Sudenkaatolupien saaminen Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan suunnalla saattaa helpottua lähitulevaisuudessa. Syynä ovat metsäpeurat, joita ollaan vapauttamassa Isojoen luontoon ensi vuoden syksynä.
Alueella on käynnissä miljoonien eurojen hanke, jonka tavoitteena on luoda alueelle pysyvä metsäpeurakanta. Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että hankkeen onnistuminen vaatii susien metsästämistä alueella.
– Metsäpeura on suden ruokaa ja vapautusten alkuvaiheessa peurojen lukumäärä on kriittisen pieni. Soisi olevan niin, että löytyisi suden kannanhoidolliset keinot, joilla tilanteeseen puututaan, sanoo peurahanketta vetävä Sakari Mykrä Metsähallituksesta.
Toistaiseksi kaatoluvat alueelle ovat kuitenkin olleet tiukassa. Isojoen peurat elävät vielä aitauksessa, joten niiden katsotaan olevan siellä turvassa.
Lisäksi Suomen susikanta on keväällä 2017 tehdyn tuoreimman arvion mukaan liian pieni, jotta lupia heltiäisi helposti. Susikanta saattaa kuitenkin lähivuosina kasvaa niin sanotun "pienimmän elinvoimaisen kannan" tasolle.
– Kesäkuussa tulee seuraava kanta-arvio, ja jos kanta on kasvanut rajan yli, tilanne on vähän uusi, Mykrä sanoo.
Riistapäällikkö: Ohjeistus tullee ministeriöstä asti
Riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta myöntää varovaiseen sävyyn, että lupien myöntämisen helpottuminen jatkossa on mahdollista.
– Siinä vaiheessa, kun susikanta on suotuisalla tasolla, meidän on mahdollista myöntää lupia joustavammin. Toistaiseksi susikanta ei kuitenkaan ole suotuisalla tasolla, Luoma sanoo.
Luoman mukaan Suupohjan tilannetta joudutaan pähkäilemään riistahallinnossa. Hän uskoo, että ohjeistusta annetaan maa- ja metsätalousministeriöstä asti.
Luoma ei kuitenkaan lähde arvailemaan, kehottaako ministeriö karsimaan susien määrää alueelta.
– Eri vaihtoehtoihin en voi ottaa kantaa.
Jopa koko lauman hävittäminen mahdollista?
Susikannan hoitosuunnitelman mukaan jopa kokonaisen susilauman poistamista "tulee harkita erityisesti metsäpeura-alueilla". Suunnitelma on kuitenkin tulkinnanvarainen ja toistaiseksi on mahdotonta ennustaa, miten asiassa lopulta käy.
Peuraprojektia vetävä Sakari Mykrä kuitenkin toteaa, että olisi hölmöä antaa asioiden edetä omalla painollaan.
– Jos peuroja ensin julkisella rahalla tarhataan ja lisäännytetään, mutta lopulta päädytään siihen, että sudet ne sitten syövät, niin ei se mielestäni järkevää ole, Mykrä sanoo.
– Nyt mietitään, onko asiaan mahdollista puuttua ennen kuin peuroja vapautetaan vai puututaanko vasta sitten, kun peuroja on ulkona tarhasta.
Isojoen Lauhanvuoren kansallispuistossa olevaan aitaukseen tuotiin marraskuussa seitsemän metsäpeuraa totuttautumaan alueeseen. Näiden peurojen vasoja on tarkoitus vapauttaa luontoon. Viime vuoden arvion mukaan kansallispuiston läheisyydessä liikkuu kolmen suden lauma.
Metsäpeurakantaa pyritään luomaan myös Seitsemisen kansallispuistoon. Kahdessa kansallispuistossa toimivan peurahankkeen yhteisbudjetti on yli viisi miljoonaa euroa.