle Kakslauttasen alueelle.

– Se oli vanha auto ja bensamittari rikki.

Eiramo ihastui ympäristöön saman tien.

– Olin juuri joutunut lopettamaan Nilsiässä kalanviljelylaitoksen veteen päässeen loisen vuoksi, ja olin katsellut Rovaniemen yläpuolelta paikkaa uudelle ongintapaikalle. Oli täysin sattuma, että pysähdyin lopulta Kakslauttaseen.

Ongintapaikkaa ei lopulta tullut, mutta matkailukeskus tuli. Paikalla oli rakentamaton tontti ja omistaja halukas myymään sen vuokriin menneellä hinnalla. Jo seuraavana talvena vuonna 1972 Eiramo omisti tontin Kakslauttasesta, ja 1973 alkoi rahoituksen etsiminen.

Kera, nykyinen Finvera, palautti kaksi kertaa rahoitushakemuksen takaisin, koska Eiramolla ei ollut säännöllisiä tuloja. Lopulta hätiin tuli sisko.

– Lopulta kolmas kerta meni läpi, kun sain siskoni mukaan 10 prosentin osuudella. Hänellä oli vakituinen työ meteorologina Rovaniemellä, Eiramo nauraa matkailurityksensä perustamisaikoja.

Öljykriisistä laman kautta hurjaan kasvuun

Turvekattoinen tienvarsikahvila nousi kesällä 1974 ja saman vuoden syksyllä kahdeksan mökkiä. Siitä lähtien Juhani Eiramo on saanut leivän kokonaan matkailusta. Omasta mielestään hän on ainoa Lapissa, joka sen on tehnyt. Kaikilla muilla on ollut myös muita tulonlähteitä.

Kakslauttanen on perheyritys ja Juhani Eiramo sen pääomistaja. Hänen voi perustellusti sanoa kokeneen Lapin matkailussa kaikki sen vaiheet, 1970-luvun öljykriisistä 1990-luvun lamaan ja 2010-luvun hurjaan kasvuun asti.

1980-luku oli Lapin matkailussa tasaisen kasvun aikaa. Eiramon Kakslauttanen palveli kesäisin ulkomaalaisia matkailjoita ja talvisin suomalaisia. Saariselkä oli suomalaisen eliitin vapaa-ajanviettokohde, ja yritysten hulppeat tunturimajat keräsivät ladut täyteen ostovoimaista matkailijaa. Syntyi legendat parfyymiladuista ja monotansseista.

1990-luvun alku muutti lähes kaiken. Lama tyhjensi tunturit kotimaisista matkailijoista, ja yritykset lopettivat yhteistyökumppanimatkat ja Lapin-majojensa käytön. Saariselkä kärsi ehkä pahiten kotimaisen ja ostovoimaisen asiakaskunnan häviämisestä.

Asiakaskunnan vaihto ja uusi nousu

Eiramo ei jäänyt katsomaan tilanteen pahenemista vaan päätti vaihtaa asiakaskunnan kotimaisista ulkomaisiin. Temppu, joka vain harvalla onnistuu.

Hän kertoo, kuinka keskellä pahinta lamaa hän painatti A4-kokoisen taitetun esitteen kolmella kielellä, pakkasi laatikot autonsa takakonttiin ja lähti kuukaudeksi Keski-Eurooppaan.

– Matkailun edistämiskeskus ja Finnair olivat avainasemassa näiden kontaktien löytymisessä silloin, Eiramo sanoo.

Eiramo kiersi ovelta ovelle eurooppalaisia matkanjärjestäjiä Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa.

– Genovassa kävin kääntymässä ja sitten takaisin. Kotia kun tulin niin varauskirjepino oli kaksikymmentä senttiä paksu.

Kolmessa vuodessa Kakslauttasen koko asiakaskunta oli vaihtunut kotimaisista ulkomaalaisiin matkailijoihin, eikä Eiramon ole tarvinnut sitä katua.

– Se oli kova, mutta hieno homma, Eiramo toteaa.

Miljoonien valokuva

2010-luku on ollut Kakslauttaselle ja Eiramolle menestystarina, joka hakee vertaistaan. Kansainväliset muotilehdet ja julkisuuden henkilöt värittävät lomakylän talvea joka vuosi. Sports Illustratedin, Ralph Laurenin ja Voguen kuvaus-sessiot Kakslauttasessa ovat levinneet kymmeniin miljooniin koteihin. Näiden kansainvälisten julkaisujen kiinnostuksen taustalla on yksi valokuva.

– Me ollaan ylivoimaisesti tunnetuin matkailutuote Suomessa määrätyistä syistä, joista yksi on ilmakuva lasi-igluista. Sen on nähnyt yli miljardi ihmistä. Nämä muotilehtien päättäjät ovat nähneet tämän kuvan ja ottivat itse yhteyttä, Eiramo sanoo.

Eiramo käyttää some- ja nettinäkyvyyden mittaamiseen amerikkalaista mainostoimistoa.

Ilmakuva Eiramon lasi-igluista keskellä Lapin kaamosta on tehnyt Kakslauttasesta maailmalla tunnetun ja on siivittänyt Eiramon perheyrityksen huimaan kasvuun. Liikevaihto on yli kaksinkertaistunut neljässä vuodessa 13,3 miljoonaan euroon ja tilikauden tulos neljään miljoonaan, eikä Lapin matkailussa ole nyt hiipumisen merkkejä ilmassa.

– Meille se on antanut tämän mahdollisuuden tehdä näitä investointeja, Eiramo vastaa kysymykseen, minkä arvoinen tämä yksi valokuva Kakslauttaselle on.

Lasi-iglukuvilla on tehnyt tiliä myös amerikkalainen Facebook-sivusto, joka editoi Kakslauttasen nettisivujen materiaalista videon sivuilleen. Eiramo kertoo, että videon näki ensimmäisen kahden viikon aikana yli 15 miljoonaa, kolmen viikon aikana 35 miljoonaa ja muutaman viikon kuluttua jo yli 80 miljoonaan katsojaan. Eiramo sai tiedon mainostoimistoltaan.

– Silloin minä käskin ottaa yhteyttä näihin kavereihin ja lähettää lentoliput tänne Kakslauttaseen. Päätin silloin, että jos meidän lasi-igluja katsoo maailmalla yli 80 miljoonaa ihmistä, saa aina ilmaiset lennot tänne.

Eiramo kertoo miesten matkustaneen Kakslauttaseen 2016 lokakuussa ja kuvanneen materiaalia uutta julkaisua varten. Ensimmäinen julkaisu oli siihen mennessä tavoittanut jo yli 200 miljoonaa ihmistä.

– Se on nämä värit, jotka ihastuttavat. Se kuva otettiin tammikuussa iltapäivällä klo 15, jolloin on tämä sininen väri, Eiramo kertoo.

Igluja ovat käyneet ihastelemassa useat kansainväliset julkisuuden henkilöt, joista muun muassa kauhurokin legenda Alice Cooper välitti ihastuksensa omissa sosiaalisen median kanavissaan.

– Joo, hän kävi meillä, Eiramo toteaa vaatimattomasti ja sanoo kansainvälisten julkkisten olevan asiakkaita siinä kuin muutkin.

– He tulevat hakemaan rauhaa ja lepoa omasta kiireisestä elämästään. Lapin luonto on tärkein syy tulla tänne ja luonnossa sopiva tekeminen. He haluavat osallistua ja touhuta esimerkiksi porojen ja koirien kanssa, Eiramo avaa reseptiään menestyvään matkailutuotteeseen.

Lentoyhteydet tulppana kasvulle

Yksi asia Juhani Eiramoa kuitenkin huolettaa, ja ne ovat liikenneyhteydet. Kauas on pitkä matka, ja Lapin matkailu on täysin riippuvainen lentoyhteyksistä. Uusia sesonkeja on mahdoton luoda, jos yhteydet ovat riittämättömät ja liian kalliit.

– Menetämme joka vuosi miljoonia euroja yhteyksien vuoksi, Eiramo lataa.

Eiramo viittaa maakuntainsinööri Hanne Junnilaisen Lapin liitolle tekemään kyselytutkimukseen lentoliikenteen vaikutuksista Lapin matkailulle. Tutkimus on vuodelta 2014. Sen mukaan 84 prosenttia matkanjärjestäjistä arvioi menettäneensä keskimäärin 52 prosenttia Lapin-myynnistään riittämättömien ja kalliiden lentoyhteyksien vuoksi.

Eiramo arvioi yli 40 vuoden yrittäjäkokemuksella Saariselän alueen matkailun kaksikertaistuvan, jos saavutettavuusongelma saadaan ratkaistua, etenkin kesällä. Kesämatkailu ei voi kasvaa, jos lentoyhteyksiä ei tule enempää ja jos niiden hinta ei laske.

