Turun saaristossa Paraisten Ybbernäsissä asuva Thomas Willberg kertoo törmänneensä poliisioperaatioon lauantaiaamuna ollessaan menossa tarkastamaan maatilansa eläinaitausta.

– Näin kauempana auton valot. Paikalla oli pakettiauto, josta tuli ulos kaksi poliisia, joilla oli päässään kommandopipot ja käsissään konepistoolit. Poliisit kysyivät, minne olen matkalla.

Willberg kertoi tilanteen panneen miettimään, oliko kyse elokuvasta vai onko hän edes hereillä.

Willberg sanoi sopineensa poliisien kanssa, että palaa tarkistamaan aitauksen toisella kertaa ja lähtee hoitamaan muita tilansa töitä. Tilan ulkorakennusten ympärillä poliisit eivät olleet häntä kieltäneet liikkumasta.

Poliisi oli kertonut paikalla olonsa syyksi sen, että heillä oli "tilanne päällä".

Willberg sanoi, ettei tiedä poliisioperaatiosta sen enempää, kuin minkä on uutisista kuullut, mutta että alueella liikkuu autoja tavallista enemmän.

Korjattu 18.40: Tarkistettu KRP:ltä, että poliisilla oli aseistuksessa mukanaan konepistoolit, ei rynnäkkökiväärit, kuten jutussa aiemmin luki.

Lue lisää:

Keskusrikospoliisi iski ulkomaalaisomisteiseen yritykseen jättimäisissä kotietsinnöissä Turun saaristossa – Tämän tiedämme operaatiosta nyt

Jättioperaatio Turun saaristossa jatkuu ainakin sunnuntai-iltaan – sata henkilöä mukana KRP:n johtamissa kotietsinnöissä, poliisi vaikenee kohteista

Keskusrikospoliisin (KRP) mittavat kotietsinnät Turun saaristossa ja Varsinais-Suomen alueella jatkuvat ainakin sunnuntai-iltaan. KRP kertoi tehneensä lauantaina kymmenisen kotietsintää Varsinais-Suomessa ja kuulustelleensa seitsemää henkilöä. Henkilöistä kaksi on otettu kiinni.

– Esitutkinnassa epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta. Osakeyhtiön omistus on toisessa EU-maassa, ja kuullusteluissa on useamman kuin yhden maan kansalaisia, kertoo rikostarkastaja Markku Ranta-aho Keskusrikospoliisista.

Osakeyhtiö on rekisteröity Suomeen, vaikka sen omistus onkin toisessa EU-maassa. Poliisi ei suostu kertomaan yhtiön nimeä.

– En voi kertoa yhtiön nimeä enkä epäiltyjä. Heitä on useita, sanoo Ranta-aho.

Ranta-ahon mukaan poliisi tekee viikonlopun aikana kotietsintöjä Turun saaristossa ja mantereella. KRP on tehnyt kotietsintöjä yhdessä muiden viranomaisten, muun muassa Lounais-Suomen poliisilaitoksen ja Rajavartiolaitoksen kanssa.

– Kotietsinnät kohdistuvat yrityksen toimitiloihin.

Kotietsinnät liittyvät esitutkintaan, jota keskusrikospoliisi tekee yhdessä Verohallinnon kanssa. Tutkintaa on tehty muutamien kuukausien ajan.

Poliisi epäilee, että Suomessa sijaitsevan osakeyhtiön toiminnassa on pesty rahaa usean miljoonan euron edestä. Lisäksi yhtiön epäillään käyttäneen toiminnassaan pimeää työvoimaa.

Ylen haastatteleman silminnäkijän mukaan esimerkiksi Säkkiluoto-nimisen saaren länsipuolella on nähty merivartioston veneitä ja Dornier-merivalvontakone.

Toisen silminnäkijän ja Turun Sanomien mukaan suuria määriä poliiseja on nähty esimerkiksi Paraisten Ybbersnäsintiellä. Ylen paikalla käyneen kuvaajan mukaan poliisi on sulkenut tien loppupään Torpparintien kohdalta eteenpäin. Tien päässä sijaitsee rantakiinteistö, jonka omistaa Airiston helmi -niminen yritys.

Ylen Spotlightin mukaan venäläisomisteinen yritys on aiemmin ollut ongelmissa viranomaisten kanssa, sillä se on harjoittanut majoitustoimintaa ilman, että rakennuslupa sitä sallii.

Poliisi ei ole suostunut vahvistamaan, onko etsintöjen kohteena ollut nimenomaan tämä yritys.

Alueella on lentokielto

Keskusrikospoliisi saa apua viikonloppuna tehtävissä kotietsinnöissä Varsinais-Suomen poliisista ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Kotietsintöihin osallistuu sata henkilöä. Viranomaiset saattavat pysäyttää merellä liikkuvia aluksia ja veneitä.

– Joudumme estämään liikkumisen merellä lähialueilla, joissa on yrityksen tiloja. Yritämme toimia niin, että ulkopuolisille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä, Ranta-aho toteaa.

Ranta-ahon mukaan olosuhteet merellä ovat tällä hetkellä hyvin vaikeat, ja poliisi on valmistautunut liikkumaan helikopterilla. Poliisi myös on halunnut estää ulkopuolisilta operaatio kuvaamisen.

– Alueella on lentokielto. Jotkut mediat ovat pyytäneet yleisöltä kuvia.

Operaatio kestää koko viikonlopun ajan.

Miksi operaatio tehdään juuri nyt, kun Suomeen odotetaan kovaa myrskyä?

– Nämä operaatiot sovitaan aina hyvissä ajoin, kun mukana on paljon eri viranomaisia. Näitä ei sovita sääolojen mukaan.

Juttua korjattu 22.9. kello 13.43. Jutussa kerrottiin aiemmin, että yhtiötä epäillään useiden satojen miljoonien rahanpesusta. Tutkinnassa on kyse kuitenkin useiden miljoonien eurojen rahanpesusta.

Poliisi on käynnistänyt esitutkinnan Kiihtelysvaaran kirkon palosta. Poliisin mukaan rikoksen mahdollisuus näyttää todennäköisimmältä syttymissyyltä ja sen vuoksi asiaa tutkitaan törkeänä vahingontekona.

Rikosepäily perustuu siihen, että ensimmäisenä paikalle tulleet henkilöt havaitsivat palon olevan käynnissä kirkon ulkoseinässä. Alustavien tietojen mukaan kirkon sisällä oli ollut savua, mutta ei liekkejä, poliisi kertoo.

– Tänään pyrimme saamaan haltuun kaikki mahdolliset valokuvat ja videot, joita paikalle ensimmäisinä tulleet ovat ottaneet. Tekniset tutkijat saapuvat palopaikalle huomenna maanantaina yhdessä palokoiran kanssa, kertoo tutkinnanjohtaja Kimmo Wetterstrand Joensuun poliislaitokselta tiedotustilaisuudessa.

Teknisessä tutkinassa selvitetään muun muassa onko sytyttämisessä käytetty palavia nesteitä. Poliisi ei tutkinnallisista syistä lähde vielä arvioimaan, mistä päin kirkkoa palo on mahdollisesti saanut alkunsa.

Sitäkään ei ole vielä voitu sulkea pois, etteikö palo olisi voinut saada alkunsa myös sähköpääkeskuksesta. Sähköpääkeskus sijaitsee kirkon sisällä sen alueen läheisyydessä, jossa palo havaittiin ensimmäisten silminnäkijöiden tullessa paikalle.

Itse kirkossa ei seurakunnan mukaan valvontakameroita. Poliisi selvittää parhaillaan, onko valvontakameroita ollut kirkon lähettyvillä.

Kiihtelysvaaran kirkosta on jäljellä enää vain rauniot

Joensuun Kiihtelysvaarassa vanha puukirkko tuhoutui tulipalossa varhain sunnuntaiaamuna. Palopaikalla oleva Ylen toimittaja Tanja Perkkiö kertoo, kirkosta on jäljellä enää savuavat rauniot.

– Palo eteni nopeasti. Kun pelastuslaitos saapui palopaikalle varhain aamuviideltä, mitään ei ollut käytännössä enää tehtävissä kirkon pelastamiseksi, Perkkiö kertoo.

Kiihtelysvaaralainen Hannu Vepsäläinen heräsi aamulla tulipalosta kantautuviin ääniin ja oli palopaikalla aivan ensi hetkillä.

– Ihan siinä alkuvaiheessa se oli kyllä karmea näky. Ihan uskomatonta, että tällaista voi tapahtua. Ei kukaan olisi halunnut nähdä tällaista päivää tulevan. Kirkko oli vuosikausia säilynyt kansallisaarre ja nyt sitä ei vain enää ole, sanoo Vepsäläinen.

Seurakuntapastori Jukka Erkkilä kertoo, että kirkkopalo on järkyttänyt ihmisiä laajalti Kiihtelysvaarassa. Seurakuntapastori kuvailee tragediaa pahimman pelon toteutumiseksi.

– Tämä on hyvin henkilökohtaista kaikille kiihtelysvaaralaisille, sillä monilla kyläläisillä liittyy kirkkoon hyvin henkilökohtaisia muistoja. Kyllä tämä suru ja järkytys on nyt melkoinen, paitsi kaikille Kiihtelysvaarassa ja Vaara-Karjalan seurakunnassa, myös varmasti koko maakunnassakin, ja vetää ihan sanattomaksi.

Päivystävä päällikkö Lari Parkkinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, että palon aiheuttajasta ei ole vielä tietoa. Poliisin ja pelastuslaitoksen palonsyyntutkijat tutkivat palon syttymissyytä.

Parkkisen mukaan palosta ei koitunut henkilövahinkoja.

Paikalle lähetettiin pelastushenkilöstöä Hammaslahden, Ilomantsin, Joensuun, Kiihtelysvaaran ja Reijolan paloasemilta.

Alttaritaulu ehdittiin pelastaa

Museoviraston mukaan Kiihtelysvaaran 1700-luvun puukirkko on Pohjois-Karjalan vanhimpia.

– Kirkko on historiallinen. Valmistauduimme 270-vuotisjuhliin vuonna 2020, kirkkoaktiivi ja Kiihtelyksen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eevi Väistö sanoo STT:lle.

Rakennusmestari Henrik Hägerin johdolla 1769–1770 rakennettu kirkko uudistettiin 1931 arkkitehti Juhani Vikstedtin suunnittelemassa korjauksessa. Vuonna 1967 sisäseinistä poistettiin myöhempi ponttilaudoitus ja kirkon maalauskoristelu restauroitiin.

Palossa oli STT:n haastatteleman Väistön mukaan hieman onnea matkassa, sillä seurakunnan seurakuntamestari onnistui nopeasti hälytyksen saatuaan pelastamaan kirkosta muun muassa alttaritaulun ja 1700-luvulta peräisin olevat ehtoollismaljat.

– Tätä alttaritaulua aivan ihmetellään, että miten hän jaksoi sen yksin kuljettaa. Hän tiesi, miten se lähtee irti. Ennakointi on hirveän tärkeää.

Kiihtelysvaaran kirkko on ollut suosittu vihkikirkko ja toiminut myös alueen nähtävyytenä kesäisin.

23.9.2018 klo 13:18 korjattu tutkinnanjohtajan sukunimi.

Lappajärveläinen Juho Kuorikoski oli 6-vuotias, kun isä osti hänelle syntymäpäivälahjaksi Commodore 64 -kotitietokoneen. Se oli menoa. Tuon tapahtuman jälkeen digitaaliset pelit ja pelikoneet ovat olleet merkittävästi läsnä lapsen, nuoren ja nyt jo aikuisen, 34-vuotiaan miehen elämässä.

– Oli aika päräyttävä kokemus kuusivuotiaalle, kun omat joystickin liikkeet siirtyivät telkkariruudulle. Siitä tuli ensimmäinen fiilis, että näitä tällaisia tapahtumia pystyy hallitsemaan, Juho Kuorikoski muistelee.

Tietokonepeleistä muodostui pienelle pojalle ja myöhemmin yläkouluikäiselle nuorelle turvasatama, jossa Juho Kuorikoski sanoo oppineensa etiikan ja moraalin säännöt. Samaan aikaan, kun koulussa kiusattiin ja eristettiin.

– Pelit tarjosivat pakopaikan. Pelit olivat maailma, jossa omilla toimilla pystyi vaikuttamaan enemmän kuin normaalissa arjessa.

Ongelmanratkaisua räiskinnän sijaan

Toisinkin olisi voinut käydä. Kiusaamisen keskellä olisi voinut katkeroitua ja oppia vihaamaan. Näin ei käynyt Juho Kuorikoskelle.

Pelaamalla huomasin, että tähän maailmaan vaikutetaan keskustelemalla ja älyn kautta. Juho Kuorikoski

– Pelimakuni on ollut aina sellainen, jossa painotetaan tarinankerrontaa ja ongelmanratkaisua. Pelaamalla huomasin, että tähän maailmaan vaikutetaan keskustelemalla ja älyn kautta.

Juho Kuorikoski myöntää, että kyllä hänkin tykkää räiskintäpeleistä, mutta graafisia seikkailupelejä hän suorastaan rakastaa.

– Ne menivät samaan kastiin televisiosarja Star Trekin kanssa, joka sekin on lapsuudesta asti ollut mulle tosi rakas. Star Trekissä ja näissä peleissä korostetaan maailmaa, missä etiikka ja moraali ovat tärkeässä asemassa ja pitää pystyä sietämään erilaisuutta. Ongelmat ratkeavat puhumalla sen sijaan, että laitettaisiin aseet laulamaan, Juho Kuorikoski perustelee.

Tarvitseeko lapsen peliaikaa rajata?

Jos lapsi ja nuori kokee arkensa ankeaksi, mutta pelit opettavat hyvän ja pahan erot, tarvitseeko ja kannattaako vanhempien enää rajata lastensa peliaikaa? Viime vuosikymmenet kun on puhuttu elokuvien väkivaltaisuudesta, mutta varsinkin pelien haitat ovat olleet näkyvästi esillä.

– Se on harmillista, sillä väkivaltapelejä on vain pieni osa kaikista niistä peleistä, joita nuoriso pelaa, Juho Kuorikoski tietää.

Kirjallisuudestakin on aikoinaan väännetty, että siellä se nuoriso mädättää aivonsa. Juho Kuorikoski

Sama keskustelu on Juho Kuorikosken mukaan käyty moneen kertaan aiemminkin.

– Samanlainen polemiikki on ollut rockmusiikista. Ja kirjallisuudestakin on aikoinaan väännetty, että siellä se nuoriso mädättää aivonsa, kun ne vain makaavat sohvalla lukemassa kirjoja, Kuorikoski heittää.

Juho Kuorikosken havaintojen mukaan tiedotusvälineet tarttuvat peleihin lähestulkoon ja ainoastaan kahdesta näkövinkkelistä. Media etsii peleistä niiden haittavaikutuksia tai sitten peliaiheet päätyvät lehtien taloussivuille.

