Leo Leinon, 29, tie työelämään oli pitkä ja tuskainen. Painajainen alkoi, kun ylioppilaspohjalta vuonna 2014 hankittu tradenomitutkinto ei tuonutkaan työpaikkaa, vaikka mies teki kaikkensa.
Vuoden ajan Leino haki töitä omin avuin ilman työttömyyskorvauksia, koska ei halunnut "ilmaista rahaa". Sen jälkeen hän oli kaksi vuotta työvoimatoimiston listoilla, mikä johti Leinon mukaan yhteen työhaastatteluun.
– Aloitin etsimisen oman alan töistä taloushallinnossa ja hain kirjanpitohommia. Siitä sitten laajensin pikkuhiljaa toimistotöihin ja muualle, mutta en silloin saanut mitään.
Kolmen vuoden turha työnhaku söi itsetuntoa.
– Todella hankalaa. En oikein osaa sanoa mitä kaikkea tunsin. Kyllä se otti itsensä päälle todella kovasti. Välillä aina mietti, että tätäkö tämä nyt on, miten tästä jatkaa eteenpäin.
Nuoret huonommassa asemassa kuin isät aikanaan
Leo Leino ei ole ollut ongelmansa kanssa yksin.
Hän on osa vuosien 1985 ja 1995 välillä syntynyttä Y-sukupolvea, johon kuuluviin miehiin pitkäkestoinen taantuma on osunut erityisen pahasti.
Parhaassa työiässä olevien nuorten vaikeudet päästä kiinni työnsyrjään näkyvät vanhempia ikäluokkia heikompana tulokehityksenä. Nuorten miesten tulot ovat jääneet siitä, miten aikaisempien ikäluokkien tulot kehittyivät heidän ollessaan samassa iässä.
Finanssikriisin jatkoksi vuonna 2008 käynnistynyt taantuma uhkaa jopa katkaista sukupolvesta toiseen jatkuneen elintason kasvun Suomessa. Näin varoittivat Suomen Pankin asiantuntijat vuonna 2016 ilmestyneessä kirjoituksessaan.
– Nuorten sukupolvien tulokehitys on ollut heikkoa, sillä taantuma näkyy ensimmäisenä työmarkkinoilta vasta paikkaansa etsivien työllisyydessä, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti sanoo.
1990-luvun laman aikaan sama ilmiö näkyi vuosina 1973-1975 syntyneiden, eli niin sanottuun X-sukupolveen kuuluvien kohdalla. Heidän tulonsa jäivät lamavuosina yleisestä kehityksestä. Lama oli syvyydestään huolimatta kuitenkin lyhyt ja työllisyys parantui nopeasti.
Nuoriin miehiin viimeisin taantuma osui pahasti, sillä vuonna 2008 alkaneessa taantumassa työpaikat katosivat erityisesti teollisuuden miesvaltaisilta aloilta. Samaan aikaan uudet työpaikat ovat syntyneet naisvaltaisille palvelualoille.
Tilanne poikkeaa 1990-luvun lamasta. Silloin talouskurimus iski rajuimpana naisvaltaisen julkisen sektorin työpaikoille.
Taantuma jättää jäljet – "tekisin mitä tahansa työtä"
Suomen Pankin Petri Mäki-Fränti on huolissaan siitä, minkälaiset jäljet taantuma voi nuoriin jättää. Asema työmarkkinoilla uhkaa jäädä taantuman kokeneella nuorella pidemmäksi aikaa heikommaksi kuin aikaisemmilla ikäluokilla.
– Ääritapauksissa on mahdollista syrjäytyä kokonaan työmarkkinoilta, mutta lievemmissäkin tapauksissa on aikaisempaa hankalampaa löytää omaa koulutusta ja osaamista vaativaa työpaikkaa. Työura muodostuu pidemmäksi aikaa heikommaksi kuin mihin vastaava koulutus olisi aikaisempina vuosina antanut mahdollisuuden, Mäki-Fränti sanoo.
Espoolainen Henri Roos, 26, on esimerkki nuoresta miehestä, joka ei ole koulun jälkeen saanut työuraa käyntiin.
Roos ei onnistunut datanomiopintojensa jälkeen työllistymään lukuunottamatta hyvin lyhyitä pätkiä puhelinmyynti- ja ravintolatöissä. Mies on sinnitellyt työmarkkinatuella ja välillä toimeentulotuen avulla jo vuosia.
– Minulle riittäisi, että saisi jostain palkkaa. Olkoon se vaikka roskien poimintaa tai vaikka taidenäyttelyssä avustamista, Roos sanoo taidemuseo Kiasman kahvilassa.
Roos vastustaa nykyistä työllisyyspolitiikkaa ja sanoo, että istuva hallitus tekee Suomesta halpatyömaata. Hänen mielestään työmarkkinoilla vaatimustaso on ylimitoitettu.
– Se on mennyt paljon hankalammaksi kuin aiemmin. Hanttihommiinkin vaaditaan kaiken maailman kurssit, perehdytykset ja koulutukset, Roos sanoo.
Hän toteaa syntyneensä 90-luvun laman kynnyksellä ja törmänneensä uuteen taantumaan työnhakuiässä.