Saudi-Arabia on pidättänyt neljä nykyistä ministeriä osana korruptionvastaista kampanjaa, kertoo al-Arabiya-uutiskanava uutistoimisto Reutersin mukaan. Saudiomisteisen kanavan mukaan pidätettynä on myös 11 prinssiä.

BBC:n mukaan pidätettyjen nimiä ei ole kerrottu, eikä ole selvää, mistä heitä syytetään. New York Timesin mukaan pidätettyjen joukossa olisi kuitenkin kerrottu olevan muun muassa miljardööri, prinssi al-Waleed bin Talal. Uutistoimisto Reuters vahvisti tiedon aamulla. Sen mukaan pidätettyjen joukossa on myös entinen talousministeri Ibrahim al-Assaf.

Raportoidut pidätykset tehtiin vain joitakin tunteja sen jälkeen, kun uusi korruption vastainen komitea oli perustettu, BBC kertoo.

Komitealla on muun muassa oikeus jäädyttää pankkitilejä, antaa pidätysmääräyksiä sekä asettaa matkustuskieltoja.

Komiteaa johtaa kruunuprinssi Mohammed bin Salman. 32-vuotias kruununprinssi on pyrkinyt parantamaan Saudi-Arabian mainetta houkutellakseen esimerkiksi ulkmaisia sijoittajia. Pari viikkoa sitten hän ilmoitti palauttavansa maahan nykyistä maltillisemman tulkinnan islamista.

Salman nousi kruununprinssiksi kesällä hieman yllättäen ohi vanhemman veljenpoikansa. Raportoitujen pidätysten on mediassa arveltu olevan kruununprinssin keino vahvistaa valtaansa.

Syyskuussa maassa pidätettiin yli 20 ihmistä, joiden joukossa oli myös vaikutusvaltaisia uskonnollisia johtajia. Arvostelijoiden mukaan kyseessä oli koordinoitu ratsia.

Aiemmin lauantaina Saudi-Arabia kertoi torjuneensa ballistisen ohjuksen, joka lensi lähellä maan pääkaupunkia Riadia. Saudi-Arabian valtiollinen tv-kanava Al-Ekhbariya kertoo, että ohjus ammuttiin alas Riadin lentokentän pohjoispuolella. Lue uutinen tästä.

Missä on Saara Aalto? Tätä on ihmetelty Suomessa pitkin syksyä. Ensimmäistäkään uutta kappaletta ei ole ilmestynyt sitten viime vuoden Britannian X Factor -kilpailun menestyksen jälkeen. Vaivalla saatu kansainvälinen huomio valuu hukkaan, kun seuraavat kykykilpailuihin osallistuvat vyöryvät markkinoille.

Tiistaina saatiin viimein vastaus. Saara Aalto edustaa ensi vuonna Suomea Euroviisuissa, kun Yle kutsui hänet ainoana esiintyjänä mukaan Uuden musiikin kilpailuun.

Aalto kertoo Yle Uutisten haastattelussa, että uutta musiikkia on syntynyt koko ajan, mutta sen julkaisemista on jouduttu lykkäämään Euroviisupestin takia. Kaikki panokset laitetaan nyt kolmeen biisiin, joista suomalaiskatsojat ja kansainväliset raadit valitsevat edustuskappaleen.

Saara Aallon valinta suoraan viisuedustajaksi on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan. Näin uumoili artisti itsekin. Joidenkin mielestä valinta oli epäreilu, koska alunperin edustuskappaletta haettiin Uuden musiikin kilpailuun tänä vuonna avoimella haulla. Sääntöjä muutettiin kesken kaiken ja nyt kisaan musiikkia rustanneiden panostus valui hukkaan. Monelle taas Aalto on artistina vähän liikaa.

Suurin osa euroviisufaneista otti Saara Aallon valinnan vastaan tyytyväisenä. Viisulavalle on kaivattu kokenutta ja taitavaa esiintyjää.

Saara Aallon suostuminen Suomen euroviisuedustajaksi on ennen kaikkea voitto Uuden musiikin kilpailulle. Kisalla on yritetty saada jo kuusi kertaa aiemmin hyvää edustajaa Euroviisuihin. Tulos on ollut laiha. Suurelle yleisölle tuntemattomat ja kokemattomat artistit on laitettu miljoonien katsojien eteen. Euroviisujen finaalipaikka on usein jäänyt vain haaveeksi. Paras sijoitus on Softengine-bändiltä vuodelta 2014, kun se ylsi sijalle 11.

Viime vuonna viisufanien ja median kuppi meni nurin, kun Suomi karsiutui finaalista kolmatta kertaa perättäin. Vaatimuksena oli, että UMK:n pitää vihdoin saada mukaan tunnettuja artisteja. Kilpailun tuottajan Anssi Aution mukaan suomalaisia eturivin artisteja kilpailu ei kiinnosta. Tänäkin vuonna yritys oli kova, mutta tarpeeksi moni ei kilpailusta innostunut.

X Factorissa kansainvälistä huomiota saanut Saara Aalto oli UMK:lle kuin taivaanlahja. Isoilla lavoilla esiintynyt artisti, joka on aina unelmoinut pääsevänsä Euroviisuihin. Ainoa vaihtoehto oli kutsua Aalto suoraan viisuedustajaksi, sillä hän oli pahoin loukkaantunut viime vuoden kakkossijan jälkeen saamastaan kritiikistä.

Tällä kertaa Aalto pystyi sanelemaan sääntönsä itse. Olihan Britanniakin jo kosiskellut häntä osallistumaan maan viisukarsintaan.

Toukokuussa Lissabonissa käytävissä Euroviisuissa suomalaisten tuskin tarvitsee hävetä. X Factor –kilpailu oli Saara Aallolle mankeli, jossa hänestä kuoriutui kansainvälisen tason esiintyjä. Useita viikkoja kestänyt rumba jatkuvasti vaihtuneine esityksineen oli sellainen koulu, että pariviikkoinen viisureissu sujuu taatusti leikiten. Näin hän on sanonut myös itse.

Saara Aalto on varmasti jo nyt yksi kisan parhaista laulajista. Tiistaina Aalto kertoi The Sun -lehden haastattelussa, että hän jatkaa Euroviisuissa yhteistyötä X Factorin koreografin kanssa, joten lavalla nähtäneen mielenkiintoista ja korkeatasoista katsottavaa.

Kun tähän lisätään Saara Aallon ikuinen kakkossija, voisi jo kutsua suomalaiset torille. Toinen sija viisuissa olisi Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras sijoitus laulukilpailussa Lordin voiton jälkeen. Kelpaisi sekin.

Mutta vielä on yksi mutta matkassa. Euroviisuissa pitää kuulla myös hyvä kappale. Saara Aallon aikaisemmat, lähinnä omasta kynästä lähteneet, viisubiisit eivät ole olleet timanttisia. X Factorin jälkeen hänellä lienee kuitenkin useampi kokenut biisinkirjoittaja taustatukenaan.

Nyt pystymme toivomaan kuin hiekkalaatikolla hiekkakakkuja tehdessä: Älä tule paha biisi, tule hyvä biisi!

Valkoiset ja vaalenpunaiset leimunkukat liehuvat heikossa ilmavirrassa. Orvokit seisovat tiukassa rivistössä.

Myynti- ja tuotantovastaava Niko Honkanen antaa ohjeita Uudenkaupungin uudessa kasvihuoneessa. Työntekijät voivat leikata valtavan pensaston, jossa kukkii upeita ruiskaunokkeja. Ollaan marraskuussa, mutta kuluttajat haluavat lautasilleen syötäviä kukkia eri puolilla maailmaa.

Honkanen kertoo, että ensimmäiset ruiskaunokit lähtivät kohti Singaporea marraskuun alkupäivinä.

He ihmettelivät kovasti, miksi Suomesta pitää tuoda yrttejä ja kukkasia Ruotsiin. Niko Honkanen

– Singapore on ensimmäinen maa, johon myymme ennen kaikkea kukkia. Aikaisempiin vientimaihin on ollut kukkien lisäksi myös versojen myyntiä. Katsotaan, miten kukat menevät kaupaksi. Valikoimassa on perinteisiä suomalaisia kukkia eli ruiskaunokkeja, orvokkeja, kehäkukkaa, pelargoniaa ja begoniaa, luettelee Honkanen.

Kotipellon puutarha jatkaa siis maailmanvalloitustaan. Aiemmin yritys on solminut kauppasuhteet jo Hongkongiin ja Ruotsiin. Suomalaisten saapuminen kukkamarkkinoille on hämmästyttänyt muun muassa Ruotsissa.

– He ihmettelivät kovasti, miksi Suomesta pitää tuoda yrttejä ja kukkasia Ruotsiin.