– Kun mediassa päästään moraalipaniikin vauhtiin, puhujina ovat yleensä vanhat ihmiset, joilla ei ole samanlaisia kokemuksia peleistä kuin nuorilla.

Peliasenteille kyytiä: Pelit ovat taidetta!

Juho Kuorikoski ravistelee vallalla olevia peliasenteita. Hänen kokemustensa perusteella digitaaliset pelit ovat myös taidetta.

– Kyse on kuitenkin luovien ihmisten kulttuurituotteista, Juho Kuorikoski puolustaa.

Tästä näkövinkkelistä tiedekustantamo Gaudeamus julkaisee ensi viikolla Juho Kuorikosken kuudennen tietokirjan. Pelitaiteen manifesti -kirjassaan Juho Kuorikoski peilaa pelejä suomalaisittain aivan uudesta näkövinkkelistä. Hän analysoi pelejä vertaamalla niitä perinteisiin taidemuotoihin.

Innostuksensa uuteen kirjaan ja näkövinkkeliin Juho Kuorikoski sai luettuaan viime vuonna Henry Baconin kirjan Seitsemäs taide, jossa suomalainen elokuva- ja televisiotutkimuksen professori peilaa elokuvaa niin sanottuihin vanhoihin taiteisiin. Lukukokemuksensa innoittamana Kuorikoski päätti soveltaa samaa lähestymistapaa peleihin.

Kuorikoski päätyykin kirjassaan nostamaan digitaaliset pelit vanhempien taiteiden – kirjallisuuden, kuvanveiston, maalaustaiteen, arkkitehtuurin, teatterin, elokuvan ja musiikin – rinnalle.

Pelaaja rakentaa omat merkityksensä

Juho Kuorikosken uudessa tietokirjassa kantava ajatus on se, että pelien oman taidemuodon ydinjuttu on vuorovaikutus.

– Perinteisesti taide on koettu niin, että taiteilija välittää yleisölle omia merkityksiään. Peleissä tilanne kääntyy päälaelleen. Tekijän ohella myös kokija rakentaa omia merkityksiään pelimaailmassa, Juho Kuorikoski korostaa.

Kirjan kustantaja Gaudeamus tiiviistää pelaajan kokemukset esittelyssään: "Pelaaja itkee, nauraa, suuttuu ja liikuttuu tehdessään valintoja pelin mikrokosmoksessa".

Tekijän ohella myös kokija rakentaa omia merkityksiään pelimaailmassa. Juho Kuorikoski

Juho Kuorikosken aiemmista tietokirjoista neljä on pelialan tietokirjoja. Yhden kirjan hän on kirjoittanut vanhan hirsitalon siirrosta. Kirjailija itse asuu Närpiöstä Lappajärvelle siirretyssä vanhassa hirsitalossa.

Penkomalla oppii uutta

Siviiliammatiltaan Juho Kuorikoski on paikallislehti Järviseudun Sanomien päätoimittaja.

– Toimittaja on utelias eläin ja asioiden penkominen sekä uuden oppiminen on aina mukavaa, Juho Kuorikoski tiivistää innostuksensa tietokirjailijan työhön.

Tietokirjojen lisäksi Juho Kuorikoski on entisten yhtiökumppaniensa kanssa suunnitellut ja toteuttanut seikkailupeli Lydian, jota Kuorikoski itse kutsuu pahanmielenpeliksi. Pelissä seikkailee pieni Lydia-tyttö ja hirviön roolissa on alkoholi. Kansainvälistä tunnustusta saaneen pelin tekijöiden toiveena on, että peli herättelisi ja että pelaaja tunnistaisi ongelmajuomisensa.

Lydia ilmestyi vuonna 2017 englanninkielisenä pelinä. Alko on julkaissut siitä syyskuussa ilmaisen, suomenkielisen mobiiliversion.

Pelit myös aikuisen mielen turvana

Juho Kuorikoski on löytänyt pelien maailmasta turvaa myös aikuisuudessa. Hän kertoi keväällä Journalisti-lehdessä avoimesti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään, joka oli viedä nuoren miehen hengen. Diagnoosi, tuki ja lääkkeet ehtivät ajoissa. Juhon elämässä vuorottelivat mielettömät toiminnan jaksot ja syvät masennuskaudet. Silloin kun virtaa riitti, mies selviytyi uskomattomista työmääristä. Nyt on aika painaa myös jarrua.

– Sairaus on toki vaikuttanut moneen asiaan, mutta tavallaan pelit ovat auttaneet tämänkin käsittelyssä. Olen sisäistänyt, että tämä on hoidettavissa oleva asia.

Juho Kuorikoski pohtii, että pelimäinen logiikka ja insinöörimieli ovat omiaan auttamaan. Hän on koulutukseltaaan ohjelmistosuunnittelun insinööri ja viestintätieteitä lukenut filosofian maisteri.

– Toki sairaus on pitkäikäinen riesa ja loppuikäni saan syödä siihen lääkkeitä, mutta se ei ole rajoittanut elämääni, niin kuin monet voisivat ajatella. Tässä olen ja tallustelen.

Viikko alkaa syksyisenä sään kylmetessä, kun luoteesta virtaa maahamme viileää ilmaa. Päivälämpötilat jäävät Etelä-Suomessa 10 asteen tuntumaan ja Pohjois-Suomessa 5 ja 10 asteen välille.

– Lähiöinä voi etelässä olla hallaa ja pohjoisessa pakkastakin, Ylen meteorologi Anne Borgström ennustaa.

Ensi viikko alkaa etelässä pääosin aurinkoisena, läntisimmässä Suomessa voi maanantaina tulla sadekuuroja ja Lapissa sataa enemmänkin. Pohjoisessa sade voi tulla ajoittain myös räntänä tai lumena.

– Pohjois-Lapissa voi räntää tai lunta sataa ajoittain maanantaista keskiviikkoon. Varsinaisesta ensilumesta ei voida todennäköisesti vielä kuitenkaan puhua, koska määritelmän täyttymiseksi pitäisi säähavaintoasemalla olla sentin paksuinen lumikerros kello 9 aamulla, Borgström kertoo.

Tiistai on enimmäkseen poutapäivä, mutta keskiviikon vastaisena yönä lännestä lähestyy voimakas matalapaineen alue, joka tuo mukanaan koko Suomen yli ulottuvan sadealueen.

– Varsinkin etelässä sataa keskiviikkona runsaasti ja on tuulista. Myös torstai näyttää tämän hetken ennusteen mukaan sateiselta ja tuuliselta, Borgstöm sanoo.

Suomessa on vietetty sunnuntaina syyspäivän tasausta, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä koko Suomessa.

Tanska on kommentoinut Iranin väitteitä, joiden mukaan Iranin lauantain sotilasparaati-iskun tekijöillä olisi kytköksiä Tanskaan.

Ulkoministeri Anders Samuelsen sanoo uutistoimisto Ritzaun mukaan, että jos iskun takana olevilta löytyy tällaisia yhteyksiä, seurauksia ilman muuta tulee. Ministeri ei kuitenkaan täsmennä, millaisia seuraukset olisivat.

Ministeri kirjoittaa tuomitsevansa kaikki terrori-iskut, tapahtuivat ne missä tahansa. Iran kutsui iskun takia puhutteluun Alankomaiden ja Tanskan suurlähettiläät sekä Britannian asiainhoitajan.

Iran syyttää näitä maita iskun tehneen terroristiryhmän jäsenten suojelusta.

– Ei ole hyväksyttävää, että Euroopan unioni ei pane mustalle listalle näiden terroristiryhmien jäseniä niin kauan kuin he eivät syyllisty rikoksiin Euroopan maaperällä, sanoi ulkoministeriön tiedottaja uutistoimisto IRNA:n mukaan.

Iranin vallankumouskaarti antoi sunnuntaina lausunnon, jossa se vannoi tappavaa ja unohtumatonta kostoa iskun tekijöille. Kaarti sanoi seuraavansa hyökkääjiä alueellisesti ja kauemmaskin.

"Ampuivat, kenet pystyivät"

Hyökkäys tehtiin lauantaiaamuna paikallista aikaa Iranin lounaisosassa lähellä Irakin rajaa sijaitsevassa Ahvāzin kaupungissa.

Tiedot kuolonuhrien määrästä vaihtelevat 25:stä 29:ään. Haavoittuneita on yli 60.

Uhrien joukossa on Iranin median mukaan siviilejä, myös lapsia. Yhden iranilaisen uutistoimiston mukaan uhreista kahdeksan oli vallankumouskaartin jäseniä.

Paikalla ollut toimittaja Behrad Ghasemi kertoi, että tulitusta jatkui 10-15 minuuttia. Ainakin yhdellä hyökkääjällä oli Ghasemin mukaan rynnäkkökivääri ja tämä oli pukeutunut vallankumouskaartien asuun.

– Tajusimme, että kyse oli terroristihyökkäyksestä, kun viranomaisten henkivartijat alkoivat ampua, Ghasemi kuvasi.

Hänen mukaansa hyökkääjillä ei näyttänyt olevan mitään erityistä kohdetta.

– He eivät todella näyttäneet välittävän, sillä he ampuivat kenet pystyivät.

Rouhani: "Takana Saddamin entiset palkkasotilaat"

Hyökkäys kohdistui paraatiin, jolla juhlistettiin 1980-luvulla käydyn Iranin ja Irakin välisen sodan alkamisen vuosipäivää. Irak aloitti sodan silloisen johtajansa Saddam Husseinin johdolla.

Valtaväestöltään shiialaisen Iranin sunnilaista arabivähemmistöä asuu Khuzestanin maakunnassa, johon Ahvāz kuuluu.

Tuoreimmat syytökset esitti sunnuntaina presidentti Hassan Rouhani ennen lähtöään New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen. Rouhanin mukaan asialla olivat Saddam Husseinin entiset palkkasotilaat, jotka ovat vaihtaneet isäntää.

Rouhanin mukaan palkkasotilaita tukevat ja rahoittavat eteläisen Persianlahden maat, jotka ovat Yhdysvaltain liittolaisia.

Rouhani ei nimennyt maita, mutta hän saattoi viitata Saudi-Arabiaan, Bahrainiin tai Arabiemiraatteihin. Ne ovat Yhdysvaltain läheisiä liittolaisia sotilaallisessa yhteistyössä ja Iranin vastustajia Lähi-idässä.

Arabiryhmittymä vahvin epäilty

Iskun tekijäksi on ilmoittautunut terroristijärjestö Isis propagandakanavallaan Amaqilla.

Iran epäilee iskusta kuitenkin vahvimmin Iranin hallitusta vastustavaa arabiryhmittymää Al-Ahvāzia.

Lontoossa toimiva Iranin opposition tv-asema välitti lauantaina ryhmän tiedottajaksi sanotun Yaqoub Hor Altostarin haastattelun, jossa tämä ilmoitti epäsuorasti ryhmän olevan iskun takana.

Hänen mukaansa kyse oli vastarinnasta, jonka kohde oli oikeutettu.

Lisää aiheesta:

Iranissa hyökkäys sotilasparaatiin vaatinut 29 kuolonuhria – Iran syyttää vihollisiaan

– Elämässä ei ole mitään säälittävämpää kuin entinen presidentti.

Näin Yhdysvaltain kuudennen presidentin John Quincy Adamsin kerrotaan tuumineen jo 1800-luvun alkupuolella. Barack Obaman hymy on kuitenkin ollut lomakuvissa leveä.

Ihan pelkkiä vesileikkejä hänen elämänsä presidenttiyden jälkeen ei ole ollut. Entisille presidenteille tyypillisen hiljaiselon on tehnyt vaikeaksi poikkeuksellinen seuraaja, joka purkaa Obaman kauden päätöksiä.

Nyt 57-vuotias Obama on tehnyt paluun politiikkaan vauhdittaakseen demokraattien kampanjaa Yhdysvaltain marraskuun kongressivaaleissa. Yhdysvalloissa odotetaan, onko edessä jonkinlainen Obaman ja presidentti Donald Trumpin mittelö.

Ennen kuuminta vaalirupeamaa Obama kuitenkin piipahtaa Suomessa. Entinen presidentti nousee torstaina lavalle Helsingissä liike-elämän konferenssin Nordic Business Forumin yhteydessä.

Onko yksikään eläkeläinen yhtä kiireinen kuin Barack Obama?

Biitsillä Bransonin kanssa – Obama vaihtoi vapaalle

Kaikkein iloisimmillaan Obama nähtiin viime vuonna, kun kahdeksan vuoden rupeama Valkoisessa talossa oli ohi. Yhdysvaltain presidentin työ on ympärivuorokautista ja turvatoimet ovat niin mittavat, että Obaman elämä on ollut äärimmäisen rajoitettua.

Obama vaihtoikin tammikuussa 2017 vähäksi aikaa vapaalle perheensä kanssa. Hän on ehtinyt muun muassa maistella viiniä Italian Toscanassa, nauttia auringosta ja merestä Ranskan Polynesiassa ja pelata golfia kotiosavaltiossaan Havaijilla.

Kanariansaarilla tai jonottamassa Colosseumille muiden turistien kanssa Obaman perheeseen ei törmää. Yhdysvaltain entiset presidentit ja heidän puolisonsa ovat koko loppuikänsä salaisen palvelun suojeluksessa. He eivät saa turvallisuussyistä esimerkiksi ajaa itse.

Ei siis ole ihme, että Obamat lomailevat syrjäisemmissä paikoissa paratiisisaarilla ja yksityishuviloilla.

Yhden ensimmäisistä lomamatkoistaan Obamat tekivät Karibianmerellä Brittiläisillä Neitsytsaarilla sijaitsevalle brittimiljardööri Richard Bransonin huvilalle. Siellä Obama kuvattiin kokeilemassa leijalautailua.

Muutenkaan entisen presidentin ei tarvitse etsimällä etsiä lomaseuraa. Bransonin lisäksi Obamat ovat ehtineet lomailla esimerkiksi Tom Hanksin, Oprah Winfreyn ja Bruce Springsteenin kanssa luksusjahdilla.

Presidenttien vertaisryhmä, josta yksi on poissa

Monia meistä varmasti harmittaisi, jos eläkkeelle lähtiessä seuraaja haluaisi tehdä kaiken toisin. Näin on käynyt Barack Obamalle.

Presidentti Trump näyttää ottaneen tehtäväkseen purkaa Obaman kauden päätökset republikaanien hallussa olevan kongressin tuella.

Trump on yrittänyt kaataa Obaman vaivalla läpi viemän terveydenhuoltouudistuksen. Hän on ilmoittanut Yhdysvaltain vetäytyvän Pariisin ilmastosopimuksesta sekä Iranin kanssa solmitusta ydinsovusta. Myös esimerkiksi Obaman kauden maahanmuuttouudistuksia on pyritty purkamaan.

Yhdysvaltain presidenteillä ei ole tavallisesti tapana haukkua seuraajiaan julkisuudessa.

