Pääsiäisperinteisiin kuuluvat palmusunnuntaina muualla Suomessa kiertävät virpojat sekä Pohjanmaalla lankalauantaina ovelta ovelle kiertävät trullit. Mutta onko olemassa oikeaa tai väärää tapaa trullittaa?
“Virvon varvon” -loru on rantautunut meille aikanaan Itä-Suomesta ortodoksisesta perinteestä ja noidat taas kuuluvat pakanalliseen, läntiseen perinteeseen. Murteita tutkinut ja perinteisiin perehtynyt Salme Henell Alavudelta kertoo, että kaikki ortodoksit eivät välttämättä ole pitäneet tästä kahden eri perinteen sulautumisesta toisiinsa ja noitien toimimisesta virpojina.
Keskusteluun on viime vuosina saatu uusi ulottuvuus virpovien satuhenkilöiden muodossa, ja tunteet ovatkin käyneet välillä kuumina sosiaalisessa mediassa.
Tanja Ristimäki ei arvannut sohaisevansa muurahaispesään Facebookin Seinäjoen puskaradio-ryhmässä sunnuntai-iltana 25.3. tekemällään päivityksellä.
Tanja kommentoi ryhmässä olevansa sitä mieltä, että pääsiäisenä virpovat trullit eivätkä prinsessat ja hämähäkkimiehet. Päivitys keräsi yli 300 reagointia puolesta ja vastaan, ja aiheutti laajaa keskustelua jopa kasvatukseen liittyen.
– En olisi uskonut, miten paljon aihe kirvoitti kannanottoja. Ei ollut tarkoitus ärsyttää ketään, kerroin vain oman mielipiteeni. Se on mielestäni perinnekysymys. Olen kertonut lapsilleni, mitä trullit ja noidat ovat aikoinaan tehneet ja miksi virvotaan. On paljon muita juhlia, jolloin voi pukeutua naamiaisasuihin.
Tanja Ristimäki naurahtaa, että hämähäkkimiehiä ja prinsessoja ei kuitenkaan käännytetä hänenkään oveltaan, vaan palkka kuuluu heille yhtä lailla.
Ärsyttävätkö virpovat satuhahmot?
Gallup-kierros Seinäjoella paljastaa, että melko suvaitsevaisia pukeutumisen suhteen ollaan..
– Trullit ovat mukavia, aina annamme karkkia tai vähän rahaa. En oikein hyväksy muita hahmoja, mutta tietenkin jos lapsi on kyseessä niin palkan saa myös muussa asussa, kertoo Helena Levelä, 72 vuotta.
Tiukemmalla linjalla on nimettömänä pysyttelevä mieshenkilö, jonka mielestä pääsiäinen on joutavaa hömpötystä ja vain päivä muiden joukossa.
– Ei ole merkitystä onko kyseessä trulli vai velho, hän lentää ulos joka tapauksessa, jos tulee kolkuttelemaan ovelle.
Jukka Raittinen, 52, on sitä mieltä, että lapsi saa pukeutua miten haluaa. Hän lisää, että tänä päivänä asiaan saattaa sisältyä liikaa rahan tavoittelua, kun aikaisemmin trulliperinne oli enemmän leikkimielinen.
– Ajattelen, että asialla on lapselle merkitystä. Hän saa pukeutua mihin asuun haluaa, Kauko Mantila, 67.
– Pupujussit ja noidat ehkä kuuluvat asiaan, mutta siihen saattaisin asettaa rajan. Ärsytystä voi aiheuttaa se, jos iskee kova karkinhimo ja itselle ei jää karkkeja. Lapset ovat siitä huolimatta kuitenkin tärkeimpiä, toteaa Juulia Mäkinen, 20, hymynkare huulillaan.
Tärkeintä on hyvän onnen toivotus
Salme Henell toteaa, että huolimatta perinteiden yhteentörmäyksistä ja erilaisista mielipiteistä, on tärkeintä kuitenkin hyvän onnen toivotus ja lasten hyvä mieli.
– Jos kerran pupujussit ja kissatkin hyväksytään, miksei myös Batmanit ja Hämähäkkimiehetkin. Ei ole liikaa perinteitä, missä lapset voivat olla osallisena, joten suotakoon se heille.
Perinteisiin tutustunut Salme Henell toteaa myös, että perinteet muuttuvat jatkuvasti ja niihin otetaan uusia aineksia joka asiassa. Hän pohtii, että siihen on varmaankin hyvä sopeutua, sillä se on osa normaalia kehitystä.
Kati Ala-Renko / Yle Pohjanmaa