Yritys on luonut kauppakontaktit itse. Apuna ovat olleet hyvät suhteet suomalaisiin keittiömestareihin. Helsingistä lennetään ympäri Aasiaa. Se auttaa luonnollisesti jakelussa. Kukkien pakkaaminen vaatii tarkkuutta.

Tämä verso on viikon tai puolitoista viikkoa vanha, mutta tässä on jo jäätävä juuristo. Niko Honkanen

– Siihen menee yllättävän paljon rahaa. Kaikki pitää pakata hyvin, että ne säilyvät. Tuotteet pysyvät hyvinä puolitoista, jopa kaksi viikkoa, kertoo Honkanen.

Uusi viljelymenetelmä käyttöön

Vientiponnistelujen lisäksi yritys toteuttaa kiertoviljelyä. Läheisen kalakasvattamon ravinnepitoinen vesi nostetaan kasveille. Kasvihuone lämpiää biokaasulla, jota saadaan elintarvikejätteistä. Myynti- ja tuotantovastaava Niko Honkanen nappaa käteensä verson, joka on tuuhea ja elinvoimainen.

– Tässä näkee kasvatustavan. Tämä verso on viikon tai puolitoista viikkoa vanha, mutta tässä on jo jäätävä juuristo. Tuote joutuu tekemään kovan työn, että se saa energian vedestä.

Jatkossa yritys saattaa käyttää hyväkseen myös vahvat juuret.

Erehtymisen ja oppimisen hinta on kova, mutta jonkun täytyy näyttää tietä. Jyrki Jalkanen

– Ulkomailla juuret ovat tosi kova juttu. Katsotaan, jos alamme tuottaa niitäkin jossain vaiheessa, kertoo Honkanen.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mukaan maailmanlaajuisestikin vastaavia kiertoviljelmiä on toiminnassa vain muutamia.

– Menetelmässä on paljon oppimista. Erehtymisen ja oppimisen hinta on kova, mutta jonkun täytyy näyttää tietä, kertoo Jalkanen.

Suurin etu on se, että yritys ottaa hyödyn kaikista resursseista.

– Tässähän voidaan hyödyntää jopa hiilidioksiidia, jota kalat hengittävät vedessä ollessaan. Siitä se palautetaan kasvihuoneeseen.

Jalkanen arvioi, että kiertoviljely tulee yleistymään vauhdilla. Hän on törmännyt menetelmään Ruotsissa ja Hollannissa sijaitsevissa kasvihuoneissa. Myös Italiassa menetelmää kohtaan on kiinnostusta.

Tuotekehittely on jatkuvaa

Syötävien kukkien, yrttien ja versojen maku on kova kilpailuvaltti, ja sitä täytyy hioa.

Kaikki lähtee siitä, että haetaan oikea siemen kasveille. Niko Honkanen

Myynti- ja tuotantovastaava Niko Honkanen kiittelee anoppiaan Pirjo Mönkköstä, joka vastaa puutarhurina kasvatuksesta.

– Kaikki lähtee siitä, että haetaan oikea siemen kasveille. Testailemme pitkään vaihtoehtoja. Kasteleminen on taidetta. Puutarhurimme Pirjo Mönkkönen on saanut homman toimimaan tosi hyvin.

Uusi tuotantomuoto on osoittautunut toimivaksi Uudessakaupungissa. Honkasen mukaan jopa maku on muuttunut.

– Täällä Uudessakuapungissa huomaa, että tuotteet maistuvat ihan erilaisilta kuin Nousiasissa. Oletan, että se johtuu kastelutavasta.

Sosiaalisessa mediassa käytävien keskustelujen hyödyntäminen poliisin rikostutkinnassa arkipäiväistyy. Tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa alkanutta terrorismirikosepäilyä varten keskusrikospoliisi on kahlannut kymmeniä tuhansia epäiltyjen Facebook-viestejä ja -kommentteja sekä Skype-keskusteluja.

Tutkinnanjohtajan Mika Ihaksisen mukaan sosiaalisesta mediasta saadut tiedot ovat olleet esitutkinnan kannalta merkittävät.

– Ilman niitä juttu näyttäisi aika erinäköiseltä, Ihaksinen sanoo.

Terrorismirikosepäilyssä on valtakunnansyyttäjän Raija Toiviaisen mukaan kyse siitä, että kolme suomalaismiestä valmisteli osallistumista terroristijärjestön vierastaistelijoina Syyrian konfliktiin.

Kaikkia kolmea miestä syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Lisäksi yhtä heistä syytetään koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten ja toista värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen. Yhden epäillään myös rahoittaneen terrorismirikoksia veropetoksilla. Miehet ovat kiistäneet syyllisyytensä.

KRP hankki some-viestit Yhdysvalloista

Keskusrikospoliisi pyysi tapaukseen oikeusapua Yhdysvalloista tammikuussa 2015. Kahdeksan kuukautta myöhemmin Yhdysvaltain viranomaiset toimittivat Suomen poliisille epäiltyjen Facebook- ja Skype-keskusteluja.

– Kaikkein varmimmin ja nopeimmin oikeusapua saa tapauksissa, jotka liittyvät terrorismiin tai lasten hyväksikäyttöön, kertoo Ihaksinen.

Terrorismirikosepäilyn esitutkintapöytäkirjoissa on lukuisia viittauksia sosiaalisessa mediassa käytäviin keskusteluihin, jotka sijoittuvat muun muassa siihen aikaan, kun epäiltyjen uskotaan olleen Syyriassa. Keskustelujen avulla poliisi sai lisätietoja heidän liikkeistään.

Lisäksi sosiaalisen median keskustelut kertoivat epäiltyjen motiiveista ja ajatuksista eri tilanteissa. Esimerkiksi yhden epäillyn kesällä 2013 käymät Facebook-keskustelut kertoivat siitä, miten hänelle tulee hyvä olo kymmenientuhansien "Allahin sotilaiden" näkemisestä.

Telekuuntelun merkitys vähenee

Poliisi kuuli epäiltyjä uudestaan sen jälkeen, kun se sai Facebook-keskustelut käsiinsä. Esitutkintapöytäkirjat osoittavat myös epäiltyjen tarinoiden epäjohdonmukaisuuksia.

Esimerkiksi vuonna 2014 käydyissä kuulusteluissa yksi epäillyistä kertoi, ettei hän tiennyt alueella toimivan yhtään terroristijärjestöä. Facebookissa käytyjen keskustelujen perusteella toinen epäilty oli kuitenkin jo vuonna 2013 tunnistanut suomalaismiesten olevan Suomen viranomaisten silmissä "terroristiepäiltyjä".

Sosiaalisessa mediassa käytyjen keskustelujen merkitys on lisääntynyt Ihaksisen mukaan tasaisesti sitä mukaa, kun ihmisten välinen yhteydenpito on muuttunut.

– Ihmiset eivät enää niinkään paljon soittele. Telekuuntelun merkitys vähenee ja whatsappien ja muiden pikaviestimien lisääntyy, Ihaksinen sanoo.

Lähi-idän tilanne kiristyi eilen maanantaina yllättävällä tavalla, kun Saudi-Arabian Persianlahden asioiden ministeri Thamer al-Sabhan kertoi Libanonin julistaneen sodan Saudi-Arabiaa vastaan.

Thamer al-Sabhan puhui asiasta al-Arabiya-televisiokanavan haastattelussa.

Al-Sabhan syytti Libanonissa toimivaa shiialaista Hizbollah-järjestöä aggressiosta Saudi-Arabiaa vastaan. Hizbollah on osallisena myös Libanonin hallituksessa. Koska hallitus ei ole puuttunut Hizbollahin tekemisiin, voidaan tätä pitää Saudi-Arabiaa vastaan suunnattuna sodanjulistuksena, al-Sabhan perusteli.

Viikonloppuna Libanonin pääministeri Saad Hariri ilmoitti eroavansa, koska häneen kohdistuu salamurhahanke. Murha-aikeen takana olisi Hizbollah. Haririlla on myös Saudi-Arabian kansalaisuus.

Useita rintamia

Saudi-Arabian ankaruus Libanonin suhteen heijastelee laajemminkin kiristyvää tilannetta shiia- ja sunnimuslimien välillä. Sunnilainen, saudien johtama liittouma käy sotaa Jemenissä shiialaisia, Iranin tukemia huthi-kapinallisia vastaan.

Myös Syyrian sisällissota voidaan nähdä saman uskonnollisen jaon välisenä kiistana. Saudit tukevat sunnilaisia kapinallisia, kun taas Hizbollah ja Iran tukevat shiioihin kuuluvaa Syyrian alaviitti-johtoa.

Länsimaissa Hizbollahia pidetään terroristijärjestönä, jonka toiminta suuntautuu myös Israelia vastaan.