Obamakin pysytteli eläkepäiviensä alkuvaiheessa pääosin hiljaa Trumpin tekemisistä. Hän on itse kiitellyt edeltäjäänsä George W. Bushia siitä, että tämä antoi hänelle tilaa presidentin tehtävien haltuun ottamisessa.

Kun purkupäätöksiä alkoi kasaantua, Obama ryhtyi kommentoimaan niitä hillittyyn tyyliin. Haastatteluissaan Obama näyttää välttelevän Trumpin nimen lausumista.

Trumpin ja Obaman ei tiedetä puhuneen keskenään virkaanastujaisten jälkeen.

Turhautuminen näyttää kuitenkin kasvaneen. Kun Trump veti Yhdysvallat toukokuussa pois Iranin ydinohjelmaa rajoittavasta sopimuksesta, Obama kommentoi kipakasti.

– Demokratiassa politiikka ja prioriteetit muuttuvat aina hallinnon vaihtuessa. Mutta maamme tekemien sopimusten jatkuva halveksunta heikentää Yhdysvaltain uskottavuutta ja asettaa meidät vastakkain maailman suurvaltojen kanssa, Obama sanoi.

Täysin ennenkuulumattomia entisten presidenttien näpäytykset seuraajilleen eivät ole. Entinen demokraattipresidentti Jimmy Carter esimerkiksi kritisoi republikaanipresidentti George W. Bushia Irakin sodasta.

Epäsuosittuna eläkkeelle jäänyt Bush on puolestaan arvostellut puoluetoverinsa Trumpin alkukauden maahanmuuttokeskustelun sävyä ja Yhdysvaltain eristäytymistä. Bushin kerrotaan naureskelevan, että Trumpin hallinto saa hänen kautensa näyttämään varsin hyvältä.

Trumpin ja Obaman ei tiedetä puhuneen keskenään virkaanastujaisten jälkeen.

Se on poikkeuksellista, sillä Yhdysvaltain presidenteillä on tavallisesti ollut oma keskustelukerhonsa. Virka on niin ainutlaatuinen, että sen haltijat ovat hakeneet vertaistukea siltä pieneltä piiriltä, jolla on tehtävästä omaa kokemusta.

Vaalit edessä, Obama auttaa! Ottaako hän mittaa Trumpista?

Kovin kauan eläkeläispresidentti Obama ei ole malttanut pidättäytyä politiikan teosta.

Yhdysvalloissa valmistaudutaan parhaillaan marraskuun tärkeisiin välivaaleihin, joissa demokraatit yrittävät vallata kongressin republikaaneilta. Siksi Obama on lähtenyt tien päälle vaalityöhön.

Obama on käynnistellyt kampanjointia Kalifornian ja Ohion osavaltioista, joissa käydään vaalien tärkeitä kamppailuja. Hän on antanut tukensa kymmenille demokraattipuolueen ehdokkaille.

Obama on demokraateille myös tärkeä kampanjakassan kannalta. Hänen varainkeruutapahtumiinsa on voinut ostaa lippuja, joiden hinnat vaihtelevat tuhansista dollareista jopa sataan tuhanteen.

Obama on varsinkin omiensa keskuudessa yhä erittäin suosittu. Kesällä julkaistun kyselyn mukaan 44 prosenttia yhdysvaltalaisista nimesi Obaman parhaaksi tai toiseksi parhaaksi presidentiksi oman elämänsä aikana. 33 prosenttia vastaajista nimesi Bill Clintonin, 32 prosenttia Ronald Reaganin.

Trumpin nimesi kyselyssä vain 19 prosenttia vastaajista. Yhdysvaltain jakautumisesta tosin kertoo, että republikaaneja kannattavista vastaajista 40 prosenttia piti Trumpia parhaana tai toiseksi parhaana presidenttinä.

Kaikki ehdokkaat eivät olekaan kaivanneet Obaman apua.

Obaman suosio näyttää nousseen presidenttivuosista. On puhuttu jopa liberaalien amerikkalaisten keskuudessa vallitsevasta Obama-nostalgiasta.

Samaan aikaan Obama kuitenkin jakaa yhä voimakkaasti mielipiteitä Yhdysvalloissa. Konservatiiveille hän on punainen vaate.

Siksi Obaman osallistuminen demokraattien vaalikampanjatyöhön voi joissakin osavaltioissa pelata republikaanien pussiin. Kaikki ehdokkaat eivät olekaan kaivanneet Obaman apua.

Asetelma on joka tapauksessa kiinnostava, sillä istuva presidentti Donald Trump kampanjoi republikaanien tukena. Tilannetta on kuvattu lehdistössä jopa eräänlaisena Obaman ja Trumpin mittelönä.

Kampanjapuheissaan Obama on hyökännyt aiempaa kovemmin Trumpin hallinnon politiikkaa ja republikaaneja vastaan. Hän ihmetteli muun muassa, kuinka vaikeaa Trumpille oli tuomita äärioikeiston väkivalta viime vuonna Charlottesvillessa. Yksi ihminen kuoli ja 19 loukkaantui, kun äärioikeiston kannattaja ajoi väkijoukkoon.

– Kuinka vaikeaa on sanoa, että natsit ovat pahoja? Obama ihmetteli sanomalehti The New York Timesin mukaan.

Trump sivalsi takaisin sanoen nukahtaneensa kesken Obaman puheen.

Obama on kuitenkin keskittynyt enemmän demokraattiäänestäjien aktivoimiseen kuin suoraan sanailuun Trumpin kanssa. Hän on todennut viimeisten kahden vuoden osoittaneen epäilijöille, että vaaleilla on väliä.

– Jos me emme toimi, asiat menevät vielä huonompaan suuntaan, Obama sanoi kampanjatilaisuudessa Kaliforniassa uutistoimisto AP:n mukaan.

Puhe Wall Streetillä: 345 000 euroa, kiitos

Rahasta Barack Obaman elämäntyyli eläkeläisenä ei jää kiinni. Yhdysvaltain entisille presidenteille on turvattu sopeutumiseläke instituution arvokkuuden säilyttämiseksi. Obama saa vuosittain reilun 200 000 dollarin eli noin 180 000 euron korvauksen.

Entiset presidentit saavat myös terveysvakuutuksen sekä rahaa matkustamiseen ja toimistonsa pyörittämiseen henkilökuntineen.

Obama on tehnyt mojovaa tiliä myös muun muassa puhujakeikoilla. Hän on noussut nopeasti maailman parhaiten palkattujen puhujien joukkoon. Esimerkiksi Wall Streetillä yrityksille pitämistään puheistaan Obama on tahkonnut tiettävästi noin 400 000 dollaria eli 345 000 euroa puheelta.

Toimintaa on arvosteltu, sillä tuoreessa muistissa on, kuinka Obama arvosteli finanssialan jättejä.

Todennäköisesti Obama esiintyy myös Helsingissä järjestettävässä yritysjohtajien verkostoitumiskonferenssissa Nordic Business Forumissa isoa korvausta vastaan, vaikka hänen palkkiotaan ei ole kerrottu julki. Lippuja tapahtumaan on voinut ostaa 1 290–2 990 euron hintaan.

Obama ei tietenkään ole ainoa tunnettu poliitikko, joka ansaitsee puheillaan. Myös esimerkiksi entinen presidentti Bill Clinton ja entinen ulkoministeri Hillary Clinton ovat keränneet valtavia puhujanpalkkioita.

Yhdysvalloissa onkin keskusteltu, pitääkö entisille presidenteille maksaa suuria sopeutumiseläkkeitä, kun he tienaavat nykyään muilla tavoilla niin hyvin.

"Inspiroivia tarinoita" tulossa Netflixin täydeltä

Eläkkeellä on aikaa katsoa taaksepäin ja muistella. Ja Barack ja Michelle Obamalla muisteltavaa riittää – he olivat ensimmäinen afroamerikkalainen presidenttipari Valkoisessa talossa.

Pariskunta on myynyt oikeudet molempien erillisiin kirjoihin yhteensä yli 60 miljoonalla dollarilla kustantamo Penguin Random Houselle.

Michelle Obaman kirja Becoming julkaistaan 13. marraskuuta. Teos ilmestyy yhtä aikaa 24 kielellä, myös suomeksi nimellä Minun tarinani. Kirjassaan Michelle Obama muistelee elämäänsä lapsuudestaan Chicagon köyhissä naapurustoissa Valkoisen talon vuosiin asti.

Barack Obaman muistelmien julkaisuajankohta ei ole vielä tiedossa. Hän on ehtinyt jo aiemmin julkaista kolme kirjaa, joista ensimmäisessä hän käsitteli lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Tulevan kirjan odotetaan käsittelevän hänen vuosiaan presidenttinä.

Kirjalliset hankkeet eivät lopu elämäkertoihin. Obamat ovat myös tehneet rahakkaan ohjelmasopimuksen suoratoistopalvelu Netflixin kanssa.

Tarkemmista suunnitelmista ei vielä ole tietoa, mutta tiettävästi Obamat voivat sopimuksen nojalla tuottaa Netflixille esimerkiksi televisiosarjoja tai elokuvia.

Sanomalehti The New York Timesin mukaan ohjelmien tarkoitus ei ole esimerkiksi hyökätä Trumpin politiikkaa vastaan. Obamat pyrkivät epäsuoraan vaikuttamiseen, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi "inspiroivien tarinoiden" jakamista. Niiden kautta Obamat voivat levittää omaa maailmankuvaansa miljoonayleisölle Yhdysvalloissa ja maailmalla.

Obamat ovat halunneet turvata oman poliittisen perintönsä myös siirtämällä sitä nuorille. Sitä he ovat tehneet Obaman nimeä kantavan säätiön kautta. Säätiön tarkoitus on rohkaista nuoria vaikuttamaan yhteiskunnassa.

Lisäksi rakenteilla on Obaman nimikkokeskus Chicagoon, josta hänen poliittinen uransa käynnistyi. Keskuksen yhteyteen tulee museo, kirjasto ja tiloja kansalaistoiminnalle. Sen odotetaan valmistuvan vuonna 2021.

Netflixin kautta Obamat voivat levittää maailmankuvaansa miljoonayleisölle Yhdysvalloissa ja maailmalla.

Uusi koti ja liian vähän kaappitilaa

Obamat ovat jääneet toistaiseksi asumaan Washingtoniin, jotta heidän nuoremman tyttärensä Sashan ei tarvitsisi vaihtaa lukiota.

Esikoinen Malia muutti kotoa jo vuosi sitten aloitettuaan syksyllä 2017 opintonsa Harvardin huippuyliopistossa.

Eläkeläispresidentin talon arvo on 8,1 miljoonaa dollaria eli noin 6,9 miljoonaa euroa. Makuuhuoneita on yhdeksän, keittiöitä kaksi. Salaisen palvelun henkilökunnalle on oma tilansa.

Michelle Obaman mukaan hänen miehensä on valittanut, ettei tälle ole jäänyt talossa riittävästi kaappitilaa.

Talo sijaitsee Washingtonin eliitin suosimassa Kaloraman kaupunginosassa. Samoilla nurkilla asuu paljon poliitikkoja ja diplomaatteja. Myös Donald Trumpin tytär Ivanka Trump ja hänen puolisonsa Jared Kushner ovat löytäneet kodin naapurustosta.

Muutto on ollut kuitenkin askel astetta normaalimman elämän suuntaan. Michelle Obama kuvaili talk show -juontaja Ellen DeGeneresin haastattelussa, miten voi esimerkiksi avata kotinsa oven itse ensimmäistä kertaa vuosiin.

Perheen koirat ovat tosin säikkyneet ovikelloa, koska eivät ole tottuneet sen ääneen Valkoisessa talossa.

Lue myös:

Barack Obama tulee Suomeen yritystapaamiseen – ensipyyntö jo virkakaudella

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi haastattelutunnilla lauantaina alkanutta KRP:n suuroperaatiota, jossa on otettu kolme ihmistä kiinni talousrikosepäilyyn liittyen. Yksi kiinniotetuista vapautettiin sunnuntaina. Hän sanoi, että valtiojohtoa on informoitu tapahtumien kulusta.

Sipilä sanoi, että hän on saanut tarkat tiedot, missä mennään ja että kyse on poikkeuksellisen isosta operaatiosta ja ilmeisen suurista talousrikkeistä, rahanpesusta ja veropetoksista.

– KRP kuitenkin vastaa tiedottamisesta, eivätkä poliitikot, Sipilä sanoi.

Sipilän mukaan puolustusministeriössä on valmistelussa lakialoite maakauppoihin liittyen ja hallituksen esitys siitä tullaan todennäköisesti tekemään ja joitakin tarkennuksia on tulossa maakauppa-asioihin, mutta tällä tapauksella ei ole kytköstä siihen.

Kiista kokoomuksen kanssa kaivertaa

Pääministeri Sipilää myönsi hermostuneensa lauantaina Jyväskylässä keskustan tapahtumassa.

Sipilän mukaan suuttumus johtui siitä, että hänen mukaansa on erittäin poikkeuksellista, että hallituspuoluekaveri ottaa tällä tavoin kantaa toisen puolueen toimintaan, kuin minkä kokoomus teki tiedotteen julkaistessaan perjantaina. Kokoomus syytti muita hallituspuolueita kokoomuksen kansanedustajien painostamisesta ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamukseen liittyvässä äänestyksessä.

– Itselleni tuli puun takaa se tieto, en olisin vähätellyt tai painostanut muita puolueita. Jokainen ryhmä tekee omana päätöksensä ja äänestyspäätökset ovat täysin eduskuntaryhmien omien päätösten varassa.

Sipilä penää kokoomukselta tietoa siitä, mihin väite siitä, että hän olisi yrittänyt vaikuttaa toisten puolueiden äänestyspäätöksiin perustuu.

– Olisi aika erikoista, että ottaisin kokoomuksen toimintaan kantaa, tulkinta on täysin väärä. Keskusteluyhteys meillä kuitenkin kokoomuksen kanssa on.

– Poliittisessa keskustelussa minua ärsyttää, jos pannaan arvoasioita tai muita asioita toisen suuhun. Minusta olisi kohtuullista, että asia oikeaisi. Tiedote ei synny ilman harkintaa, kyllä siinä pääministerin syyttäminen oli harkittua, mutta faktoihin se ei perustunut.

Sipilä painotti, että Soini on luvannut muuttaa käyttäytymistään ja eduskunnan äänestys ei koskenut aborttioikeuksia.

– Soinin puheita ei hallitus siunannut, ne edustavat Soinia, eivät hallituksen ja ulkopolitiikan linjaa, Sipilä halusi jälleen muistuttaa, korostaen, että maailmalla esiintyessään on silti syytä olla tarkkana.

Keskustelukulttuuriin olisi Sipilän mukaan kiinnitettävä huomiota koko poliittisessa kentässä.

– Keskustelukulttuuri on kärjistynyt ja some-viestinnässä nopeita, lyhyitä viestejä saattaa lähteä pienellä harkinta-ajalla, hän totesi.