– Se on tavallaan kaikki jatkumoa, Roos pohtii.
"Vakipaikasta tulee ihmismäinen olo"
Taantuma kesti tuskallisen kauan, mutta nyt Suomessa eletään vahvaa nousukautta ja myös työllisyys paranee.
Leo Leinoakin onnisti viimein. Nuorisotakuu ry:n avulla hän löysi vuosi sitten palkkatuetun työpaikan toimistoassistenttina rakennusalan yrityksestä. Sopimusta on jatkettu ja pian edessä on vakinaistaminen.
– Pystyy viimein käyttäämään rahaa johonkin ja vakituinen työpaikka vaikuttaa itsetuntoonkin todella paljon. Siitä tulee ihmismäinen olo, Leino sanoo.
Leino toteaa, että esimerkiksi perheen perustaminen on mielekästä vasta, kun oma toimeentulo on turvattu.
– Sitä haluaa, että lapsi tulee sitten vakavaraiseen perheeseen. Että pystyy tarjoamaan sille saman, mitä omat vanhemmat on pystyneet tarjoamaan minulle.
Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki, joka pohti hiljattain Helsingin Sanomien jutussa nuorten miesten pienituloisuuden ja heikkenevän syntyvyyden välistä yhteyttä.
Tutkijat erimielisiä Y-sukupolven kurimuksesta
Työelämän tutkija Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta ei näe 80-luvun puolivälissä syntyneiden ikäluokan tilannetta yhtä synkkänä kuin Suomen Pankin asiantuntijat.
Taantuman aikana ammattiin valmistuminen on toki riski, mutta Pyöriä uskoo, että talouskasvu voi jo lähitulevaisuudessa korjata laskusuhdanteen aiheuttamat vahingot.
– Kun työelämään kiinnittymässä olevien nuorten työmarkkina-asema vakautuu ja urakehitys pääsee vauhtiin, niin se on omiaan kompensoimaan sitä haittaa, mitä tästä viimeaikaisesta pitkittyneestä taantumasta on seurannut, Pyöriä sanoo.
Kaikesta työelämän murrosta koskevasta puheesta huolimatta Pyöriä ei pidä niin kutsuttua Y-sukupolvea kovin erilaisena aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna.
Määräaikaiset työsuhteet eivät ole lisääntyneet ja työelämään kiinni päässeiden työurat ovat jopa vakaampia kuin aikaisemmilla vuosikymmenillä. Myös palkkatyön arvostus on asennetutkimusten mukaan samalla tasolla kuin vanhemmilla ikäluokilla.
Koulutuksen puute suurin riski - "hallituksen toimet ristiriidassa"
Siitä Pyöriä on samaa mieltä Suomen Pankin Mäki-Fräntin kanssa, että taantuma on kurittanut erityisesti nuoria miehiä. Teollisuudesta häviävien työpaikkojen lisäksi asiaan vaikuttaa se, että nuoret miehet ovat jääneet koulutuksessa naisten jälkeen.
– Miehet ovat yliedustettuna siinä porukassa, joka jää pelkän peruskoulutuksen varaan. Se, että ihmisellä ei ole ammatillista tutkintoa, on hyvin selkeä riski työttömyyden, pienituloisuuden ja monenlaisten sosiaalisten ongelmien näkökulmasta.
Sipilän hallitus pyrkii parantamaan nuorten työllistymistä sillä, että työnantajat saisivat jatkossa palkata alle 30-vuotiaita perustelematta töiden määräaikaisuutta. Edellytyksenä on, että nuori on ollut kolme kuukautta työttömänä.
Pyöriä ei usko päätöksen parantavan työllisyyttä. Hän myös arvelee, että siinä saattaa olla kyse perustuslain vastaisesta syrjinnästä.
Hallituksen kaavailut nuorten työehtojen heikentämisestä ovat johtaneet välikysymykseen, jonka SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät perjantaina.
Työehtojen heikentämisen sijaan Pyöriä kehottaa hallitusta panostamaan koulutukseen.
– Koulutus on kaikissa tutkimuksissa se keskeinen taustatekijä, mikä parantaa ihmisen asemaa työmarkkinoilla. Valitettavasti hallituksen viimeaikaiset mittavat koulutusleikkaukset ovat ristiriidassa tällaisen hyvin selkeän, tutkimuksesta kumpuavan havainnon kanssa.
Työtön Henri Roos: "En ole luovuttajatyyppiä"
Pitkään työttömänä olleen Henri Roosin tulevaisuudenhaaveen voi jakaa moni.
– Toivelistalla on hyvä elämä kymmenen vuoden päästä. Että olisi jonkinlainen perhe tai parisuhde ja jotain vakituisempaa työtä.
Roos pitää lisäkoulutuksen hankkimista mahdollisena, mutta kaikkein mieluiten hän menisi töihin.
– En ole luovuttajatyyppiä. Mainostenjakohommia ainakin ajattelin kysyä. Se, että edes yrittää jotain on minun mielestä se kaikista tärkein. Että ei jää ajelehtimaan tähän vaikean tilanteeseen.
Lue myös
Sipilä puolustaa nuorten työehtojen heikennyksiä: Määräaikaisuudet ovat etu