Viikonloppuna huthit ampuivat Saudi-Arabian pääkaupunkiin Riadiin ohjuksen. Vaikka ohjus torjuttiin, merkitsee isku Jemenin sodan merkittävää laajentumista. Saudi-Arabian mukaan huthit ovat saaneet ohjuksen rakentamiseen apua Hizbollahilta ja Iranilta.

Libanonissa saudien ilmoitus on otettu maltillisesti vastaan, mutta rahamarkkinat ovat reagoineet voimakkaasti.

Libanonin hallitus on vain vuoden ikäinen. Maa on vasta toipumassa vuosien 1975 - 90 sisällisodasta. Viime vuonna laadittu valtionbudjetti oli ensimmäinen sitten vuoden 2005.

Lue lisää:

Saudiprinssi kahmii valtaa, kapinalliset ampuivat ohjuksella pääkaupunkiin

Isku Saudi-Arabian pääkaupunkiin laajensi Jemenin sotaa – Huthi-kapinallisilla oma ballistinen ohjus?

Sähköalan riita on ratkennut ja teollisuuden sähköasentajien lakko päättyy keskiviikkoaamuna kello 6, valtakunnansovittelija kertoo.

Työnantajia edustava Teknologiateollisuus ja työntekijöiden Sähköliitto hyväksyivät valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoesityksen tiistaina illalla.

Kiista koski Sähköliiton oikeutta neuvotella työehdoista Teknologiateollisuuden kanssa.

Sähköliitto olisi halunnut pitää oman alansa sopimuksen Teknologiateollisuuden kanssa. Teknologiateollisuus oli kuitenkin jo aiemmin sopinut, että sen yritysten työntekijöihin sovelletaan jatkoissa vain yhtä työehtosopimusta, jonka neuvottelee Teollisuusliitto.

Kiista oli poikkeuksellinen, koska sekä Sähköliitto että Teollisuusliitto ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäseniä.

Kun sopua ei syntynyt, sähköala aloitti lakon viime viikon keskiviikkona. Lakossa oli noin tuhat työntekijää muun muassa Uudenkaupungin autotehtaalta ja Turun telakalta.

Pääluottamusmiehistä yhteyshenkilöitä

Sovintoesityksen mukaan teollisuuden sähköasentajien työsuhteissa sovelletaan nyt Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välistä työehtosopimusta. Sähköliiton pääluottamusmiesten nimike työpaikoilla muuttuu yhteyshenkilöksi.

‒ Järjestelyllä turvaamme osaltamme sähköasentajien työehdot ja ansiotason sekä edustuksellisuuden työpaikoilla, sanoo Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti tiedotteessa.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen kiittelee sopimusta.

– On arvokasta, että Teknologiateollisuus, Sähköalojen ammattiliitto ja Teollisuusliitto onnistuivat sopimaan tulevasta yhteistyöstään. Sovittelussa syntyneen toimintamallin tavoitteena on saumaton yhteistyö työpaikoilla. Koneet pyörivät vain huippuammattilaisten yhteispelillä.

Lue myös:

Näin Sähköliiton lakko vaikuttaa: Tehtaille häiriöitä ja tappioita – talot voivat kylmentyä, koska vikoja ei korjata

Lintuasiantuntija Urpo Koponen avaa linnunpöntön kannen ja kurkistaa sisään. Pohjalla näkyy ehjä sammalpesä, höyheniä ja kaksi pientä linnunmunaa. Pöntössä on pesinyt sinitiainen, mutta kaikki ei ole mennyt hyvin. Kokenut lintuasiantuntija huomaa heti, mitä on tapahtunut.

– Haudontavaihe on epäonnistunut. Todennäköisesti emo on jättänyt pesimisen kesken kylmän vuoksi, sanoo lintuasiantuntija Urpo Koponen.

Harmillinen näky on kohdannut Koposen poikkeuksellisen usein tänä syksynä. Linnunpöntöt ovat täynnä kuolleita poikasia ja kuoriutumattomia munia. Syyksi Koponen kertoo kylmän ja kostean kesän, minkä vuoksi hyönteisiä on ollut vähän.

Hyönteisravinnon puutteesta ovat kärsineet etenkin talitiaiset ja sinitiaiset.

– Olen toiminut rengastajana 51 vuotta. Näin ei ole tapahtunut koskaan elämäni aikana. Pesimistuhoja on valtavan paljon.

Talvisin linnut yöpyvät pöntöissä, mutta nyt siivoamatta jääneet linnunraadot pitävät linnut poissa. Sen vuoksi pesät pitäisi käydä siivoamassa ennen talven tuloa. Siinä riittää työsarkaa, sillä Suomeen on tehty roima määrä uusia linnunpönttöjä.

Jos veit pöntön metsään, kannattaa se käydä siivoamassa

Keväällä päättyneessä Ylen luonto-ohjelmien Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa rekisteröitiin yhteensä yli 1 300 000 uutta linnunpönttöä.

– Kolopesijöille tehtyjä pönttöjä on hurja määrä. Poikaskuolemat sattuivat huonoon saumaan, sanoo Urpo Koponen.

Silti Koponen ei halua jäädä surkuttelemaan suurta urakkaa. Hän kehottaa ihmisiä huoltamaan linnunpöntöt, jotka he ovat vieneet metsään.

Jos pöntön huoltaa vuosittain, niin silloin siitä tulee pitkäikäinen ja pöntöstä saatava hyöty on moninkertainen. Silloin pönttö kestää pesimiskäytössä kolmekymmentäkin vuotta. Urpo Koponen

– Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa tehdyt pöntöt ovat tärkeä luonnonsuojeluteko. Jos pöntön huoltaa vuosittain, niin silloin siitä tulee pitkäikäinen ja pöntöstä saatava hyöty on moninkertainen. Silloin pönttö kestää pesimiskäytössä kolmekymmentäkin vuotta, sanoo Urpo Koponen.

Urpo Koposella on yli 4 100 linnunpönttöä esimerkiksi Kotkassa, Kouvolassa, Haminassa ja Loviisassa. Hän on käynyt putsaamassa niitä syksyn ajan. Hän sanoo, että siivousta varten kannattaa ottaa mukaan suojakäsineet.

Kynsien alle voi päätyä pöpöjä

Pönttöjen huoltaminen on ylipäätään tärkeätä, sillä muuten niiden käyttöikä lyhenee. Tavallisesti linnunpöntön vuositarkastuksen ja -siivouksen voi tehdä maaliskuussa. Tänä vuonna pöntöt on syytä putsata jo syksyllä, etteivät raadot jäädy niihin kiinni.

– Jos pöntössä on raatoja, niin käsine käteen ja kaikki pois. Joidenkin lintujen, kuten kottaraisten, pesissä on poikasten ulostetta, jota emot eivät kanna pois. Pitää olla tarkka, ettei kynsien alle mene mitään, jos kynnen alla on esimerkiksi haava, sanoo Urpo Koponen.

Raatoja ei kannatta jättää esille puun juurelle, vaan ne kannattaa laittaa esimerkiksi puunjuuressa olevaan koloon, mistä luonto korjaa ne pois.

– Raadot voi myös tuoda pois metsästä ja haudata esimerkiksi kompostin viereen. Kuolleet poikaset voi haudata lapiolla maahan, sanoo Urpo Koponen.

Pesimistuhon tunnistaa nopeasti, kun kurkistaa linnunpönttöön.

Näin pesätuhon tunnistaa

Kurkistamalla linnunpönttöön voi tunnistaa jopa lintulajin. Jos pöntössä on sammalpesä, kyse voi olla sinitiaisesta tai talitiaisesta. Sen sijaan kolopesijöistä heinäpesän tekevät esimerkiksi kirjosieppo ja leppälintu.

Jos poikaset ovat selviytyneet hengissä, ovat ne kasvaessaan polkeneet linnunpöntön pohjalla olevan pesämateriaalin lättänäksi.

– Jos linnunpöntössä on jäljellä selvä pesämalja, ei pesintä ole onnistunut. Silloin poikaset eivät ole kasvaneet isoiksi, sanoo Urpo Koponen.

Linnunpönttöä ei kannata suotta siivota tyhjäksi, jos siihen ei ole tarvetta. Pöntöstä ei tarvitse ottaa pois sammalta tai puumateriaalia, jos pesä on muuten kunnossa.

– Jos pesässä ei ole raatoja, niin pesää ei tarvitse tyhjentää. Talvipakkasella sammalpesässä on mukavampi viettää pakkasöitä, kun kylmässä jäisessä tyhjässä pöntössä, sanoo Urpo Koponen.

"Edeltäväkin vuosi oli huono, muttei näin huono"

Vaikka kuolleita linnunpoikasia löytyi linnunpöntöistä tänä vuonna poikkeuksellisen paljon, ei se tarkoita, että lintukanta olisi vaarassa. Pikkulintujen kannat ovat niin suuret, ettei yksi epäonnistunut vuosi vaikuta kannan tulevaisuuteen.

