Venezuelasta kantautuvat uutiset ovat käyneet viime aikoina yhä synkemmiksi. Kuvat aliravituista lapsista ja roskalavoja tonkivista nälkäisistä ihmisistä ovat todellisuutta maassa, joka aiemmin tunnettiin Etelä-Amerikan vauraana öljyvaltiona.
Vaikka Venezuelassa on maailman suurimmat öljyvarannot, maassa eletään inhimillistä katastrofia. Kaikesta mahdollisesta on pulaa alkaen saippuasta ja vessapaperista aina perusruokatarvikkeisiin ja lääkkeisiin.
Maan terveydenhuolto on romahtamassa. Arviolta jopa 90 prosenttia maan väestöstä elää köyhyydessä.
Talouden syöksylle ei näy loppua, kun maan bruttokansantuotteen odotetaan kutistuvan jälleen tänä vuonna noin 15 prosentilla.
Venezuelan kansallisen valuutan bolivarin arvo lähentelee nollaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut maata piinaavan hyperinflaation saavuttavan tänä vuonna 13 000 prosenttia.
Täysin öljytuloista riippuvaisen Venezuelan talous koki kovan iskun öljyn hinnan romahdettua vuonna 2014.
Clik here to view.
Varsinaisesti maan talouden ongelmien nähdään kuitenkin juontuvan vuonna 1999 valtaan nousseen Hugo Chávezin aloittamasta, bolivaariseksi vallankumoukseksi kutsutusta politiikasta.
Se yhdisteli sosialismia ja populismia tarkoituksenaan poistaa maasta köyhyys.
Kaikesta päätellen on selvää, että Venezuelan johto on epäonnistunut täysin kauniissa tavoitteessaan. Yritysten kansallistaminen, hintojen sääntely ja valuuttakontrolli ovat tuhonneet maan talouden pohjan ja syösseet Venezuelan sekasortoon.
Vuonna 2013 syöpään kuolleen Chávezin manttelinperijäksi nousi bolivaarisen vallankumouksen nimeen vannova Nicolás Maduro.
Aiemmin bussikuskina toiminut Maduro on nyt voittamassa eilen sunnuntaina ennenaikaisesti järjestetyt presidentinvaalit ja suuntaamassa maansa johtoon seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi.
Clik here to view.
Vaaliviranomaisia tiukasti otteessaan pitävä hallitus oli varmistanut voittonsa sulkemalla opposition kärkiehdokkaat ulos vaaleista.
Siksi suurin osa oppositiota kehotti kansalaisia boikotoimaan laittomina pitämiään vaaleja – ja moni näyttääkin jättäneen äänestämättä turhiksi katsomissaan vaaleissa.
Toisaalta moni talousahdingossa elävä venezuelalainen ei näe muuta mahdollisuutta kuin tukeutua hallintoon.
Hallitus jakaa sosiaaliavustuksia kannattajikseen vannoutuville kansalaisille, eikä epätoivoisessa tilanteessa haluta hylätä ainoaa syöttävää kättä.
Valtion suoltama propaganda syyttää maan kurjasta tilanteesta imperialistisia länsimaita ja kansan viholliseksi nimeämäänsä oppositiota.
Samalla yhä useammat ovat valmiita jättämään uppoavan valtion. YK:n pakolaisjärjestö arvioi viidentuhannen venezuelalaisen pakenevan päivittäin maasta.
Clik here to view.
Rikkaiden jälkeen myös köyhimmät kansanosat pyrkivät muualle – lähinnä naapurimaihin Kolumbiaan ja Brasiliaan.
Etelä-Amerikan lähihistorian pahimman pakolaiskriisin pelätään pahenevan entisestään, kun olot noin 31 miljoonan asukkaan Venezuelassa näyttävät vain kurjistuvan.
Argentiinalainen jalkapallolegenda Diego Maradona bongattiin tanssimassa Nicolás Maduron viimeisessä vaalitilaisuudessa.
Muuten Venezuelan ystävät ovat harvenneet Latinalaisessa Amerikassa. Kuuban lisäksi Venezuelaa ymmärretään enää lähinnä vasemmistolaisen Evo Moralesin johtamassa Boliviassa.
Argentiinan keskustaoikeistolainen presidentti Mauricio Macri on puolestaan yksi Venezuelan ankarimmista arvostelijoista.
Clik here to view.
Argentiinan lisäksi kaikki Etelä- ja Keski-Amerikan tärkeimmät valtiot tuomitsivat jo ennakkoon Venezuelan presidentinvaalit.
Myöskään Yhdysvallat ja Euroopan unioni eivät pidä vaaleja uskottavina. Yhdysvallat ilmoitti jo perjantaina uusista toimista Venezuelaa vastaan. Uusia pakotteita on odotettavissa lähitulevaisuudessa.
Venezuela joutuukin tukeutumaan kansainvälisissä suhteissaan yhä tiiviimmin Venäjään ja Kiinaan. Maa on myös pyrkinyt viime aikoina lämmittelemään yhteyksiään Recep Tayyip Erdoğanin itsevaltaisesti johtamaan Turkkiin.
Vaikka Nicolás Maduro on suuntaamassa järjestelemiensä presidentinvaalien jälkeen kuusi vuotta kestävällä jatkokaudelle, hänen todellisen kannatuksensa uskotaan olevan varsin heikkoa.
Mielipidekyselyiden mukaan istuvaa presidenttiä tukee vain noin viidennes kansasta.
Syvän talouskriisin lisäksi Maduron suosiota nakertaa hänen henkilökohtaisen vetovoimansa puute. Edeltäjäänsä Cháveziin verrattuna nykyisen presidentin karismaa pidetään yleisesti kehnona.
Clik here to view.
Vuosi sitten maaliskuussa Maduron päätös siirtää oppositioenemmistöiseltä parlamentilta valta hallitusta tukevalle korkeimmalle oikeudelle sai ihmiset kuukausiksi kaduille osoittamaan mieltään.
Kovalla kädellä tukahdutetuissa levottomuuksissa kuoli 125 ihmistä. Tuhansia loukkaantui ja pidätettiin.
Lokakuussa oppositio kärsi tappion vilpilliseksi syyttämissään paikallisvaaleissa. Ennakko-odotusten vastaisesti vaalit pönkittivät Maduron valta-asemaa.
Kansainvälisen yhteisön silmissä Venezuela onkin luisumassa täyteen diktatuuriin.
Talouskurimuksen ja poliittisen epävakauden syventyessä ihmisten epätoivo kasvaa ja kynnys väkivallan käyttöön madaltuu.
Kasvavan katuväkivallan vuoksi Venezuelaa pidetään nykyään Latinalaisen Amerikan vaarallisimpana maana.
Samalla armeija ja puolisotilaalliset järjestöt pysyvät yhä uskollisina bolivaarista vallankumousta julistavalle yksivaltaiselle presidentille.
Venezuelan nykytilannetta voikin kutsua monella tapaa räjähdysherkäksi. Siksi maasta tulevien uutisten odotetaan käyvän vastaisuudessa yhä synkemmiksi.
Lisää aiheesta:
Nicolás Maduro julistettiin Venezuelan vaalien voittajaksi
Ulkolinja: Pako tuhotusta maasta – miljoonat ihmiset pakenevat Venezuelasta