Työttömyyskorvauksen karenssiasia ja rajanveto yrityksen koon kanssa pohdinnassa

Hallituksella on valmisteilla laki, jossa irtisanomisia pienistä yrityksistä helpotetaan.

Sipilä sanoi, että sen sijaan, että riitaan johtanutta työaikalakimuutosta lähdettiin viemään väkisin eteenpäin, päätettiin tehdä kohdennettu muutos ja helpottaa kaikkien pienimpien yritysten tilannetta.

– Lausuntokierros on käyty läpi ja lausuntopalautetta käydään nyt läpi ja sen perusteella tehdään hallituksen esitys. Rajanveto siitä, onko kysymys kymmenen vai 20 hengen yrityksistä, on hankalaa. Työttömyyskorvauksen karenssiasia on myös pohdittu, Sipilä kertoi.

Sipilän mukaan pienempien yritysten riski yhdessä työllisyysvaikutusten kanssa on esityksen takana.

– Koko maan työllisyysongelma ei toki ratkea tällä, olemme kuulleet työmarkkinajärjestöjä asiasta. Taistelu ei ole hallituksen tärkein, mutta työllisyysasteen parantaminen on keskeisimpiä tavoitteitamme. Jonkin toimen työllisyysvaikutusten laskeminen etukäteen on erittäin vaikeata.

Sipilä halusi tuoda esiin, että hallituksen lainvalmisteluvastuuta ja eduskunnan lainsäädäntövastuuta ei kuitenkaan voida ulkoistaa. Sipilän mukaan hallitus käy keskustelua ja voi tehdä kompromisseja edunvalvontaorganisaatioiden kanssa.

– Asia on kesken, enkä halua vielä arvioida lopputulosta, marraskuussa esitys on menossa käsittelyn jälkeen eduskuntaan, Sipilä summasi.

Eduskunta käsittelee sote-asioita aikataulujensa puitteissa

Sote-asiasta Sipilä totesi, että asia on nyt eduskunnan käsissä.

– Lait ovat tulleet eduskuntaan jo aikaa sitten, en lähde valiokunnan sisäistä aikataulua arvoimaan. Lisäaikaa eduskunnalle annettiin jo keväällä ja antaa sen nyt tehdä työnsä rauhassa.

Sipilä sanoi olevansa iloinen ylipäänsä hallituksen saavutuksista ja muun muassa työllisyyden kasvusta. Myös soten toteutumisen suhteen hän oli edelleen optimistinen.

Lue lisää

KRP otti kolmannen kiinni jättioperaatiossa Turun saaristossa

Ohjaajalegenda Spike Lee pyyhältää Hotel Kämpin sviittiin suoraan Milanon elokuvajuhlilta, kättelee rivakasti, hymyilee leveästi ja pyytää kiinnittämään nappimikrofonin.

Tässä ei nyt turhia kursailla, tai joudeta ottaa edes takkia päältä. Puolen tunnin sisään pitää olla jo muualla. Vierailu Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaaleilla kestää vain lauantai-iltapäivästä sunnuntaiaamuun.

Siinä välissä täytyy pitää masterclass-luento festivaalin Do the Right Thing -erikoisnäytöksessä, käydä tervehtimässä BlacKkKlansman -elokuvan yleisöä ja hoitaa tämä reissun ainoa haastattelu.

Sitten pääsee, tai joutuu, Jasper Pääkkösen Löylyyn saunomaan, sillä Spike Lee on Helsingissä ystävänsä kutsusta.

– Tulin tänne, koska olin Jasperille luvannut. Harmi vain, että aikaa on vain päivä. Saunassa olen ollut ennenkin, mutta nyt vasta opin, että se on suomalainen sana.

Spike Lee hehkuttaa Pääkkösen näyttelijäntaitoja, ja kertoo tekevänsä tämän kanssa töitä jatkossakin. Miehet ystävystyivät, kun Pääkkönen oli koekuvattavana BlacKkKlansmanin kiihkoilijan rooliin – jonka sitten saikin.

– Hän on ilmiömäinen näyttelijä ja upea tyyppi. Olemme olleet ystäviä siitä hetkestä asti, kun tapasimme, eikä se muutu mihinkään. Lisää elokuvia Jasperin kanssa tulee, mutta en voi puhua niistä, koska en vielä tiedä, mitä ne ovat.

No niin, haastattelun pakollinen Suomi mainittu -osuus on hoidettu. Isompiin asioihin.

"Emme ole edistyneet kovin paljon"

Ohjaajalegenda arvelee, että hänellä saattoi olla 1980-luvun lopulla käytössään kristallipallo.

– On monia asioita, joista toivoo, että ne eivät olisi totta enää tänä päivänä, mutta ovat silti.

Leen läpimurtoelokuva Do the Right Thing (1989) kuvasi etnisiä jännitteitä Brooklynin köyhillä kaduilla. Rasismi yltyy väkivallaksi, myös sympaattiset ihmiset tekevät vihapäissään pahoja ja typeriä asioita, ja yksi päähenkilöistä kuolee poliisin käsissä.

Elokuva tuntuu ajankohtaiselta kuvaukselta Yhdysvalloista vielä 29 vuotta myöhemmin.

– Se kyllä osoittaa, että emme ole edistyneet kovinkaan paljon.

Silti Lee, 61, sanoo uskoneensa nuorena miehenä ja uskovansa edelleen, että maailma muuttuu paremmaksi. Ei se kuitenkaan itsestään tapahdu.

– Ei pelkkä haaveilu saa toiveita toteutumaan. Historia on opettanut meille, etteivät todella, todella suuret muutokset tapahdu yhdessä yössä. Täytyy jaksaa pitää tavoitteet mielessä, ja pitää yllä taistelua hyvän puolesta.

Do the Right Thing aiheutti ilmestyessään hirveän äläkän: sen sanottiin yllyttävän mustia väkivaltaiseen kapinaan. Valkoista yleisöä peloteltiin, että huonosti käy, jos elokuva esitetään omassa naapurustossa. Leelle sanottiin, että hänellä on elokuvan takia verta käsissään.

Mahtoi olla kauhistuttava elokuva.

– Typerykset, jotka silloin sanoivat tuollaisia asioita, eivät vieläkään ole pyytäneet anteeksi tietämättömyyttään.

Kauhukuvien maalailua on käytetty politiikan välineenä kautta historian, Lee huomauttaa. Hän ottaa esimerkin apartheidin aikaisesta Etelä-Afrikasta.

– Valkoiset pelkäsivät, että jos Nelson Mandelasta tulee presidentti, kaikki mustat rynnivät viidakkoveitsien kanssa kaduille ja alkavat tappaa ihmisiä. Me näimme, että se ei ollut totta. Tätä taktiikkaa käytetään ihmisten jakamiseen ja toisistaan erottamiseen. Sitä taktiikkaa sanotaan peloksi.

Pelon politiikka tuntuu saavan vain lisää kierroksia, Lee huomauttaa. Sillä lietsotaan vihaa.

– Oikeiston nousua koko maailmassa yhdistää yksi asia, jolle se rakentaa perustansa. He osoittavat maahanmuuttajia sormella, ja väittävät, että jos emme rakenna muureja ja sulje satamia, maahanmuuttajat kaappaavat vallan. Tämä tiivistyy yhteen sanaan: viha. Kyse on vihasta.

Kyllä Spike Leetäkin pelottaa, pelottaa niin, että ei uni meinaa tulla.

– Ajattelen joka ilta sitä, että sillä tyypillä on koodi, jolla voi laukaista ydinaseen.

Lee ei suostu käyttämään Yhdysvaltojen presidentistä Donald Trumpista tämän nimeä.

"Me elämme nyt vaaran vuotta"

Aina kun tunnettu afroamerikkalainen matkustaa ulkomaille, hän joutuu Spike Leen mukaan puhumaan kaikkien Amerikan mustien suulla – täysin riippumatta siitä, mistä on tunnettu.

Ilmiöön törmää erityisesti elokuvajuhlilla, joissa kansainvälistä lehdistöä eivät niinkään kiinnosta ohjaajien teokset, kuin se, mitä näiden kotimaassa tapahtuu.

– Kun valmistauduin lähtemään Cannesiin BlacKkKlansmanin kanssa, mietin valmiiksi , mitä vastaan, kun minulta tentataan, että miten tämä tyyppi tuli valituksi presidentiksi? Tai kysytään, että mitä Spike, mietit maailman ja maasi tilasta?

Cannesissa kun oltiin, päätti Lee antaa vastauksensa mainitsemalla elokuvan, jonka nimi summaa parhaiten hänen tuntemuksensa.

Se on Indonesian vallankaappausyrityksen tiimoille sijoittuva, Peter Weirin ohjaama The Year of Living Dangerously (Rakkaus veitsenterällä, 1982).

– Sitä me elämme juuri nyt, vaaran vuotta. Jopa presidentti Obama on sanonut, että parin kuukauden päästä pidettävät kongressin välivaalit voivat olla tärkeimmät välivaalit koko maan historiassa.

Spike Lee on jokaisessa haastattelussaan tehnyt selväksi, että haluaa Donald Trumpin viralta. Hän pitää tätä sekä niin halveksuttavana, että vaarallisena, että kutsuu Trumpia Agent Orangeksi. Agent Orange on kasvimyrkky, jota Yhdysvaltojen ilmavoimat levitti laajoille alueille Vietnamin sodassa. Myrkky aiheutti sairauksia miljoonille ja epämuodostumia myös seuraaville sukupolville.

Aika rankka liikanimi presidentille.

– No mieti nyt! Agent Orangella on ydinaseen laukaiseva koodi, vaikka se tyyppi on päästään tällainen, Lee nauraa käkättää ja huitoo käsillään sekavasti ilmaa.

Sitten seuraa pitkä hiljaisuus, ja vakavoituminen.

– Todella toivon, että hänelle on annettu väärä numerosarja, vaikka 01234, Lee sanoo, ja räjähtää taas lyhyeen naurunremakkaan.

Ei tässä kyllä mitään hauskaa Leen mielestä oikeasti ole.

Spike Lee kiittelee Pulitzer-palkitun toimittajan, Bob Woodwardin Trumpin hallintoa kuvaavaa paljastuskirjaa. Sen nimi on Fear, pelko.

– Se on hieno kirja, joka on totta, eikä valheita. Siinä kerrotaan hänen kabinettinsa ihmisistä, jotka poistavat salaa papereita hänen pöydältään, ettei hän ehdi allekirjoittaa niitä. Toivottavasti samankaltainen ajattelu on vallalla hänen ydinasekoodinsa suhteen.

Spike Lee kysyy yht’äkkiä, miten sanotaan suomeksi ei, ja harjoittelee sitä hetken. Hän haluaa painottaa Trump-purkauksensa jälkeen, että vihan ilmapiiri ja oikeiston nousu ei ole vain amerikkalaisten ongelma.

– Cannesissakin moni kuvitteli, että BlacKkKlansman kertoo Amerikan ongelmista, mutta ei, ei, ei. Italiassa on Matteo Salvini, Ranskassa Le Penit, on Brexit, ja teillä täällä se tyyppi, josta Jasper puhui, mutta jonka nimeä en muista.

Taas Lee toistaa itseään. Hän haluaa varmistaa, että viesti menee perille.

– Tämä on koko maailman ongelma, ei vain Amerikan. Tosin täytyy myöntää, että me hoidamme tämän vihanlietsonnan paremmin kuin kukaan muu.

Leellä on tarjota vihaan vastalääke. Se on rakkaus, ja siitä täytyy pitää meteliä.

Vihalle pitää sanoa ei

Spike Lee uskoo, että hänen haaveilemansa muutos kytee. Hän näkee, että ihmiset ympäri maailmaa ovat havahtuneet hereille, ja lähteneet liikkeelle.

– Ihmisten, jotka ovat rakkauden, vapauden ja oikeuden puolella, täytyy saattaa äänensä kuuluviin. Heidän täytyy kaikkialla sanoa vihalle ei.

Jos sattuu olemaan Spike Lee, sanansa voi sanoa esimerkiksi ohjaamalla elokuvan afroamerikkalaisesta poliisista, joka soluttautuu rasistiseen Ku Klux Klan -järjestöön.

BlacKkKlansman päättyy dokumenttimateriaaliin Charlottesvillen terrori-iskusta ja sen jälkimainingeista. Viime vuoden elokuussa kaupungissa järjestettiin äärioikeiston mielenosoitus, ja sen vastamielenosoitus. Ohiolaismies kaahasi autollaan vastamielenosoituksen sekaan. 32-vuotias Heather Heyer kuoli ja parikymmentä ihmistä loukkaantui. Kuljettaja sai useita kymmeniä syytteitä muun muassa viharikoksista.

– Olimme aloittamassa elokuvan kuvauksia, kun tämä tapahtui. Sanoin silloin itselleni, että Agent Orange, (valkoista ylivaltaa kannattava) David Duke, Alt-Right, uusnatsit ja KKK kirjoittivat elokuvalleni uuden lopun, mutta se maksoi ihmishengen.

Presidentti Donald Trump syytti Charlottesvillen väkivaltaisista tapahtumista ”molempia osapuolia”. Spike Leen mielestä se on törkeää. Samalla tavalla on tarkoitushakuista, että sana terrorismi halutaan liittää ainoastaan islamisteihin.

– Se, mitä elokuvassa käytetyssä kuvamateriaalissa näkyy, on vahvaa todistusaineistoa kotona kasvatetusta, omenapiirakan tuoksuisesta, sinipunavalkoisesta terrorismista. Klaani, Alt-Right ja uusnatsit ovat terroristiryhmiä. Amerikkalaiset tekevät enemmän terroritekoja kuin mitkään muslimiryhmät. Meillä on harva se päivä joku ammuskeluvälikohtaus.

BlacKkKlansmanin poliittinen sanoma on väännetty niin paksusta ratakiskosta, että väärin tulkitsemisen vaaraa ei ole. Se on nostattanut etenkin Yhdysvalloissa kritiikkiä. Leetä ei kiinnosta.

– Vastasin tähän jo: Amerikan presidentillä on koodi ydinaseen laukaisuun. Tämä ei ole oikea aika olla hienovarainen. Me olemme kuilun partaalla, ihan sen reunalla. Tämä ei ole oikea aika hienovaraisuudelle, Lee toistaa.

Hollywoodin vanha järjestys murtuu vähitellen

Spike Lee on pitänyt meteliä muutenkin kuin ohjaamalla poliittisia elokuvia ja haukkumalla Trumpia haastatteluissa.

Yksi hänen koko uraansa leimanneista missioista on ollut elokuva-alan valkoisen hegemonian ravistelu.

Lee on lukuisissa haastatteluissa puhunut siitä, miten häntä kalvaa se, että Do the Right Thing jäi aikoinaan ilman merkittäviä Oscar-palkintoja. Se ei päässyt edes ehdolle parhaan elokuvan kategoriassa.

Halutuin palkinto meni elokuvalle Palveluksessanne, Miss Daisy. Valkoisen ohjaajan elokuvassa toinen päähenkilö on rasistinen vanha rouva, toinen passiivinen musta palvelija.