– Edeltäväkin vuosi oli huono, muttei se ollut näin huono. Tällainen lyhytaikainen pesimisen epäonnistuminen ei kuitenkaan vaikuta kantaan, sillä kannat ovat sen verran suuret, sanoo lintuasiantuntija Urpo Koponen.

Ja vaikka epäonnistuneita pesimisiä oli paljon, myös onnistuneita mahtui joukkoon. Myös pesimisaika vaikutti, sillä myöhemmin pesivät lajit näyttivät pärjänneen paremmin, kuin ne, jotka pesivät jo toukokuussa.

Urpo Koponen osoittaa linnunpönttöä, jonka pohjalla on mytättyä heinää. Se kuuluu hyönteisiä syövälle kirjosiepolle.

– Tämä kertoo siitä, että poikue on lähtenyt pesästä. Itse asiassa tiedän, että tästä pesästä lähti seitsemän poikasta lentoon. Vaikka kesä oli heikko, onnistui pesiminen näiltä loistavasti, sanoo lintuasiantuntija Urpo Koponen.

Pelastuslaitos sai hälytyksen Rovaniementiellä sijaitsevan puurakenteisen talon palosta hieman ennen kello yhtä aamuyöllä.

Poliisin mukaan talosta löydettiin yksi vainaja. Kuolleen henkilöllisyyttä selvitettiin vielä yöllä. Palossa ei epäillä menehtyneen muita ihmisiä.

Noin 60-neliöinen asuinrakennus tuhoutui palossa kokonaan.

Palon syttymissyytä tutkitaan.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin odotettu puhe Etelä-Korean parlamentissa sisälsi runsaasti Pohjois-Koreaan kohdistuvaa kritiikkiä.

Trump tuomitsi Pohjois-Korean julman diktatuurin ja kehotti kaikkia valtioita yhdistämään voimansa Pohjois-Korean eristämiseksi.

– Tänään toivon puhuvani kaikille sivistysvaltioille, kun sanon Pohjois-Korealle: Älä aliarvioi meitä. Äläkä haasta meitä, Trump sanoi. – Me emme salli sitä, että amerikkalaiskaupunkeja uhkaillaan tuholla. Meitä ei pelotella.

Puheessaan Trump ilmaisi myös huolensa Pohjois-Korean kansalaisten kokemista ihmisoikeusrikkomuksista sekä maan nälänhädästä. Hän vertailikin Koreoita keskenään ja muistutti Etelä-Korean menestyksestä ja siellä asuvista vapaista kansalaisista.

Sen sijaan Pohjois-Korealle Yhdysvaltain presidentin viesti oli selvä.

– Me aiomme tarjota (teille) polun parempaan tulevaisuuteen. Se alkaa Yhdysvaltoihin kohdistuvan vihamielisyyden lopettamisella, ballististen ohjusten kehittämisen lakkauttamisella sekä todennetusta ja täydellisestä ydinaseriisunnasta.

Presidentin puhe viivästyi 20 minuuttia, mutta kansalliskokous otti hänet vastaan riemastunein aplodein. Puheessaan Trump kirvoitti myös naureskelua ja lisää taputuksia, kun hän totesi korealaisten golffareiden olevan parhaimpia maailmassa.

Presidentti Trumpin noin 35 minuuttia kestänyt puhe päättyi Etelä-Korean parlamentin pitkiin aplodeihin. Suurin osa parlamentin jäsenistä nousi osoittamaan suosiotaan.

Sadat mielenosoittajat kokoontuivat ennen puheen alkua parlamentin edustalle pääkaupungissa Soulissa.

Trump aloitti Aasian kiertueensa sunnuntaina Japanista. Etelä-Korean jälkeen hän suuntaa Kiinaan ja sen jälkeen Vietnamiin Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestön Apecin kokoukseen. Lopuksi hän osallistuu Filippiineillä Kaakkois-Aasian maiden järjestön Aseanin huippukokoukseen.

Kun mitataan yksittäisen maan vaikutukset muun muassa maailman terveyteen, ilmastoon, kehitysapuun ja tieteeseen, Ruotsi on maailman paras hyväntekijä. Suomi on seitsemänneksi paras. Tulokset on suhteutettu maiden kokoon.

Tuokset ovat peräisin Hyvä maa -indeksistä, joka mittaa, kuinka paljon kukin maa luo ihmiskunnan yhteistä hyvää ja minkä verran maa verottaa sitä. Mukana on 163 maata.

Mittauksessa tarkastellaan maan ulkopuolelle suuntautuvia tekoja, ei kotimaan toimintaa.

Kokonaisarviossa Suomi on hyväntekijänä sijalla seitsemän. Ykkösenä komeilee Ruotsi.

Indeksi koostuu seitsemästä eri osa-alueesta, joihin kuuluvat muun muassa terveys, tasa-arvo, rauhantyö ja ilmasto.

Yksittäisistä osa-alueista Ruotsi on kärjessä, kun lasketaan maan vaikutukset maailman terveyteen ja hyvinvointiin. Suomi on kolmonen. Maailman terveydestä huolehtimisen ansioita nostavat ruoka-apu, lääkevienti, lahjoitukset Maailman terveysjärjestölle WHO:lle, humanitäärinen apu sekä kansainvälisten terveyssääntöjen noudattaminen.

Ruotsi on ykkönen ja Suomi kolmonen myös kun mitataan ponnisteluja kansainvälisen vaurauden ja tasa-arvon eteen. Tulokseen vaikuttavat muun muassa maailmalle lähetettyjen YK:n avustustyöntekijöiden määrä, reilun kaupan koko ja kehitysapu.

Asevienti haittaa maailmanparannusta

Sen sijaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaamisessa Ruotsi on vasta sijalla 52, Suomi pitää sijaa 65.

Molempien sijoitusta pudottaa asevienti. Taseeseen vaikuttavat myös rauhanturvaajien määrä, osallistuminen YK:n rauhanturvatehtävien kustannuksiin ja internetin turvallisuus kyberturvallisuusindeksin perusteella.

Kokonaisarviossa Tanska on toiseksi paras hyväntekijä. Suomen edelle työntyvät vielä Hollanti, Britannia, Sveitsi ja Saksa. Yhdysvallat on sijalla 20 ja Venäjä on 78.

Indeksi perustuu YK:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden keräämiin tietoihin. Jokaiselle maalle laskettu tase kertoo, missä määrin maa rikastuttaa tai kuormittaa ihmiskuntaa.

Indeksin aloitti Good Country -yhteisön perustaja, isobritannialainen Simon Anholt. Hän on poliittinen neuvonantaja, jonka mielestä maiden tulisi ponnistella enemmän yhteisten ongelmien eteen.

– Jännää! hiihkuu Saara Aalto innoissaan.

Laulajan lapsuuden unelma on toteutumassa. Hän pääsee edustamaan Suomea Euroviisuihin ensi keväänä.

Yle kutsui Saara Aallon suoraan viisuedustajaksi. Monessa Euroopan maassa käytäntö on yleinen, mutta näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Saara Aalto on Suomen viisukarsinnoissa melkoinen konkari. Osallistumisia on viisi kertaa. Hän otti osaa kisaan ensimmäisen kerran vuonna 2004 taustalaulajana, kun hän oli vasta 16-vuotias. Kolmen taustalaulajakerran jälkeen Aalto osallistui kisaan sooloartistina vuosina 2011 ja 2016. Sijoitus oli molemmilla kerroilla toinen.

Saara Aallon viisi euroviisukarsintaa

Viimeisin kerta oli laulajalle kova pala. Hänen esitystään arvosteltiin muun muassa persoonattomaksi.

– Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä. Ajattelin, että se tapahtuu vasta sitten, kun olen vähän vanhempi. Mutta sitten se tapahtuikin heti. Että Euroviisuihin mennään vihdoinkin, mikä on tosi ihana juttu.

Tunnettuja artisteja ei saada mukaan

Suomen euroviisuedustajaa on haettu Uuden musiikin kilpailun kautta nyt kuusi kertaa. Kisassa on nähty suurelle yleisölle tuntemattomia esiintyjiä ja menestys kansainvälisessä kisassa on ollut usein vaatimaton.

Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty.

Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja Anssi Autio kertoo, että tuleviin kisoihin haettiin mukaan tunnettuja esiintyjiä. Tarpeeksi moni ei kuitenkaan kisoille lämmennyt.

Päädyttiin kutsumaan mukaan yksi artisti.

– Nyt meillä on kansainvälisestikin mitattuna yksi maailman kovimmista laulajista ja hirvittävän kokenut esiintyjä. Saara Aalto haluaa Euroviisuihin enemmän kuin yksikään ihminen, jonka tunnen. Tämä on kyllä aika täsmäratkaisu.

