Selviytyjät Suomi -televisiosarja on koukuttanut viikosta toiseen katsojat tosi-tv:n ääreen. Ohjelmassa 16 julkisuudesta tuttua henkilöä kilpaili voittopotista 33 päivää tv-kameroiden edessä viidakossa.
Sunnuntain finaalin heimoneuvostossa voittajaksi äänestettiin kauppias Sampo Kaulanen Lapista.
– Kaulanen on tosi-tv:n tyypillinen voittaja, sanoo Tampereen yliopiston mediatutkija Mikko Hautakangas.
Hän on taitava julkisuuden hallinnassaan ja onnistuu luomaan mielikuvan "mukavasta Lapinmiehestä" ja saa näyttämään kuin "kaikki syntyisi spontaanisti ja lonkalta".
Suomalaisiin Kaulasessa vetoavat aitous ja tavallisuus.
– Suomalaisten on helppo tykätä hänestä, koska hän vaikuttaa hyvin suorasukaiselta ja rennolta. Kielenkäyttöään myöten hän korostaa tavallisuutta.
Lue tästä Sampo Kaulasen henkilökuva (juttu on keväältä 2016).
Selviytyjät-voittaja on kertonut Jounin kaupan Facebook-sivustolla lahjoittavansa 30 000 euron voittosummansa hyväntekeväisyyteen.
Tutkija Mikko Hautakankaan mielestä Kaulanen on myös malliesimerkki "someajan julkkiksesta".
– Hän on nykyaikainen julkkis, jonka suosio perustuu taitavaan somemarkkinointiin, jonka hän on itse tehnyt ja todella tavis-otteella tyyliin "heitänpä hullun arvonnan Facebookiin".
Vähissä vaatteissa tropiikissa
Amerikkalaisformaattiin pohjautuvassa Selviytyjät-sarjassa yhdistyy useita tosi-tv:n menestystekijöitä.
– Niitä ovat tunnemässäily ja seksuaalinen estetiikka. Ei suinkaan vähennä kiinnostusta, että ollaan vähissä vaatteissa trooppisessa ympäristössä, Mikko Hautakangas sanoo.
Siellä on yleensä nuoria hyväkroppaisia ihmisiä, jotka ovat viehättäviä katsella. Mikko Hautakangas
– Se tekee ohjelmasta visuaalisesti kiinnostavan. Siellä on yleensä nuoria tai nuorehkoja, hyväkroppaisia ihmisiä, jotka ovat viehättäviä katsella.
Mediatutkijan mukaan yksi suosioon vaikuttava tekijä on kisaamaan valitut julkisuuden henkilöt.
– Ohjelman casting on tosi-tv:ssa aina kaiken a ja o eli se, minkälainen porukka sinne saadaan valittua.
– Tänä vuonna siinä onnistuttiin, kun mukaan saatiin Juhana Helmenkalastajan kaltaisia hahmoja, jotka onnistuivat rakentamaan draamaa myös kilpailun sisällä. Kyse ei ollut vain fyysisestä kestävyydestä, vaan samalla psykologisesta saippuaoopperamaisuudesta.
Mikko Hautakankaasta kysymyksessä ovat kilpailijoiden "elämysleirit", joissa heidät haastetaan tekemään jotain uutta. Mielenkiintoa lisää, mikäli henkilö käyttäytyykin sarjassa toisin kuin olettaisimme.
– Siinä on aina ajatus, että nyt naamiot putoavat ja me näemme henkilön todellisen minän.
Itku ja ilo koukuttavat katsojia
Selviytyjät Suomi -sarjan katsojat haluavat pohtia, miten itse pärjäisivät vaativissa olosuhteissa likaisina ja nälkäisinä.
– Tosi-tv:ssa kiinnostavat tunnereaktiot ja -purkaukset, mitkä Selviytyjissäkin ovat voimakkaita. Osallistujat uupuvat ja nähdään ilon, surun, vihan ja rakkauden tunnepurkauksia.
Tarjolla on tunneviihdettä.
– Itkut kiinnostavat aina. Olen nimittänyt sen vertaismelodraamaksi, Mikko Hautakangas sanoo.
Finnpanelin mukaan Selviytyjät Suomen viime sunnuntain jakson keskikatsojamäärä oli 594 000. Useina viikkoina se on noussut yli 600 000:een.
Illuusio autiosta saaresta viehättää ja haluamme tietää, kuka sieltä selviytyy voittajana. Mikko Hautakangas
– Selviytyjien vetovoimatekijä on kilpailullisuus, jossa on keskeistä yksilöiden juonittelu ja liittoutuminen sekä joukkue- ja yksilökisan yhdistelmä.
Sarja on kuin monta päivää kestävä extreme-urheilukilpailu.
– Katsoja tietää, että meille ei näytetä koko todellisuutta ja televisiota varten tropiikkiin on rakennettu valtava tuotantokoneisto tuotantoryhmiä varten. Silti illuusio autiosta saaresta viehättää ja haluamme tietää, kuka sieltä selviytyy voittajana.
Mikko Hautakangas valmistelee parhaillaan väitöskirjaa tosi-tv -ilmiöstä.
Lue myös: Henkilökuva: Täällä Sampo Kaulanen, Jounin kauppa – Digiajan kylähullu järjestää kansanhuvia somessa