Kymmenen vuotta sitten Lee täräytti New York Magazinessa, että akatemian päätös teki kipeää, mutta kukaan ei enää edes puhu siitä elokuvasta enää.

Vuonna 2015 Lee sai jonkinlaisen hyvityksen elämäntyöstään myönnetyn kunnia-Oscarin muodossa. Kiitospuheessaan hän suomi Hollywoodia siitä, että elokuvatehtaan toimistoissa näkyy mustia ihmisiä vain studion turvatarkastajina.

Muutkin kuin Lee olivat saaneet tarpeekseen. Vuoden 2015 ehdokaslista oli valkoisin sitten vuoden 1998. Se käynnisti #OscarsSoWhite-kampanjan, jonka näkyviä keulakasvoja Lee on ollut.

Kampanja nostatti isoja aaltoja, mutta ei tuottanut heti tulosta. Kun vuoden 2016 ehdokkaat parhaiksi näyttelijöiksi julkistettiin, he kaikki olivat valkoisia. Ehdokkaat nimeävän akatemian jäsenistä valtaosa oli valkoisia, yli 60-vuotiaita miehiä.

– Minä ja vaimoni Tonya Lewis Lee, sekä Will Smith ja Jada Pinkett Smith ilmoitimme julkisesti boikotoivamme koko gaalaa, Lee muistelee nyt.

#OscarsSoWhite johti lopulta siihen, että akatemia joutui tarkastelemaan kokoonpanoaan rehellisesti, ja muuttamaan sitä.

– Monet ihmiset Hollywoodissa pitävät itseään liberaaleina. Tämä sosiaalisen median kampanja ja aihetunniste nolasi heidät julkisesti. Kukaan ei tykkää hävetä, joten he toimivat oikein, they did the right thing.

Hollywoodissa kuuluu kuitenkin edelleen soraääniä.

Vaikka osa vähemmistöistä on saanut tilaa, on monen edelleen lähes mahdotonta saada ääntään kuuluviin. Esimerkiksi espanjaa äidinkielenään puhuvia on Yhdysvalloissa jo enemmän kuin afroamerikkalaisia. Suhteessa väestön kokoon se ei kovin voimakkaasti näy valtavirtaviihteessä.

Pitääkö kaikkien tapella tilastaan erikseen?

– Sanonpa tämän: Amerikan kansalaisoikeusliike raivasi tietä homojen ja naisten oikeuksille, ja Vietnamin sodan vastustajille. Se oli kuin jäänmurtaja. Kun se menee edellä, pääsevät muut perässä

Haastatteluaika päättyy. Jasper Pääkkönen kolistelee jo eteisessä, pitää mennä. Ennen kuin Spike Lee ponnahtaa sohvalta, hän hörähtää vielä kerran nauruun.

– Kyllä te täällä Suomessa varmaan tiedätte, miten isoja laivoja jäänmurtajat ovat.

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomariehdokasta häirinnästä syyttävä Christine Blasey Ford todistaa senaatin oikeuskomitean edessä torstaina.

Kyseessä on julkinen kuuleminen. Asiasta kertovat Fordin asianajajat.

Konservatiivinen Brett Kavanaugh on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ehdokas korkeimman oikeuden tuomariksi.

Kaliforniassa psykologian professorina työskentelevä Ford kertoo sanomalehti Washington Postin mukaan, että teko tapahtui 1980-luvulla. Kavanaugh ja Ford opiskelivat tuolloin high schoolissa eli Yhdysvaltain lukiota vastaavalla koulutustasolla.

Ford sanoo haastattelussa, että Kavanaugh kouri häntä ja laittoi käden hänen suulleen. Kavanaugh on kiistänyt teon.

Komitea on kieltäytynyt kutsumasta kuultavaksi tapauksen silminnäkijää, Mark Judgea.

Senaatin oikeuskomitean on määrä äänestää Kavanaugh'n nimityksen vahvistamisesta. Äänestystä on lykätty kuulemisen takia.

Lisää aiheesta:

Trumpin tuomariehdokasta häirinnästä syyttänyt nainen aikoo todistaa senaatille asiasta

Malediiveilla opposition ehdokas Ibrahim Mohamed Solih on voittanut presidentinvaalit. Myöhään sunnuntaina tulleiden virallisten tulosten mukaan hän sai selkeän enemmistön taakseen, yli 58 prosenttia äänistä.

Solih on myös itse julistautunut voittajaksi ja antoi palautetta vaalit hävinneelle presidentille Abdulla Yameeneelle. Solih kehotti maltilliseen vallanvaihtoon.

– Sanoma on vahva ja selkeä. Malediivien ihmiset haluavat muutosta, rauhaa ja oikeutta. Kehottaisin, että presidentti Abdulla Yameen hyväksyy ihmisten tahdon ja aloittaa vallan selkeän siirtämisen perustuslain mukaisesti, Solih sanoi.

Yameen on johtanut Malediiveja tiukalla otteella vuodesta 2013. Itsevaltainen presidentti on muun muassa pakottanut maanpakoon tai vanginnut lähes kaikki päävastustajansa.

Lue myös:

Merenpinnan nousun uhkaama lomaparatiisi Malediivit äänesti presidentinvaaleissa

6.2.2018: Vallankaappausyritys paratiisisaarilla? Suomen ulkoministeriö varoittaa Malediiveille matkaavia

2016: Koko valtiojohto korruptiossa: Presidentti ja ministerit pesivät rahaa keskuspankin avulla

2013: Reportaasi Malediiveilta: Maailman matalin valtio siirtää ihmisiä turvaan ilmastonmuutoksen tieltä

Neljä ammattioppilaitoksen opettajaa istuu koulutuskeskus Salpauksen neuvotteluhuoneessa pelaamassa lautapeliä, jossa kiteytyy opettajan arki tällä hetkellä. Mikko Tähkäsen suunnittelemassa pelissä leikataan rajusti resursseja oppilaitoksista.

Kaikki käänteet ovat suoraan oikeasta elämästä.

– Hirveän moni opettaja on väsynyt ja turhautunut, koska ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Vähennetään resursseja ja kasvatetaan ryhmäkokoja, sanoo matemaattisten aineiden opettajana työskentelevä Tähkänen.

Pelin kehittäjä nostaa pakasta kortin, joka kertoo, mistä nyt leikataan.

– Yliopistouudistus. Yliopistojen toimintaa pitää tehostaa ja keskittää.

Pelaajista se, jolla on kertyneiden pisteiden mukaan paras yliopisto, saa yhden opiskelijan lisää. Pelaaja, jonka yliopistolla on huonoimmat pisteet, irtisanoo opinahjostaan yhden opettajan ja siirtää kaksi opiskelijaa syrjäytyneisiin.

Jos turhautumista laskettaisiin asteikolla yhdestä kymmeneen, Tähkänen toteaa olevansa jo aika lähellä ääripäätä.

– Jos kymmenen osoittaa äärimmäistä turhautumista, kyllä nyt 8–8,5:n tuntumassa mennään.

Pelilaudalla vihreät nappulat ovat opiskelijoita, punaiset opettajia ja siniset erityisopettajia. Jokaisen pelaajan edessä on kortti, josta löytyvät päiväkoti, koulu, lukio, ammattikoulu, yliopisto ja ammattikorkeakoulu.

– Alussa opettajia ja oppilaita on aika mukavasti, mutta pian nappulat alkavat kadota laudalta.

Peli oli läksiäislahja irtisanotuille

Opettaja Mikko Tähkänen sai idean Koulutusleikkaus-lautapeliin puolitoista vuotta sitten, kun hän vieraili Asikkalassa tapaamassa sikäläisiä työkavereitaan. Osa asikkalalaiskollegoista oli juuri joutunut irtisanotuksi yt-neuvottelujen jälkeen.

– Puhuimme silloin opetukseen kohdistuvista leikkauksista, eli uudistuksista. Joku siellä sanoi sanan "Sipilä-kortti".

Tämä sai lautapeleistä pitävän Tähkäsen aivot raksuttamaan. Pian syntyi Koulutusleikkaus-peli. Alun perin se oli läksiäislahja Asikkalasta irtisanotuille työkavereille.

– Nyttemmin lähipiirissä moni opettaja on hankkinut pelin. He ovat kehuneet sitä todenmukaiseksi.

Tähkänen lahjoitti työpaikalleen Salpaukseen yhden version. Myös lähiesimiehet ovat olleet tyytyväisiä.

– Peli löytyy pomon pöydältä.

Koulutusleikkaus-pelistä kertoi aiemmin Opettaja-lehti.

Sipilä-kortti karsii rahoitusta

Pelin käänteet määrää Sipilä-kortti, jotka on otsikoitu uudistuksiksi. Tosi asiassa jokainen Sipilä-kortti tietää rahoituksen vähenemistä. Sanni-kortit kohdistavat toimenpiteet eri kouluasteille. Pieniä toivon kipinöitä antavat kärkihanke-kortit.

– Niiden vaikutus jää kyllä tosi vähäiseksi. Kuin yrittäisi paikata isoa haavaa pienellä laastarilla, pelin kehittäjä Mikko Tähkänen selittää.

Ensin pelataan neljä vuoroa. Sitten tulee puoliväliriihi, missä tehdään lisäleikkauksia. Sen jälkeen leikataan ja pyristellään taas neljä vuoroa ennen kuin edessä on vielä yhdet leikkaukset ennen uusia vaaleja.

– Nämä leikkaukset koulutukseen ovat aika ennennäkemättömiä. Lisäleikkauksia tehdään aiemman hallituksen vähennysten jälkeen. vaikka ennen vaaleja oli luvattu, että koulutuksen ei enää kajota.

Pelipöydän ääressä nuoriso- ja yhteisöohjaajia kouluttava Paula Tervamäki kääntää esille Sipilä-kortin, joka julistaa opetusministerin tietävän millä kouluasteella on löysää.

– Nosta Sanni-kortti, irtisano yksi opettaja määrätyltä kouluasteelta ja siirrä hänet työkkäriin. Siirrä kaksi opiskelijaa syrjäytyneisiin samalta kouluasteelta, lukee Tervamäki.

Peli on lähetetty pääministerille

Pelaaja voi taistella leikkauksia vastaan pyristelemällä.

– Voidaan yrittää tehdä paikallisesti joitain parempia ratkaisuja, mutta pyristely ei pelasta tilannetta, sanoo Mikko Tähkänen.

Koulutusleikkauspeli vyöryttää voimakasta kritiikkiä istuvan hallituksen suuntaan. Tähkänen äänestää aina vaaleissa, mutta hän ei ole ole minkään puolueen jäsen, eikä muutenkaan poliittisesti aktiivinen.

– Toivon, että tämä peli nostattaa lisää keskustelua koulutusalaan kohdistuvista leikkauksista.

Peli on oikein avartava ja sarkastinen. Tuuli Leskinen

Pari viikkoa sitten Tähkänen lähetti pelin pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.). Vastausta ei ole vielä kuulunut.

Pelin tuoksinassa äidinkielen lehtori Tuuli Leskinen lukee päivähoitouudistus-kortin vaikutuksia.

– Lapsella ei ole oikeutta täyteen päivähoitoon, jos vanhemmat vatuloivat kotona. Irtisano yksi opettaja varhaiskasvatuksesta ja siirrä kolme opiskelijaa varhaiskasvatuksesta syrjäytyneisiin.

Opettajalle pelaaminen on mustaa huumoria

Matemaattisten aineiden opettaja Mikko Tähkänen kustansi pelin omista rahoistaan. Hän maksoi 500 kappaleen painoksesta 5 000 euroa. Tähkänen on myynyt peliä itse ja sitä saa myös muutamista lautapelejä myyvistä kaupoista. Noin puolet on myyty.

– Luultavasti pääsen omilleni. Aikomukseni ei ollutkaan rikastua, Tähkänen toteaa.

Lopussa iso liuta punaisia opettaja-nappuloita on päätynyt pelilaudalla kortistoon.

– Peli on oikein avartava ja sarkastinen. Tästä saa hyvän käsityksen siitä, mitä meidän yhteiskunnassa nyt tapahtuu koulutuksen suhteen, sanoo äidinkielen lehtori Tuuli Leskinen.

Samaan aikaan valtaosa vihreistä oppilas-nappuloista löytyy syrjäytyneiden joukosta. Opettajien mukaan rahoituksen väheneminen näkyy todellisuudessa yhtä konkreettisesti. Osa oppilaista jää pois tunneilta, eikä heitä välttämättä näy enää koskaan.

– Opiskelijoita vain katoaa. Luokan toiset oppilaatkaan eivät tiedä yhtään minne he ovat joutuneet, pohtii Leskinen.

Tässä pelissä ei ole voittajia.

Lue myös:

Säästöt ovat uuvuttaneet opettajat ja työn ilo on kadonnut, kertoo tuore kysely: töitä tehdään molempina päivinä viikonloppunakin

Kiinteistömestari Jouni Heiskanen oli sunnuntaiaamuna palaneen Kiihtelysvaaran kirkon luona jo minuutteja hälytyksen jälkeen. Hän sai tiedon palosta aamuyöllä kello 4:52 ja lähti välittömästi ajamaan autolla kotoaan kirkolle noin kahden kilometrin päähän.

– Näin jo pappilan tienhaarassa, neljäsataa metriä ennen kirkkoa, että taivaalla loimuaa. Silloin mietin, että tämä on nyt oikea hälytys – siellä palaa, Heiskanen sanoo Ylen haastattelussa.

Yli kolmekymmentä vuotta seurakunnassa työskennellyt mies ei muista palohälytystä aiemmin tapahtuneen työurallaan. Vika- ja murtohälytyksiä on ollut silloin tällöin. Hän tunsi tuhoutuneen kirkon jokaista naulaa myöten.

– Kirkon ovista on tullut käytyä aika monesti sisään ja ulos.

Mennessään sisään kirkkoon Heiskanen huomasi, että palokunta oli jo sammuttamassa paloa ja totesi, että kirkon lappeessa näkyy liekkejä.

– Sanoin varmaankin (palokunnalle), että tämä taitaa olla nyt kirkon menoa, palo ei pysähdy tähän. Ja että minä lähden hakemaan sisältä sen, mitä on haettavissa, Heiskanen sanoo.

Kun Heiskanen astui kirkkoon sisään, siellä ei vielä näkynyt liekkejä tai savua. Siksi hän uskalsi mennä sisälle.

– Otin ensimmäisenä ehtoollishopeat ulos. Sitten kävin repimässä alttaritaulun ja kannoin sen pihalle. Ja otin kaapista alttarivaatteet mukaan. Vihreät alttarivaatteet jäivät sinne ja ne paloivat poroksi.

Ehtoollishopeiden, alttaritaulun ja alttarivaatteiden kantaminen tapahtui kolmella eri kerralla.

Yläkerrasta tuli apua alttaritaulun kanssa

Alttaritaulu on todella suurikokoinen. Heiskanen on itsekin ihmeissään, miten ihmeessä hän sai painavan alttaritaulun kannettua ulos.