Britannia kosiskeli Aaltoa euroviisuedustajaksi

Saara Aalto sai mittavaa kansainvälistä huomiota, kun hän osallistui viime vuonna Britannian X Factor –kilpailuun. Kisassa toiseksi tulleelta Aallolta on sen jälkeen odotettu uutta musiikkia.

Hämmennystä lisäsi se, kun äskettäin Aalto ilmoitti purkaneensa levytyssopimuksen musiikkimoguli Simon Cowellin levy-yhtiön Sycon ja Sony Musicin kanssa ja hypänneensä Warner Musicin kelkkaan.

Kaikesta huolimatta uutta musiikkia on syntynyt eri biisinkirjoittajien kanssa, mutta Euroviisu-kuvio on myöhästyttänyt kappaleiden julkistamista.

Nyt uusia kappaleita tulee kerralla kolme, joista yksi valitaan Aallon esitettäväksi Euroviisuihin. Kappaleet tulevat suomalaisten kuultavaksi tammikuussa. Aalto esittää biisit UMK18-kilpailun suorassa tv-lähetyksessä 3. maaliskuuta Espoon areenassa. Lopullisen valinnan edustuskappaleesta tekevät katsojat ja kansainväliset raadit.

– Kappaleet tulevat mukaan levylle, joka julkaistaan myöhemmin keväällä, laulaja paljastaa.

Viime viikolla The Sun –lehti kertoi, että Britannian yleisradioyhtiö BBC oli kiinnostunut saamaan Aallon Britannian viisuedustajaksi.

– Me ollaan kyllä käyty heidän kanssaan neuvotteluja. He olivat myös erittäin kiinnostuneita, Aalto myhäilee.

Varma toinen tila Suomelle?

Saara Aalto uskoo, että hänen valintansa Suomen euroviisuedustajaksi jakaa mielipiteet kahtia. Ilman karsintaa valittu edustaja voi olla toisten mielestä epäreilua. Fanit niin koti- kuin ulkomaillakin ovat puolestaan toivoneet, että Aalto valittaisiin suoraan edustajaksi.

– Toivon, että suomalaiset lähtisivät tekemään tätä kanssani yhdessä. Tämä olisi Suomen yhteistä henkeä nostattava juttu, että tehdään tästä hieno projekti. Viedään Suomea maailmalle.

Britannian X Factor –kisan jälkeinen vuosi on pitänyt Saara Aallon kiireisenä. On ollut kiertuetta Britanniassa, oma show Helsingissä, kirjan julkistamista ja musiikin tekemistä. Yle julkaisi tiistaina tästä ajasta kertovan puolituntisen dokumentin Docstop: Saara Aalto.

Kiireet eivät helpota jatkossakaan, sillä Euroviisujen lisäksi Aalto on tuomarina Suomen X Factor –ohjelmassa.

Euroviisut käydään toukokuussa Lissabonissa Portugalissa. Vaikka kaksi viikkoa kestävästä viisukeikasta tulee rankka, Saara Aalto uskoo voivansa myös nauttia siitä pitkän linjan viisufanina.

– Minua on varoiteltu, että Euroviisut ovat järkyttävän rankat kaksi viikkoa. Olen sanonut, että X Factor kesti neljä kuukautta. Kun siitä on selvinnyt, niin selviän mistä vaan.

– Mulla on siellä synttäritkin eli pitää järjestää jotkut synttäribileet.

Saara Aalto lähtee hakemaan Euroviisuista voittoa Suomelle. Hänet tosin tunnetaan ikuisena kisojen kakkosena.

– Se on kyllä jännä. Viisi kertaa olen tullut kakkoseksi. Se ei ole kertaakaan pettänyt, niin ei kai se voi nytkään, Aalto nauraa.

Trump Aasian-puheessaan: "Pohjois-Korea, älä aliarvioi meitä"

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin odotettu puhe Etelä-Korean parlamentissa sisälsi runsaasti Pohjois-Koreaan kohdistuvaa kritiikkiä. Trump tuomitsi Pohjois-Korean julman diktatuurin ja kehotti kaikkia valtioita yhdistämään voimansa Pohjois-Korean eristämiseksi.

– Tänään toivon puhuvani kaikille sivistysvaltioille, kun sanon Pohjois-Korealle: Älä aliarvioi meitä. Äläkä haasta meitä, Trump sanoi.

EU päättää päästörajoista, Suomi haluaa tiukkaa linjaa

Euroopan komissio on päättämässä liikenteen uusista päästörajoista vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Muun muassa saksalainen autoteollisuus on puhunut lievempien päästövaatimusten puolesta. Suomi toivoo kuitenkin komissiolta tiukkaa linjaa, koska se auttaisi Suomea pääsemään omiin päästötavoitteisiinsa.

Kymmenet seurakunnat hurahtivat liitoksiin – sen sijaan kuntaliitokset täysin jäissä

Seurakuntien lukumäärä on vähentynyt samaa tahtia kuntien kanssa koko 2000-luvun ajan, mutta nyt tiet ovat erkanemassa. Lukuisia seurakuntaliitoksia on viritteillä eri puolilla maata ja täysin vapaaehtoiselta pohjalta. Jutustamme voit lukea tarkemmin, missä päin maata liitoksia suunnitellaan ja mikä niihin motivoi.

Uudenmaan länsiosiin on syntynyt uusi susireviiri

Susia on havaittu viime aikoina eniten Snappertunan kylän tuntumassa Raaseporissa. Riistapäällikön mukaan kolmen kunnan alueilla liikkuvan lauman alfauros olisi kaadettu. Ulosteista kerätyistä DNA-tiedoista paljastuu, että uros oli kotoisin Satakunnasta, naaras Raaseporin ja Salon suunnalta.

Viikko jatkuu vaihtelevassa säässä

Pilvisyys lisääntyy, ja lännestä saapuu heikkoja sateita maan pohjoisosaan. Päivän aikana Lapissa tulee olomuodoltaan vaihtelevia hajanaisia sateita, kertoo meteorologi Kerttu Kotakorpi. Etelämpänä on poutaista ja vaihtelevan pilvistä. Aurinkoisinta ja tuulisinta on lännessä. Lue lisää säästä osoitteessa yle.fi/saa.

Irlannin ja Britannian erottavassa meressä sijaitsevalla Mansaarella asustaa harvinainen kissarotu Manx, jonka tuntomerkki on hännän puuttuminen. Manx on lihaksikas ja jäntevä, yleisilme on pyöreä. Takajalat ovat vahvat ja korkeat, vartalo on lyhyehkö ja tanakka. Saari on myös upporikkaiden henkilöiden suosiossa, mutta ei harvinaisen kissarodun, vaan sen tarjoamien veronkiertomahdollisuuksien vuoksi.

Saari on pieni ja sitä kansoittaa 84 000 asukasta. Silti saarelle on rekisteröity noin 1 000 lentokonetta.

Mansaari ei kuulu Britanniaan, mutta sillä on löyhä ”kumppanuussopimus” brittien kanssa.

Saari hoitaa kotimaiset asiat itse ja on tehnyt itsestään erittäin houkuttelevan finanssikeskuksen, joka tarjoaa alhaisia veroprosentteja ja sietää hyvin laajasti yritysten harjoittaman salailun.

Saarella ei vuosikymmen sitten ollut edes lentokonerekisteriä, mutta nyt yksityishenkilöille rekisteröityjä koneita on moninkertaisesti enemmän kuin saarelle edes mahtuu. Kustakin koneesta saari saa palkkion.

Paratiisin paperit paljastavat, että bermudalainen lakitoimisto Appleby on auttanut suurta määrää vallanpitäjiä tai kuuluisuuksia hoitamaan omaisuutensa kuten lentokoneiden ja luksusveneiden rekisteröintiä Mansaarelle ja muille veroparatiisisaarille verojen välttämiseksi.

Joukossa ovat muun muassa saudiarabialainen prinssi, F1-kuljettaja Lewis Hamilton ja venäläiset oligarkit, miljardööriveljekset Arkadi ja Boris Rotenberg. Boris Rotenberg on myös Suomen kansalainen, kuten hänen poikansa Roman Rotenberg. Rotenbergit kuuluvat Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin.

”Vajaa pari tuntia Mansaarella”

Formula ykkösten maailmanmestari Lewis Hamilton hankki 27 miljoonaa dollaria maksaneen yksityiskoneen, Bombardier Challenger 605:n, jossa on Armanin suunnittelema verhoilu.

Moisesta ostoksesta olisi pitänyt maksaa myös arvonlisävero. Veron välttämisessä kilpa-autoilijan avuksi tulivat yksissä tuumin bermudalainen lakitoimisto Appleby ja lontoolainen kirjanpitojätti Ernst & Young.

Hamiltonille luvattiin arvonlisäveron palautusta, kunhan hänen lentokoneensa tekisi ensimmäisen välilaskunsa piskuiselle Mansaarelle. Saari on tunnettu maailman superrikkaiden armollisen kevyestä verokohtelusta.

