Yli satatuhatta työtönta saa Kelalta kirjeen pääsiäisen jälkeen. Hallituksen aktiivimalli näkyy työmarkkinatuella elävien lompakossa huhtikuussa.
Leikkuri heilahtaa, jos työtön ei ole tehnyt kolmen kuukauden aikana 18 tuntia osa-aikatöitä, tienannut omasta yrityksestä vähintään 240 euroa tai osallistunut viittä päivää työllistämistä edistäviin palveluihin.
Työmarkkinatuella eläviltä leikkuri vie 32 euroa kuukaudessa. Työmarkkinatuki on tällä hetkellä 696 euroa.
Työmarkkinatuen leikkaus voi ajaa työttömän toimeentuloluukulle. Sosiaali- ja terveysministeriön etuusjohtaja Liisa Siika-aho sanoo, että tähän on varauduttu.
– Toki näinkin voi käydä. Toimeentulo- ja asumistuen lisäys on huomioitu jo hallituksen esityksessä. Jonkin verran lisäystä siihen tulee.
Siika-ahon mukaan aktiivimallia ei ole suunniteltu siksi, että se säästää rahaa, vaan siksi että se tukee työllisyyttä.
Toimeentulotuen ehdot poikkeavat työmarkkinatuesta. Se on tarveharkintaista. Jos työttömän puoliso on palkkatöissä, toimeentulotukea ei välttämättä myönnetä.
Taasko juostaan luukulta toiselle?
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päämääränä oli purkaa normeja ja turhaa byrokratiaa. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti Johannes Kananen pitääkin outona, jos työttömiä aletaan juoksuttaa luukulta toiselle.
– Työttömän henkilön näkökulmasta tämä on erittäin rasittavaa. Tätä voi kutsua klassiseksi byrokratialoukuksi, Kananen sanoo.
Kanasen mukaan aktiivimallin suurin uhka on kuitenkin se, että työmarkkinat huonontuvat. Jos työttömiä pyritään ohjamaan, se muuttaa väistämättä myös yrityksiä.
Kun työttömällä on velvoite ottaa 18 tuntia töitä vastaan, se antaa yrityksille mahdollisuuden heikentää työehtoja.
– Työttömille tarjotaan heikompaa pätkää ja keikkatyötä. Yritykset tietävät, että siellä on 200 000 työtöntä työmarkkinatuella. Heillä ei ole vaihtoehtoja.
Työttömiä on aktivoitu aina ja työttömällä on ennenkin ollut velvollisuus hakea töitä ja olla työmarkkinoiden käytössä. Kanasen mielestä aktivoinnin ehdot ratkaisevat.
– Systeemiä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että työvoimapalvelut ovat niin hyviä, että ihmiset haluavat niitä. Tällä hetkellä ei ole mitenkään selvää, että työvoimapalvelut auttavat työpaikan saamisessa, Kananen sanoo.