– Lie tuossa ollut pari enkeliä kaverina, en tiedä, hän pohtii.

Miltä se tuntuu, kun oma kotikirkko ja työpaikka palaa?

– On sitä monesti miettinyt kirkkopalojen jälkeen, millainen tilanne se olisi täällä, jos meillä kävisi näin. Kai sen lähipäivinä tuntee, minkälainen tilanne se on. Nyt on vähän sekava olo, Heiskanen sanoo.

Kiihtelysvaaran seurakunnan työyhteistöä kiinteistömestari kuvailee pieneksi ja tiiviiksi. Kirkossa olisi tänäänkin, kuten joka sunnuntai, pidetty jumalanpalvelus. Kirkko on tärkeä paikka ja maamerkki kyläläisille.

– Monta ihmistä jo tapasin kirkon palopaikalla. Järkyttyneitä ilmeitä ja tuntoja on ollut. Nyt tänne seurakuntatalolle alkaa kokoontua ihmisiä kymmeneltä alkavaan muistohartauteen. Kyynelsilmäisiä näyttää olevan muitakin kuin minä.

Miten tästä eteenpäin?

Heiskanen huokaa syvään ja sanoo, että jumalanpalveluksia ja muita kirkollisia toimituksia jatketaan toistaiseksi seurakuntatalolla.

– Ensimmäinen ongelma tulee talven tullessa hautaan siunauksista, koska meillä ei ole täällä Kiihtelysvaarassa siunauskappelia. Siunaukset on toimitettu kirkossa. Ainut paikka on järjestää siunaukset täällä seurakuntatalolla tai sitten hautausmaalla ulkona.

Lue lisää:

Poliisi: Rikos "näyttää todennäköiseltä" Kiihtelysvaaran palossa – 1700-luvun kirkko tuhoutui maan tasalle

Jonas Bonnierilla on käsissään kultakimpale. Hän on kirjoittanut romaanin yhdestä Ruotsin rikoshistorian näyttävimmästä ryöstöstä. Yhdeksän vuotta sitten tehty rikos tunnetaan nimellä helikopteriryöstö.

Ryöstäjät lensivät helikopterilla rahavaraston katolle, murtautuivat sisään ja häipyivät vieden mukanaan 40 miljoonaa kruunua eli noin neljä miljoonaa euroa. Ja mikä parasta, rahoja ei ole vieläkään löydetty.

Ei siis ihme, että Helikopteriryöstö-kirjaa on myyty Ruotsissa 100 000 kappaletta ja käännösoikeuksia on myyty yli 30 maahan.

Media- ja kustannusalalla työskennellyttä Bonnieria hymyilyttää. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, mutta ne eivät ole olleet kaupallisia menestyksiä. Ne ovat olleet suorastaan floppeja.

Nyt kiinnostusta riittää. Hän on kiertänyt kirjansa tiimoilta ympäri Eurooppaa ja nyt vuorossa on Suomi. Heti ensitöikseen Bonnierin on kuitenkin tunnustettava, ettei loistava idea Helikopteriryöstö-kirjasta suinkaan ollut hänen.

– En olisi itse ikimaailmassa keksinyt kirjoittaa dekkaria. Se oli puhtaasti kustantajani idea. Minulla oli työn alla aivan toinen kirja, mutta kustantaja arveli, ettei saisi myytyä niin epäkaupallista kirjaa kenellekään. Joten hän esitteli minulle idean tositapahtumiin perustuvasta kirjasta.

Ruotsi on täynnä menestyviä dekkarikirjailijoita. On hämärän peitossa, miksi vuosisadan ryöstötarinan kirjoittajaksi valikoitui juuri Jonas Bonnier. Hän epäilee, että kaikilta muilta oli jo kysytty.

– Luulen, että olin listalla numerolla 23, hekottelee Bonnier.

Rikkaaseen Bonnierin mahtisukuun kuuluva Jonas Bonnier pääsi kirjan myötä tutustumaan perusteellisesti rikolliseen alamaailman. Vaikka helikopteriryöstö oli maailmanluokan uutinen, oli tapahtuma Bonnierille täysin vieras.

– Luulen, että olen ainut ihminen Ruotsissa, joka ei ollut kuullut siitä.

Se ei kuitenkaan haitannut, sillä tapahtumasta löytyi yllin kyllin taustamateriaalia. Lehdissä vuosisadan ryöstöstä kirjoiteltiin palstatolkulla.

Täydellisen ryöstön käsikirja

Bonnierilla oli mielessään Ocean's Eleven -elokuva. Hän halusi rakentaa kirjansa saman kaavan mukaan. Pääosassa olisi ryöstön suunnittelu.

Tähän hän sai apua itse ryöstäjiltä. He olivat juuri vapautuneet vankilasta ja olivat valmiita antamaan haastatteluja taustatiedoksi.

– Yritin hahmottaa heidän tarinoistaan tapahtumien kulun. Sitä en tiedä, miten totuudenmukaisia heidän kertomuksensa olivat.

Totuudella ei ollut niin väliä, sillä olihan Bonnier kirjoittamassa fiktiivistä romaania. Hän sulatti yhteen faktaa ja fiktiota ainoana päämääränään hyvä tarina. Hän joutui paikkaamaan aukkoja mielikuvituksellaan, sillä ryöstäjien haastatteluista ei aina saanut tolkkua.

– He ovat tottuneet puhumaan koodikieltä, jota sivulliset eivät ymmärrä. He eivät ikinä puhuneet ihmisistä tai paikoista nimillä.

Ryöstäjät olivat kuitenkin Bonnieria kohtaan ystävällisiä ja avoimia. He kertoivat suunnitteluvaiheesta niin tarkasti, että Helikopteriryöstöä voi pitää täydellisen ryöstön käsikirjana.

Eikö Bonnieria pelottanut olla läheisissä tekemisissä ammattirikollisten kanssa?

– Ei. Asiaa auttoi, että olimme molemmin puolin hyvin rehellisiä. Tosin ehdottaessani puhelinnumerojen vaihtoa ryöstäjät totesivat, että minun kannaltani on parempi, ettei heidän puhelimissaan olen minun numeroani.

Kaikkia tietenkin kiinnostaa, missä 40 miljoonaa kruunua ovat. Bonnier antaa kirjassaan vihjeen rahojen kohtalosta, mutta ei hänkään tiedä totuutta.

– Kaikissa haastatteluissa minulta kysytään, tiedänkö missä rahat ovat, onko kirjan antama kuva totta? Vastaan aina, että kaikki on totta, virnuilee Bonnier.

Helikopteriryöstö ja kadonneet rahat ovat vaivanneet ruotsalaisia. Kun Ruotsissa uudistettiin setelit, kaikki riemuitsivat, että nyt ryöstäjien rahat vanhentuvat, kertoo Bonnier.

– He eivät tulleet ajatelleeksi, että ammattirikolliset eivät kaiva maahan kuoppaa ja säilö rahoja sinne. Kyllä heillä on keinot rahanpesuun.

Parta pilasi tapaamisen Jake Gyllenhaalin kanssa

Ryöstötarina herätti kiinnostusta myös Hollywoodissa. Netflix on ostanut elokuvaoikeudet kirjaan. Tuottajana ja pääroolissa olisi näyttelijä Jake Gyllenhaal. Bonnier on hyvin realistinen elokuvan toteutumisen suhteen.

– Vastaan kaikille, että ehkä ensi vuonna tuotanto käynnistyy. Olen oppinut, että Hollywoodissa kaikki kestää. He ostavat oikeuksia lukemattomiin kirjoihin ja vain harvat päätyvät tuotantoon.

Bonnier ei ole ensimmäistä kertaa tekemisissä amerikkalaisen elokuvakoneiston kanssa. Hän on aiemminkin saanut myytyä käsikirjoituksia Hollywoodiin. Ensimmäisellä kerralla hän lähti varta vasten Los Angelesiin kaupittelemaan käsikirjoituksiaan.

– Se olisi ollut huikea idea 21-vuotiaana. Mutta olin 51-vuotias entinen toimitusjohtaja, virnistää Bonnier.

Mutta reissu vaikutti olevan menestys, ainakin aluksi.

– Marssin aika isoon tuotantoyhtiöön ja kaikki olivat siellä, että "vihdoinkin sinä tulit! Olemme lukeneet käsikirjoituksesi ja me rakastamme sitä! Se on mahtava!"

– Meillä oli 15 minuutin loistava tapaaminen ja he rakastivat minua ja käsikirjoitustani läpi sen varttitunnin, muistelee Bonnier.

Tuotantoyhtiö lupasi palata asiaan maanantaina. Jonas Bonnier odotti ja odotti. Hän arveli, että oli ymmärtänyt väärin ja he olivat tarkoittaneet seuraavaa maanantaita. Muutama maanantai kului ja Bonnier yritti itse ottaa yhteyttä. Hän tavoitti ainoastaan assistentin assistentin. Kesti yli puoli vuotta ennen kuin hän sai kiinni haluamansa henkilön.

– Jälleen keskustelu oli mitä mahtavin. Agentti sanoi "missä olet ollut? Totta kai teemme yhdessä elokuvan. Siitä tulee fantastinen." Tämä kuvastaa hyvin Hollywoodia. Siellä ei ole huonoja tapaamisia, mutta se on eri asia, miten pitkälle ne johtavat.

Bonnier oli vähällä tavata myös elokuvansa tuottajan Jake Gyllenhaalin New Yorkissa. He olivat sopineet tapaamisen heti Gyllenhaalin Broadway-esityksen jälkeen. Tovin odottelun jälkeen assistentti tuli kertomaan, että Jakella saattaa kestää, koska hän trimmaa partaansa.

– Sanoin, että voin ilman muuta odottaa vielä hetken. Assistentti antoi kuitenkin ymmärtää, että trimmaamisessa saattaa kestää todella kauan. Niinpä ymmärsin lähteä. Parta oli selvästi tärkeämpi kuin minä!

Talvet kuluvat Miamissa

Bonnier asuu osan vuodesta Miamissa. Hän muutti sinne, kun lopetti työt Bonnierin toimitusjohtajana ja toinen lapsista oli lähdössä opiskelemaan Yhdysvaltoihin.

– Elämässä oli tilanne, että oli mahdollista tehdä jotain uutta. Lapset muuttivat pois kotoa, koiramme kuoli ja lopetin työt. Päätimme vaimoni kanssa suunnata Amerikkaan. Siihen en osaa vastata, miksi juuri Miamiin. Sitä ihmettelevät monet amerikkalaisetkin, virnistelee Bonnier.

Vuodet Bonnierin toimitusjohtajana osuivat juuri siihen saumaan, kun media-alan murros oli kiivaimmillaan. Jonas Bonnier joutui tekemään paljon vaikeitakin uudistuksia.

Hänen mukaansa monet mediatalot ovat yhä liikaa kiinni vanhassa.

– Kaikkialla ei ole vielä ymmärretty, että perinteisen massaviestinnän aika on ohi. Digitalisaation myötä media on muuttunut yhä enemmän suoraksi kahdenväliseksi kommunikaatioksi.

Nykyään Jonas Bonnier on mukana perheyhtiön hallinnossa vain omistajan ominaisuudessa. Bonnierin perheyhtiö omistaa Ruotsissa kustantamon lisäksi lukuisia lehtiä, kuten Expressenin ja Dagens Nyheterin. Suomessa Bonnier omistaa useiden lehtien lisäksi Akateemisen kirjakaupan sekä Tammen ja WSOY:n.

Jonas Bonnier tuntee hyvin kustannusmaailman lainalaisuudet ja nyt hän pohtii, mitä kirjoittaisi. Helikopteriryöstö osoitti, että rikoskirjallisuus myy. Ruotsissa tilanne on paljon kärjistyneempi kuin Suomessa. Naapurimaassa myydyimpien listalta löytyy lähes yksinomaan dekkareita.

Viimeisimmän kirjansa Jonas Bonnier teki pelkästään äänikirjana, sillä niiden suosio kasvaa kohisten. Kuten monet muut kirjailijat, myös Jonas Bonnier on kääntänyt katseensa televisioon. Hänellä on useita tv-käsikirjoituksia työn alla. Yksi Jonas Bonnierin käsikirjoittamista sarjoista alkaa pyöriä Ruotsissa TV4:llä ensi vuonna.

Kun Ruotsissa illat pimenevät ja sataa räntää, Jonas Bonnier suuntaa Miamiin ja pysyy siellä kevääseen asti. Kirjoitushommat sujuvat sielläkin, vaikka aurinko houkuttelee ulkoilemaan.

– Miamistakin löytyy pimeä huone, johon voin sulkeutua kirjoittamaan, nauraa Bonnier ruotsalaiseen tapaan valoisasti.

Tasan seitsemän vuotta sitten Anne ja Simo Hämäläisen elämä muuttui.

Nuoripari oli mennyt kesällä naimisiin, ja muutama viikko häiden jälkeen oli tarkoitus lähteä häämatkalle Kilimanjarolle Afrikkaan.

Käynti lääkärissä muutti kaiken.

– Sain tietää, että minulla on kohdunkaulansyöpä. Ja myöhemmin osana hoitoja minulta jouduttiin poistamaan kohtu, Anne Hämäläinen kertoo.

Vasta-avioituneilla oli ollut selvänä mielessä, miten elämä tästä eteenpäin menee: oli ostettu isompi asunto ja auto. Lapsihaaveista he olivat puhuneet jo ensimmäisillä treffeillään opiskelijoina Lappeenrannassa.

– Olihan se aikamoinen sokki meille, kun elettiin nuoruutta ja tätä liittoa samalla tavalla kuin varmaan aika moni muukin. Ei pienessä mielessäkään ajatellut, että mikään tämmöinen olisi mahdollista, Simo Hämäläinen muistelee.

Ystävä ehdotti sijaissynnytystä

Annelle ajatus siitä, ettei hän voisi enää kantaa lasta, oli musertava.

– Totta kai hirveää oli jo se, että olen vakavasti sairas. Mutta se, että tulee samalla lapsettomaksi, painoi melkein yhtä paljon.

Anne kyseli jo lääkärin kanssa syöpähoidoista keskustellessaan munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta sekä mahdollisuudesta sijaissynnytykseen. Vastaus oli, ettei lainakohdun käyttäminen ole mahdollista.

– Minulla on ihana lapsuudenystävä, joka heti itse ehdotti, että hän voi meille lapsen kantaa. Hänellä on itsellään lapsia, ja hän tietää, miltä lapsen kaipaaminen tuntuu. Jouduin sanomaan, että se on Suomessa laitonta.

Keinohedelmöitykseen perustuvat sijaissynnytykset kiellettiin Suomessa vuonna 2007, kun hedelmöityshoitolaki tuli voimaan. Asiasta ei sitä ennen ollut erillistä lainsäädäntöä. Myös muissa Pohjoismaissa sijaissynnytyshoito on kielletty.