Applebyn ohjeen mukaan välilasku edellytti ”lyhyttä oleskelua, joka kestää tavallisesti vajaa kaksi tuntia”. Nyttemmin nelinkertainen maailmanmestari otti haasteen vastaan, ja sopi lentävänsä tyttöystävänsä Nicole Scherzingerin kanssa koneen neitsytmatkalla Mansaaren kautta tammikuussa 2013. Aikataulun oli laatinut Appleby.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, tekikö Hamilton koskaan kyseistä reissua, mutta joka tapauksessa hänelle palautettiin arvonlisäveroa 5,2 miljoonaa dollaria. Tämän paljastavat Paratiisin papereiksi nimetyn tietovuodon asiakirjat.

Hamiltonin lakimiehet ovat kommentoineet tapahtumia brittilehti Guardianille. Lausunnon mukaan Hamilton on palkannut ammatti-ihmiset hoitamaan liiketoimiaan eikä niissä ole salattu mitään olennaista.

Manin pääministeri: ”Ei väärinkäytöksiä”

Appleby on asiakirjojen mukaan hoitanut ainakin 48:n Mansaarelle rekisteröidyn lentokoneen asiat. Kyseisten koneiden keskihinta on noin 34 miljoonaa dollaria.

Mansaaren houkuttelevuutta lisää sekin, että Euroopan unionin jäsenmaat eivät tavallisesti tarjoa mahdollisuuksia omaisuuden verottomaan rekisteröintiin. Lakiasiantuntijoiden mukaan Mansaaren järjestelyt rikkovat EU:ssa olevaa lainsäädäntöä, joissa on määritelty, miten esimerkiksi arvonlisäveroja voidaan palauttaa. EU edellyttää, että yrityksillä olisi todellista toimintaa eli ne eivät olisi ns. postilaatikkoyhtiöitä.

Saaren pääministeri Howard Quayle vakuutti kolmisen viikkoa sitten pitämässään lehdistötilaisuudessa, että hänen hallituksensa ”ei ollut löytänyt minkäänlaisia todisteita väärinkäytöksistä”.

– Tullimme ei ole tehnyt virheellisiä verojen palautuksia. Mansaari ei toivota tervetulleiksi tahoja, jotka pyrkivät välttämään verojen maksamista, Quayle sanoi.

Quayle kuitenkin totesi, että hän oli pyytänyt Britannian valtiovarainministeriötä tekemään arvion saaren lentokonerekisteröinnistä.

Mansaaren hallitus kertoi myös brittilehti Guardianille ja kansainväliselle tutkivien toimittajien järjestölle (ICIJ), että se oli tehnyt verojen palautuspäätöksen kaikkiaan 231 lentokoneesta. Palautusten kokonaissumma on yli miljardi dollaria.

Mansaaren hallitus lähetti lisäksi Guardianille lausunnon, jonka mukaan se on lokakuusta 2016 lähtien ryhtynyt tarkkaan syynäämään selvityksiä, joita noin 270 koneen omistuksista on tehty.

Lannoitemiljardööri ja Microsoftin perustaja

Appleby on hoitanut rekisteröintejä muuallekin. Esimerkiksi Caymansaarille lakitoimisto on perustanut yhtiöitä, jotka omistavat tusinoittain huvijahteja ja muita aluksia. Näiden veneiden omistajina on muun muassa Arabiemiraattien ja Saudi Arabian kuningashuoneiden jäseniä. Omistajien joukossa ovat myös esimerkiksi lannoitebisneksellä miljardeja tienannut venäläinen Andrei Gurijev ja Microsoftin toinen perustaja Paul Allen.

Huvialusten ja lentokoneiden verovälttely ei rajoitu vain salaisuussaarille tai vaikeneviin lakitoimistoihin. Sitä harrastavat myös muun muassa yhdysvaltalaiset pankkijätit kuten Wells Fargo tai alueelliset pankit kuten Bank of Utah tai Yhdysvaltain lakijätit kuten Akin Gump Strauss Hauer & Feld.

Pankit auttavat perustamaan trusteja, joiden avulla ulkomaalaiset saattavat rekisteröidä lentokoneensa Yhdysvalloissa täten nostaakseen niiden jälleenmyyntiarvoja. Trusti on eräänlainen säätiön ja yrityksen välimuoto, jollaista Suomen laki ei tunne.

Akin Gumb auttoi erään Arabiemiraattien kuningashuoneen jäsentä saamaan arvonlisäverojen palautuksia lentokoneista, jotka saudit halusivat muuttaa vakoilukoneiksi.

Koska Arabiemiraattien kaltainen valtio ei voi hyötyä Mansaaren veronpalautuksista, loi Appleby kuningashuoneen jäsenelle veroparatiisiyhtiön, jonka kautta lentokoneiden rekisteröinti ja veronpalautus onnistuivat.

Koneiden ja huviveneiden asianhoito on kiinnostanut myös yhdysvaltalaisia toimijoita. Appleby onkin järjestellyt asioita yhdessä Wells Fargon ja Bank of Utahin kanssa luodakseen systeemin, jonka avulla ulkomaalaiset voivat rekisteröidä koneitaan Yhdysvalloissa.

Bank of Utah auttoi Venäjän rikkainta miestä, Leonid Mikhelsonia tienaamaan ainakin 72 miljoonaa dollaria järjestelyillä, jotka kulkivat Caymansaarten ja Mansaaren väliä. Lisäksi Mikhelson sai rekisteröityä koneensa Yhdysvalloissa. Mikhelsonin omaisuuden arvoksi lasketaan 16 miljardia dollaria.

Mikhelsonin tiedottajan mukaan Mikhelson toimii tiukasti lain puitteissa ja kulloinkin voimassa olevien säädösten mukaan.

– Hän ei näe tarpeelliseksi antaa kommentteja henkilökohtaisen omaisuutensa käytöstä, tiedottaja sanoi.

Krimin valloituksen jälkeen Yhdysvallat asetti Mikhelsonin Novatek-yhtiön pakotelistalle.

Appleby katkaisi tuolloin yhteistyönsä yhtiön kanssa. Appleby kuitenkin siirsi yhteydet toiselle yhtiölle, joka toimii Mansaarella.

Paratiisijärjestelyissä myös Trumpin koneita

Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut hyödyn irti järjestellessään lentokoneidensa omistuksia. Bermudan yritysrekisterin mukaan Trumpilla oli saarella yhtiö, jonka nimissä Trumpin käyttämä Boeing 727 oli. Trump myi koneen 2009.

Wall Street Journal on lisäksi kertonut, että Trumpin presidentinvaalikampanjassaan käyttämän Boeing 757-koneen omistus on ketjutettu niin monimutkaisesti, että Trumpilla oli mahdollisuus pulittaa yli kolmen miljoonan dollarin verot pikku hiljaa useiden vuosien aikana.

Artikkelin ovat laatineet Ryan Chittum, Tim Robinson ja Juliette Garside. Suomeksi toimittanut Renny Jokelin.

Yhdysvaltojen poliittinen kenttä siirtyi pykälän verran vasemmalle, kun demokraattisen puolueen ehdokkaat voittivat kuvernöörinvaalit New Jerseyssä ja Virginiassa.

New Jerseyssä valta vaihtui republikaaneilta demokraateille, Virginiassa kuvernöörin virka pysyi demokraattien hallussa. New Jerseyssä demokraattien Phil Murphy voitti republikaanien Kim Guadagnon selvin luvuin.

– Jakolinjojen päivät ovat ohi. Me tulemme siirtymään eteenpäin, Murphy sanoi voitonpuheessaan.

Tiukempi kisa käytiin Virginiassa, jossa demokraattien Ralph Northam sai 54 prosenttia äänistä voittaen republikaanien Ed Gillespien.

New Yorkissa pormestarinvaalit sujuivat odotetusti. Demokraattien Bill de Blasio voitti republikaanien Nicole Malliotakisin ja libertaarien Bo Dietlin selvällä enemmistöllä.

Tulos kertoo Trumpin kannatuksesta

Yhdysvalloissa vaalituloksen on nähty heijastavan republikaanipresidentti Donald Trumpin suosiota. Aikaisemmissa paikallisvaaleissa demokraatit eivät ole onnistuneet hyödyntämään Trumpin vastaista mielialaa.

Tällä kertaa kiistelty presidentti kuitenkin sai äänestäjät liikkeelle. Virginialainen opiskelija Tamia Mallory päätti antaa äänensä demokraateille, kun hän huomasi presidentin tukevan twiiteissään republikaanien Ed Gillespietä.

– Se oli sellainen Trumpin vastainen ääni, Mallory perusteli uutistoimisto AP:lle.

Gillespie pysyi kampanjansa aikana etäällä Trumpista. Hän kuitenkin vetosi presidentin tukijoihin muun muassa lupaamalla säilyttää etelävaltioiden sisällissodan aikaiset patsaat. Hän myös sanoi haluavansa tiukentaa linjaa laittomaan maahanmuuttoon.

Vaalipäivänä Trump kehotti pikaviestipalvelu Twitterissä virginialaisia äänestämään Gillespietä. Trumpin tuki päättyi vaalituloksen selvittyä.

– Ed Gillespie teki kovasti töitä, mutta hän ei hyväksynyt minua tai sitä, mitä minä edustan, Trump twiittasi pian vaalituloksen jälkeen.

Presidentin kotikaupungissa New Yorkissa Trumpia usein kritisoinut pormestari de Blasio sai 67 prosenttia äänistä. Yhdysvaltalaisten kommentaattoreiden mukaan de Blasiosta onkin muodostunut Trumpin vastustamisen symboli.

Pietarsaaressa Pohjanmaalla lukiot suunnittelevat siirtymistä sähköiseen kulunvalvontaan. Koko maan kouluissa kulunvalvontaa käytetään vielä harvakseltaan.

Pietarsaaressa asia nostettiin esille, koska ulkoinen väkivallan uhka on lisääntynyt kouluissa. Lisäksi halutaan estää ei-toivottujen, ulkopuolisten pääsy kouluun.

– Meillä on sellaisia kokemuksia, että kouluun on tullut ulkopuolisia. Jonkin verran on myös opiskelijoiden ja henkilökunnan omaisuuteen kohdistuvia anastuksia, Pietarsaaren lukion rehtori Hannu Sulkakoski kertoo.

Pietarsaaressa kulunvalvonta aiotaan järjestää niin, että lukiolaiselle annetaan kulkukortti. Ulko-ovet ovat aina lukossa, ja opiskelija pääsee sisälle omalla kortillaan. Se voidaan ohjelmoida avaamaan ovet vain tiettynä aikana. Esimerkiksi lukiolaisilla olisi pääsy koulun tiloihin pääosin kello 8:n ja 16:n välillä.

Lukitut ovet tuovat turvallisuutta

Tarkkaa tietoa sähköisen kulunvalvonnan yleisyydestä suomalaiskouluissa ei ole. Opetushallituksen mukaan kulunvalvonta tekee kuitenkin tuloaan kouluihin.

Opetustoimen ylitarkastaja Mikko Helasvuo Lounais-Suomen aluehallintovirastosta pitää kulunvalvonnan lisääntymistä hyvänä kehityksenä. Yhdessä lukittujen ulko-ovien kanssa se lisää turvallisuutta.

– Sitä voisi olla enemmänkin. Ainakin toisen asteen oppilaitoksissa kulunvalvonta olisi hyvin luontevaa, miksei yläkoulussakin ja päiväkodeissakin. Päiväkodeissa vanhemmilla voisi olla lätkät, että he pääsevät sisälle päiväkotiin tuomaan ja hakemaan lapset tiettyinä aikoina.

Helasvuon mielestä uudet oppilaitokset pitäisi rakentaa niin, että ovet saa pidettyä lukossa. Hän painottaa, että näin pitäisi toimia myös pienissä kunnissa, sillä turvallisuusongelmia voi syntyä missä tahansa.

Valtaosa haluaa kulunvalvonnan

Pietarsaaressa kulunvalvonnan hankkimista on valmisteltu jo pitkään. Kaupungissa haluttiin kysyä myös henkilökunnan, opiskelijoiden ja huoltajien mielipiteitä asiasta.

Siksi viime vuoden tammi–helmikuussa tehtiin henkilökunnalle, opiskelijoille ja huoltajille laaja kysely.

– Kokonaistulos oli selkeä: vanhemmat, opiskelijat ja henkilökunta olivat sitä mieltä, että kulunvalvontasysteemiin siirrytään, Pietarsaaren lukion rehtori Hannu Sulkakoski sanoo.

Yksi opiskelijoille hankittava kulkukortti maksaa seitsemän euroa. Oppilaita Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielisissä lukioissa on noin 400.

Pietarsaaressa asiasta päättää sivistyslautakunta torstaina. Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kulunvalvonta voidaan saada käyttöön lukiossa hyvinkin nopeasti.

Laulaja ja lauluntekijä Shakira on käyttänyt jo vuosia hyväksi useita alhaisen verotuksen maita hallinnoidessaan varojaan. Asia ilmenee Paratiisin paperit -tietovuodosta.

Shakira on siirtänyt musiikkinsa oikeudet omistamaansa Tournesol Limited -yhtiöön Maltalle. Tekijänoikeuksiin erikoistunut amerikkalaisyritys on arvioinut oikeuksien arvoksi 31,6 miljoonaa euroa.

Malta ja Luxemburg ovat maita, joihin on rekisteröity tuhansia postilaatikkoyrityksiä eli yhtiöitä, joilla ei ole varsinaista liiketoimintaa.

Maat houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia ja yrityksiä erilaisilla veroeduilla. Maltalta ja Luxemburgista toimivien yhtiöiden omistajia on vaikea selvittää.

Maltan yhtiövero on 35 prosenttia, mutta ulkomaisille osakkeenomistajille todellinen veroprosentti on erilaisten vähennysten ansioista noin viisi prosenttia.

Shakiran tekijänoikeuksiin liittyvät järjestelyt paljastuvat Paratiisin paperit -aineistoista, jota espanjalainen verkkolehti El Confidencial ja tv-kanava laSexta ovat olleet mukana tutkimassa.

Kaikkiaan 13,4 miljoonaa asiakirjaa käsittävä aineisto vuodettiin saksalaislehti Süddeutsche Zeitungille, joka jakoi sen kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n tutkittavaksi. Suomessa Ylellä on pääsy vuodettuun aineistoon.

– Maltalaisen yhtiön Tournesol Limitedin toiminta täyttää kaikki lailliset vaatimukset. Kaikki tähän kokonaisuuteen liittyvä tieto on julkista ja läpinäkyvää, kommentoi Ezequiel Camerini, yksi laulajan asianajajista lyhyesti.

Kolumbialainen Shakira on virallisesti kirjoilla veroparatiisina tunnetulla Bahamalla. Hänen asianajajansa myönsi, että varsinaisesti Shakira asuu Barcelonassa lastensa ja puolisonsa, jalkapalloilija Gerard Piquén kanssa.

Asianajajan mukaan “kansainvälisenä artistina hän on asunut useissa paikoissa uransa aikana ja on aina noudattanut täysin kulloisenkin asuinpaikkansa lainsäädäntöä”.

Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel saivat vuonna 2010 häälahjaksi lentomatkan yksityiskoneella ruotsalaiselta liikemieheltä. Luksus-lentomatkan on julkisuudessa arvioitu maksaneen yli sata tuhatta euroa.

Ruotsin television SVT:n mukaan yksityislentokone oli rekisteröity “postilaatikko-yhtiöön” Bermudan veroparatiisiin.

Yksityismatkan hääparille lahjoitti kuningashuoneen ystäväpiiriin kuuluva liikemies Bert Hult.

Kuningashuoneen tiedottaja Margaretha Torgren sanoo SVT:lle, ettei heillä ollut minkäänlaista tietoa asiasta.

Kuningasparikin käytti yksityiskonetta

SVT:n tutkiva toimitus Uppdrag granskning kertoo, että myös kuningas Carl Gustav ja kuningatar Silvia ovat matkustaneet Bert Hultin yksityiskoneella useaan kertaan.

Kuningatar lensi vuonna 2013 Kuwaitiin, kuningas samana vuonna Pietariin ja vuonna 2015 Lissaboniin.

Hovin tiedottaja Margaretha Torgren sanoo SVT:lle pitävänsä hyvänä sitä, että ihmisten taloudellisia toimia selvitetään.

– Mutta tällä ei ole mitään tekemistä kuningashuoneen kanssa. Bertil Hult on hyvä yksityinen ystävä kuninkaalliselle perheelle, ja siksi ystävän tekemisiä ei ole ollut mitään syytä tutkia.

Paratiisin paperit on yksi maailman suurimmista tietovuodoista. Vuodon sai saksalaislehti Süddeutsche Zeitung, joka jakoi aineiston kansainväliselle tutkivien toimittajien verkostolle (ICIJ). Yle kuuluu verkostoon.

Lue lisää aiheesta:

Poptähti Shakiran kymmenien miljoonien arvoiset musiikkioikeudet veroparatiisissa

Piskuinen kiitorata, mutta 1000 lentokonetta – Rikkaat rekisteröivät koneensa Mansaarelle välttyäkseen veroilta

Analyysi: Miksei EU estä kansainvälistä verojen välttelyä?

Paratiisin paperit – Uuden tietovuodon jättipaljastukset