Sijaissynnytyshoitoa vastustavissa puheenvuoroissa on nostettu esiin muun muassa huoli sijaissynnyttäjän terveydestä ja syntyvän lapsen hyvinvoinnista. Huolta on herättänyt myös se, miten asia hoituu, jos osapuolten kesken syntyy riitatilanteita.

Ennen hedelmöityshoitolakia suomalaisilla klinikoilla ehdittiin hoitaa parikymmentä sijaissynnytystapausta.

Näissä hoidoissa koeputkihedelmöityksessä tehty alkio siirrettiin sijaissynnyttäjälle, ja tuleva äiti oli joko synnynnäisesti kohduton tai menettänyt kohtunsa esimerkiksi sairauden tai vaikean synnytyksen takia. Sijaissynnyttäjä puolestaan oli joku läheinen henkilö – esimerkiksi sisko tai ystävä.

Vuosien 1992–2001 aikana Suomessa näiden sijaissynnytyshoitojen avulla syntyi yksitoista lasta. Tutkimusten mukaan tämän kaltaisissa sijaissynnytysjärjestelyissä ei ole juuri havaittu ongelmia.

Kolme vuotta hedelmöityshoitolain voimaan tulon jälkeen oikeusministeriö pyysi kansalliselta sosiaali- ja terveysalan eettiseltä neuvottelukunnalta ETENE:ltä uutta lausuntoa sijaissynnytyksistä. Tällä kertaa neuvottelukunta päätyi varovaisesti puoltamaan luvanvaraisia sijaissynnytysjärjestelyjä.

Lakimuutos ei ole kuitenkaan valmisteilla. Oikeusministeriöstä kerrotaan, että asiaa ei ole haudattu, mutta ainakaan tällä hallituskaudella se ei etene.

Kun asia saa kasvot, myös päättäjän mielipide muuttuu

25-vuotiasta opiskelijaa Carolina Nysténiä pännii.

Hän on puhunut sijaissynnytykset mahdollistavan lakimuutoksen puolesta, osallistunut paneelikeskusteluihin aiheesta ja käynyt tapaamassa päättäjiä. Heidän kanssaan keskusteleminen on jättänyt ristiriitaisen olon.

Carolina itse kohtasi surun tulevasta lapsettomuudestaan jo kuusitoistavuotiaana.

Nuori nainen huomasi, ettei hänen elimistönsä toiminut samalla tavalla kuin samanikäisillä ystävillä ja meni lääkäriin. Tutkimuksissa kävi ilmi, että hänellä on MRKH-syndrooma ja häneltä puuttuu synnynnäisesti kohtu.

– Moni tapaamani päättäjä on sanonut, että kun näen sinut tässä kasvotusten ja ketä tämä koskettaa, kyllä minä tämän kannalla nyt olen. Heidän mielenmuutoksensa tuntuu tapahtuvan tosi nopeasti. , Carolina Nystén kertoo.

– Onhan se hienoa, että mieli muuttuu. Mutta tulee mieleen, kuinka kevyillä perusteilla tehdään päätöksiä, jotka oikeasti koskettavat ihmisiä. Ja vielä sellaisia ihmisiä, joilla on jo muutenkin surua ja menetystä, hän sanoo.

Monta vuotta vain läheisimmät tiesivät Carolinan kohduttomuudesta. Teini-ikäiselle asia oli jotenkin häpeällinen.

– Oli tunne, että en ole naisena riittävä tai tarpeeksi hyvä, kun en pysty saamaan lapsia. Mediassa ja elokuvissa naiseutta määritellään tosi paljon lapsen kantamisen ja äitiyden kautta. Tuntui hirveältä, kun en istunut siihen muottiin.

Carolinan isosisko, jolla on itsellään useita lapsia, on ilmoittanut halunsa auttaa ja toimia Carolinan sijaissynnyttäjänä. Se ei siis ole kuitenkaan mahdollista, eikä nuorelle opiskelijalle juuri nyt myöskään ajankohtaista.

Itse asiassa Carolina ei ole enää varma, haluaako edes lapsia, vaikka vielä teini-iässä se oli itsestään selvää. Silti hän haluaisi mahdollisuuden lapsettomuushoitoihin aivan kuten muutkin eli sijaissynnytyshoidot lailliseksi myös Suomessa.

Carolina pitää epäreiluna sitä, että hänen kaltaisensa naiset on ainoa ryhmä, jonka lapsettomuutta ei hedelmöitysklinikoilla hoideta.

– Jos ajatus taustalla on se, että vain sellaiset yksilöt saavat lisääntyä, jotka siihen luonnostaan kykenevät, silloinhan radikaalisti sanottuna kaikki hedelmöityshoidot pitäisi lopettaa.

Sukupuolentutkimusta Helsingin yliopistossa opiskelevan Carolinan mielestä sijaissynnytysten sallimisessa on kyse myös naisen oikeudesta päättää omasta kehostaan.

– Näin siis erityisesti sijaissynnyttäjäksi haluavan naisen näkökulmasta. Olen tavannut naisia, jotka haluaisivat omasta halustaan auttaa ystäväänsä tai läheistään, mutta se kielletään heiltä.

Hämäläiset saivat lapsen adoption kautta

Tänä päivänä Anne ja Simo Hämäläisen kodissa lojuu siellä täällä värikkäitä lapsen leluja. Pienen tytön iloinen kikatus kuuluu olohuoneesta.

Miehen harrastuksia varten sisustetussa huoneessa on Simon sähkörumpujen vieressä parivuotiaan tyttären korkeudelle asetettu sähköpiano.

Neljän ja puolen vuoden odotus adoptiojonossa päättyi pari vuotta sitten – Hämäläisten kotiin tuli pieni tyttövauva.

– Meillä kävi sillä tavalla hirveän hyvä tuuri, että minun sairaushistoriastani huolimatta pääsimme adoptioneuvontaan. Saimme kotimaan adoption kautta ihanan pienen tytön meille kotiin, Anne Hämäläinen hymyilee.

Oman lapsen saaminen adoption kautta ei ole kuitenkaan vähentänyt Hämäläisen pariskunnan halua puhua edelleen myös sijaissynnytysten puolesta – päinvastoin.

– Se on äärimmäisen tärkeä asia, ehkä jopa vielä tärkeämpi nyt kuin aikaisemmin. Ymmärsin, että se oma lapsen kaipuu oli niin valtava. Jos me ei olisi saatu tätä adoptiolasta, me oltaisiin ihan varmasti lähdetty ulkomaille sijaissynnytysjärjestelyihin.

Kansainvälinen, kaupallinen sijaissynnytystoiminta ja siihen liittyvät mahdolliset ongelmat ovatkin yksi syy, jolla sijaissynnytyshoitoja kannattavat perustelevat lakimuutoksen tarpeellisuutta kotimaassa. Kaupallisia sijaissynnytyksiä markkinoidaan meilläkin, jopa suomen kielellä, eikä viranomaisille tunnu olevan selvää, miten asiaan pitäisi suhtautua.

Hämäläisten mielestä Suomessa, jos missä, sijaissynnytyshoitoja voitaisiin antaa sitä tarvitseville hallitusti ja turvallisesti. Hoitomuoto ei koskisi kovin suurta määrää ihmisiä, ja se on saanut tukea myös lapsettomuushoidon asiantuntijoilta.

– Onko tämä sitten liian pienen porukan asia, jossa on poliitikoille vähän voitettavaa, mutta poliittisesti myös paljon riskejä, Simo Hämäläinen pohtii.

Anne Hämäläinen on aktiivisesti mukana kohduttomien naisten Kohtuuttomat-yhdistyksessä. Hän sanoo, että pieni porukka aikoo pitää asiaa esillä jatkossakin.

– Ilmeisesti oletetaan, että koska tämä koskee niin pientä määrää ihmisiä, me hiljenemme. Mutta eihän tässä niin käy. Ja aina tulee uusia ihmisiä, joiden elämään tämä vaikuttaa.

Ylen MOT tutkii maanantaina 24.9. kansainvälistä, kaupallista sijaissynnytystoimintaa. Myös suomalaiset käyttävät sijaissynnytysjärjestelyjä, jotka toimivat eri maiden lakien väliin jäävällä harmaalla alueella. MOT TV1:ssä maanantaina klo 20.

Myös A-studiossa keskustellaan aiheesta samana iltana TV1:ssä klo 21. Keskustelemassa erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila Naistenklinikalta ja tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lue myös:

Epätoivo ajoi ukrainalaisen Marian ja georgialaisen Ketin sijaissynnyttäjiksi: "Kun otin vauvan syliini, sieluuni alkoi sattua ja aloin itkeä"

Ukrainasta on tulossa Euroopan vauvatehdas – "Kun poika kysyi pömppömahastani, sanoin, että äiti on syönyt vähän liikaa pullaa"

Ruotsin Karlskoganissa kolme ihmistä on vietysairaalahoitoon torirähinän jälkeen, kertovat ruotsalaismediat. Poliisi sai illalla nimettömän hälytyksen Karlskoganin Skranta-aukiolle, jossa tiettävästi kaksi ryhmää ottivat rajusti yhteen.

Poliisin mukaan ihmiset olivat aseistautuneet veitsillä ja puisilla mailoilla.

Vakavimmin loukkaantunut henkilö on viety Örebron yliopistolliseen sairaalaan, kun taas kaksi muuta on viety Karlskogan sairaalaan, kertoo NWT. Yliopistollisen sairaalan mukaan vakavasti loukkaantuneella on veitsivamma, mutta tapahtuneeseen nähden hän voi hyvin.

Poliisi on pidättänyt kolme nuorta miestä epäiltyinä murhayrityksestä, kertoo Ruotsin televisio, SVT. Miehet ovat syntyneet vuosina 1990, 2001 ja 1997.

Teon motiivi on epäselvä. Poliisi on aloittanut tapahtumien tutkinnan.

Karlskogan kunta sijaitsee Örebron läänissä ja Värmlannin historiallisessa maakunnassa Keski-Ruotsissa. Kunnassa asui viime vuonna noin 30 400 asukasta.

Kiista Saksan kotimaantiedustelupalvelun BfV:n entisen johtajan Hans-Georg Maaßenin asemasta on ratkaistu, ilmoitti sisäministeri Horst Seehofer sunnuntaina illalla.

Maaßenille perustetaan uusi tehtävä sisäministeriöön, jonka kansliapäälliköksi hänet alun perin nimitettiin tiistaina. Maaßenista tulee erityisneuvonantaja, ja hänen palkkansa ei nouse.

Kohu sai alkunsa siitä, kun Maaßen kommentoi Chemnitzin rasistisia mellakoita. Hänen mukaansa viranomaisilla ei ollut näyttöä siitä, että äärioikeistolaiset joukot olivat jahdanneet ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.

Maaßenin siirtäminen pois tehtävistään oli poliittinen kompromissi Saksan hallituspuolueiden välillä. Valtiosihteerin tehtävässä entisen tiedustelujohtajan palkka olisi kuitenkin noussut merkittävästi.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Andrea Nahles vaati sopimuksen neuvottelemista uudelleen, koska palkankorotus herätti niin paljon arvostelua.

Lisää aiheesta:

Saksa kuohuu, hallitus natisee – erotetun tiedustelupäällikön palkkiovirka ärsyttää demareita

Saksan kotimaantiedustelun johtaja joutuu jättämään tehtävänsä Chemnitz-kommenttien vuoksi – mutta saa tilalle korkean pestin sisäministeriössä

Euroopan komissio vaatii selvitystä valvontapuutteista, jotka johtivat Danske Bankin Viron-yksikön laajaan rahanpesusotkuun. Komissio on jo kirjelmöinyt asiasta Euroopan pankkiviranomaiselle EBA:lle.

Komissio on pyytänyt virastoa selvittämään valvonnanpuutteet. Komissio haluaa tietää, mikä valvonnassa meni pieleen.

Viime viikolla Danske Bankin toimitusjohtaja Thomas Borgen ilmoitti eroavansa tehtävästään rahanpesuepäilyjen takia.

Pankin omassa selvityksessä ilmeni, että sen Viron-yksikössä on ollut ongelmia. Viron kautta virtasi vuosina 2007–2015 ainakin 200 miljardia euroa 15 000 asiakkaalle Viron ulkopuolelle.

Danske Bank ei itse ryhtynyt arvioimaan, miten suuri osuus miljardien summasta on rahanpesua. Pankin kuitenkin kertoo, että vajaa neljännes rahoista oli peräisin Venäjältä.

Skandaali on aiheuttanut useita tutkimuksia, muun muassa Tanskassa ja Britanniassa. Ilmitulleita rahanpesuepäilyjä on jo selvitetty usealla taholla.

Tanskan finanssivalvonta ilmoitti viime viikolla avaavansa asiasta uudelleen tutkimukset, jotka päättyivät toukokuussa. Finanssivalvonnan mukaan pankki oli antanut valvojalle harhaanjohtavaa tietoa.

Vyyhti on myös Tanskan valtionsyyttäjän talousrikosyksikön tutkittavana. Lisäksi Viron ja Yhdysvaltojen viranomaiset tutkivat asiaa.

Lue myös:

"Ei kuulosta siltä, että olisi välillä vain unohtunut kysyä taustoista" – Danske-vyyhdin tutkinta voi olla haastavaa, ennakoi KRP:n asiantuntija

Finanssivalvonta Danske Bankin skandaalista: "Viimeistään nyt jokainen ymmärtää, miten tärkeää on rahanpesun estäminen"

Danske Bankin selvitys: Rahanpesuongelma perittiin suomalaiselta Sampo-konsernilta

Danske Bankin pääjohtaja eroaa 200 miljardin euron rahanpesuskandaalin takia, mukana vyyhdissä Sampo-pankin vanhoja asiakkaita

Intian valtameren saarivaltiossa Malediiveilla on äänestetty sunnuntaina presidentinvaaleissa.

Presidentti Abdulla Yameenin odotetaan pääsevän jatkokaudelle. Yameen on johtanut Malediiveja tiukalla otteella vuodesta 2013.

Kiina ja Intia ovat kilpailleet vaikutusvallasta Malediiveilla. Yameenia on pidetty Kiina-mielisenä johtajana, ja Kiina on tukenut Malediivien infrastruktuurihankkeita.

Muslimienemmistöinen Malediivit on tunnettu luksuslomakohteena. Suurin matkailijaryhmä ovat kiinalaiset, mutta paratiisisaarilla lomailee myös suomalaisia.

Ilmastonmuutokseen liittyvä merenpinnan nousu uhkaa matalia Malediivien saaria ehkä eniten kaikista maailman valtioista.

Opposition toimisto ratsattiin

Muiden muassa YK ja EU kieltäytyivät lähettämästä vaalitarkkailijoita valvomaan presidentinvaaleja. Hallinnon pelättiin hyödyntävän tarkkailijoiden läsnäoloa Yameenin uudelleenvalinnan hyväksi.

Hallitus ei myöskään päästänyt ulkomaisia tarkkailijaryhmiä ja useimpien kansainvälisten medioiden toimittajia Malediiveille.

Lauantaina illalla poliisi ratsasi pääoppositiopuolueen MDP:n kampanjatoimiston. Poliisi kertoi syyksi epäilyt laittomasta toiminnasta. Tätä ennen viisi oppositiopoliitikkoa oli pidätetty epäiltyinä äänestäjiin vaikuttamisesta.

Vaaleja tarkkailevan Transparency Maldives -järjestön mukaan itse äänestys on sujunut ilman välikohtauksia.

Äänestysaikaa jouduttiin tosin pidentämään, koska tekniset äänestysjärjestelmät eivät joillain äänestyspaikoilla toimineet.

Äänestyspaikkojen ulkopuolelle muodostui tuntien jonoja esimerkiksi Sri Lankan pääkaupungissa Colombossa, jossa asuu paljon malediivilaisia. Entinen ulkoministeri Dunya Maumoon tviittasi jopa kahdeksan tunnin jonotusajoista.

Oppositio telkien takana tai maanpaossa

Presidentti Yameen on pakottanut maanpakoon tai vanginnut lähes kaikki päävastustajansa.

Maanpaossa elävä entinen presidentti Mohamed Nasheed on kehottanut kansainvälistä yhteisöä hylkäämään vaalituloksen.

Malediivit on ollut poliittisessa kriisissä helmikuusta lähtien. Silloin presidentti Yameen kieltäytyi noudattamasta korkeimman oikeuden päätöstä, jonka mukaan yhdeksän vangittua oppositiopoliitikkoa on vapautettava.

Yameen on jättänyt huomiotta YK:n, useiden länsimaiden ja Intian vetoomukset poliittisen kriisin ratkaisemiseksi.

Lisää aiheesta:

6.2.2018: Vallankaappausyritys paratiisisaarilla? Suomen ulkoministeriö varoittaa Malediiveille matkaavia

2016: Koko valtiojohto korruptiossa: Presidentti ja ministerit pesivät rahaa keskuspankin avulla

2013: Reportaasi Malediiveilta: Maailman matalin valtio siirtää ihmisiä turvaan ilmastonmuutoksen tieltä

Loimuavat hahmot ryntäilevät Tolkienin Keski-Maata muistuttavassa ympäristössä. Ilmassa lentelee nuolia, keihäitä ja erivärisiä tulipalloja. Sotakirveet heiluvat ja salamat iskevät. Välillä välähdykset valaisevat koko taistelutantereen.

Selvää on, että jonkilaisesta taistelusta on kyse, mutta sen tarkempaa arviota tilanteesta on vaikea sanoa ilman omakohtaista kokemusta Dota 2 -pelistä.

Haasteellisuudestaan huolimatta Dota 2 on yksi maailman suosituimmista kilpapeleistä. Kun pelin mestaruudesta kamppailtiin elokuussa The International -turnauksessa Vancouverissa, finaalia seurasi lähes 15 miljoonaa ihmistä.

Se on paljon katsojia, kun ottaa huomioon, että pelillä on kuukausittain reilut kymmenen miljoonaa aktiivista pelaajaa.

Mikä on Dota 2:n suosion salaisuus? Mikä tekee tietokonepelistä juuri sen pelin, jonka mestaruudesta pelaajat palkitaan miljoonilla dollareilla?

E-liigoja, major-turnauksia ja miljoonapotteja

Menestyvän kilpapelin luominen vaatii pelinkehittäjältä paljon työtä. Ensinnäkin sen täytyy kehittää hyvä peli, jossa on kilpailullinen tarkoitus. Pelin, joka kerää miljoonia pelaajia ja luo ympärilleen aktiivisen yhteisön. Jo pelkästään tämä on saavutus.

Pelkkä suosio ei kuitenkaan riitä. Pelin ympärille on luotava kilpailutoimintaa, liigoja ja turnauksia. Pelaajat on saatava kilpailemaan keskenään ja tavoittelemaan turnausvoittoja sekä kärkisijoja ranking-taulukoissa.

Pelitalot ovat ratkaisseet tämän ongelman kukin omalla tavallaan.

Joidenkin pelien mestaruus ratkaistaan jääkiekkoliiga NHL:ää muistuttavissa sarjoissa. Esimerkiksi räiskintäpeli Overwatchia pelataan liigassa, jossa on tarkkaan määritelty kausi otteluineen. Joka kaudella OWL:ssä (Overwatch League) pelaavat samat 12 joukkuetta. NHL-joukkueiden tapaan ne ovat sidoksissa tiettyihin kaupunkeihin. Liigasta löytyy muun muassa Boston Uprising, Dallas Fuel, London Spitfire ja Shanghai Dragons.

Toisten pelien mestaruus selvitetään golfista tai tenniksestä tutulla turnaustavalla, jossa tiettyjä major-turnauksia pidetään lajin tärkeimpinä tapahtumina. Paikkansa major-turnaukseen joukkue voi saada joko kutsulla tai tahkomalla läpi minor-turnauksia.

Palkintosummien suhteen kirkkaasti suurinta turnaustoimintaa pyöritetään Dota 2:n ympärillä. Pelkästään pelin arvostetuimman turnauksen, The Internationalin, voittopotti oli tänä vuonna yli 25 miljoonaa dollaria. Yhteensä Dota 2 -turnauksissa on tämän vuoden aikana jaettu palkintorahoja jo noin 170 miljoonan dollarin edestä. Se on enemmän kuin neljän seuraavaksi suosituimman kilpapelin palkintosummat yhteensä.

Pelin pitää viihdyttää myös yleisöä

Liigoihin ja turnauksiin on turha kaataa miljoonia dollareita, jos kukaan ei seuraa niitä. Menestyvän kilpapelin pitää olla kiva pelata, mutta sitä pitää olla myös mukava katsella. E-urheilun myötä pelejä ei voi enää tehdä pelkästään pelaajien ehdoilla.

Tämä ei aiheuttanut hirveästi päänvaivaa pelinkehittäjille silloin, kun e-urheilun suurin fanijoukko oli toiset pelaajat. Yleisön rakenne on kuitenkin muuttumassa ja yhä enemmän katsojien joukossa on ihmisiä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta pelistä.

– Nyt ollaan siirtymässä aikaan, jossa muutkin kuluttajat tulevat e-urheilun pariin. He haluavat ymmärtää, mitä siellä tapahtuu. Tämä on aika kriittistä sen suhteen, minkälaisia pelejä tuodaan sellaiselle yleisölle, sanoo Suomen elektronisen urheilun liiton SEUL:n puheenjohtaja Joonas Kapiainen.

Pelinkehittäjät joutuvat pohtimaan, miten pelejä voidaan näyttää katsojille niin, että lopputulos on edes jollain tavalla ymmärrettävää. Tähän ei riitä, että pelaajien näyttöjä kuvataan olkapäiden yli.

Yleisöä varten peleihin on rakennettu paljon erilaisia ominaisuuksia, jotka helpottavat pelin seuraamista. Peleissä on katsojamoodi, joka antaa yleisölle kokonaiskuvan pelin tapahtumista yksittäisen näytön sijaan.

Kuten perinteissäkin urheilussa, osa peleistä on yleisöystävällisempiä kuin toiset. Counter-Striken kaltainen räiskintäpeli aukeaa nopeasti katsojalle, mutta Dota 2:n kaltaiset taisteluareenamoninpelit (eli MOBA-pelit) ovat hankalampia hahmottaa.

– Ulkopuolisen on vaikea tajuta, että mitä siellä tapahtuu, koska hän ei tunne niitä hahmoja tai niiden kykyjä tai sitä, miten se joukkue pelaa yhteen, Kapiainen sanoo.

Monimutkaisuus ei ole hyvä asia Dota 2:n kannalta, huomauttaa tämän vuoden The International -turnauksen voittaneessa OG-joukkueessa pelaava Jesse Vainikka alias JerAx.

– Dotaa on vaikea lähteä purkamaan, kun sitä katsoo ekaa kertaa. Jos sua oikeasti alkaa kiinnostaa, sun pitää lähteä pelaamaan sitä, Vainikka sanoo.

Ja moni on lähtenyt.

Menestyvä kilpapeli on jättipotti peliyhtiölle

Peliyhtiölle miljoonia pelaajia keräävä kilpapeli on jättipotti. Ensinnäkin e-urheilu pidentää pelin elinkaarta. Liigojen ja turnauksien kautta peli on jatkuvasti esillä, ja huippupelaajien innoittamina myös tavalliset pelaajat palaavat yhä uudestaan pelin pariin.

Mitä pitempään peli säilyy huipulla, sitä enemmän sen parissa vietetään aikaa ja sen enemmän pelaajat tekevät ostoksia sen sisällä mikromaksuilla. Kilpapeleissä rahalla ei saa parempia taitoja, mutta sankarin ulkonäköä voidaan muokata. Tässäkin huippupelaajat auttavat suunnannäyttäjinä.

Pelaajamäärältään yksi maailman suurimpia pelejä, League of Legends, on lähes kymmenen vuotta vanha peli. Se tuottaa yhä muutaman miljardin dollarin liikevaihdon sen kehittäneelle Riot Gamesille.

Dota 2 on puolestaan viisi vuotta vanha peli. Erittäin suosittu kilparäiskintäpeli Counter-Strike: Global Offensive on yli kuusi vuotta vanha ja itse CS-pelisarja on jo lähes 20 vuotta vanha.

Toki kaikista näistä peleistä on julkaistu uusia versioita ja pelimuotoja on päivitetty, mutta näitä uudistuksia voisi verrata jääkiekkoliigan pieniin sääntömuutoksiin ja muutaman uuden jäähallin rakentamiseen. Itse peli pysyy samana.

Kuinka kauan sitten peli voi säilyttää valtapeli-asemansa?

Yksi vastaus on, että niin kauan, kun pelin ympärille muodostunut yhteisö pitää peliä pystyssä. Vainikka uskaltaa ennustaa Dota 2:lle vielä ainakin viisi vuotta huipulla. Ehkä enemmänkin, jos yhteisö säilyy elinvoimaisena.

Kolme vuotta ammattilaisena pelannut Vainikka on Dota 2:n lisäksi pelannut kilpatasolla Counter-Strikeä ja Team Fortressia. Uuteen peliin siirtyminen ei häntä huoleta.

– Mulla ei ole mitään ongelmaa pelin vaihtamisen kanssa. Tällä hetkellä Dota on vaan ollut se peli, mutta kyllä mä tulevaisuudessa näen, että pelaan jotain muutakin peliä, Vainikka toteaa.

Kun siirtyminen tapahtuu, se on kerrasta poikki. Kilpatasolla menestyminen samanaikaisesti useammassa pelissä on mahdotonta. Tunnit loppuvat vuorokaudesta kesken. Vainikka saattaa viettää puolet vuorokaudesta Dota 2:n parissa, joten edes huvin vuoksi pelailuun ei ole aikaa.

Pelitalot vakiinnuttavat asemiaan

E-urheilussa on nähtävissä tiettyjen pelinkehittäjien valta-aseman vakiintuminen. Turnauspuolella suurimmat organisoijat ovat niin ikään vakiinnuttamassa asemiaan. Tämän hetken suurin organisoija e-urheilussa on saksalainen ESL, joka tekee yhteistyötä lähes kaikkien suurien pelitalojen kanssa.

Mutta vielä tällä hetkellä e-urheilun kenttä on avoin ja kenellä tahansa on mahdollisuus julkaista hyvä kilpailullinen peli ja sen pohjalta käynnistää kilpailutoiminta.

Suomen elektronisen urheilun liiton SEUL:n puheenjohtaja Joonas Kapiainen kuitenkin arvelee valta-asemien vakiintumisen voimistuvan tulevaisuudessa.

– Seuraavan viiden, kymmenen vuoden sisällä valtapelit saavuttavat viihdearvoltaan niin suuren aseman, että uusien pelintekijöiden mahdollisuudet päästä läpi vaikeutuvat, Kapiainen ennustaa.

Kehitystä voi verrata Hollywoodiin. Amerikkalaista elokuvamaailmaa hallitsee kuusi jättistudioita, jotka määrittelevät kaupallisen elokuvatoiminnan säännöt.

E-urheilun puolella jättien määrä on pienempi. Tietokonepelien puolella kaksi yhtiötä nousee ylitse muiden. Amerikkalaiset pelitalot Activision Blizzard ja Valve hallitsevat suvereenisti alaa. Yksityisomistuksessa olevan Valven katalogista löytyy muun muassa Dota 2 ja Counter-Strike: Global Offensive. Seitsemän miljardin dollarin liikevaihtoa pyörittävä Activision Blizzard puolestaan hallinnoi sellaisia pelejä kuin Overwatch, StarCraft, Heroes of the Storm, Heartstone ja World of Warcraft.

Kaksikon kovin haastaja on amerikkalainen Riot Games -yhtiö, jonka League of Legends on ammattilaispelaajamäärältään maailman toiseksi suurin kilpapeli heti Counter-Striken jälkeen. Rahkeita haastamiseen löytyy sillä Riot Gamesin omistaa kiinalainen teknologiajätti Tencent, yksi maailman arvokkaimmista yrityksistä. Tencent omistaa myös 40 prosenttia Epic Gamesista, jonka mobiilihitti Fortniten ympärille ollaan parhaillaan rakentamassa turnaustoimintaa.

Konsolipuolella Microsoft ja Sony puolestaan määräävät tahdin.

Dota 2:n mestaruudesta kisattiin jo ennen pelin julkaisua

E-urheilu on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti, eikä hiipumisen merkkejä ole ilmassa. Yhä useampi pelinkehittäjä miettii, miten peleihin voidaan luoda kilpailullisia ominaisuuksia ja miten yleisö houkutellaan mukaan.

Dota 2:n kehittänyt peliyhtiö Valve ymmärsi tämän ensimmäisten joukossa. Yhtiö järjesti ensimmäisen The International -turnauksen Kölnissä vuonna 2011, kaksi vuotta ennen itse pelin julkaisua.

Turnaukseen kutsuttiin 16 joukkuetta tavoittelemaan miljoonan dollarin pääpalkintoa. Tuntemattoman pelin mestaruudesta käyty turnaus striimattiin internetiin neljällä kielellä.

Ensimmäisen The International -turnauksen tarkoituksena oli esitellä Dota 2 pelimaailmalle ja vakuuttaa, että siitä on Defense of the Ancients -nimisen pelin manttelin perijäksi.

Tämä toteutui.

Ja seitsemän vuotta myöhemmin peli tuli viimeistään tutuksi myös suomalaisille, kun kahden suomalaispelaajan Jesse Vainikan ja Topias "Topson" Taavitsaisen edustama joukkue voitti maailman suurimman e-urheiluturnauksen ja pokkasi 11 miljoonan dollarin palkintosumman.

Tarkennettu 23.9.2018 kello 19:45: Dota 2 on yksi maailman suosituimmista kilpapeleistä. Esimerkiksi League of Legends on pelaajamäärältään suositumpi peli.