Yhä useamman lapsen päivähoitopaikka voi olla jatkossa yksityisessä päiväkodissa, kun varhaiskasvatuksen palvelusetelit yleistyvät.
Palvelusetelin ansiosta Suomessa voi olla jatkossa erityisesti pieniä kuntia, joissa julkista päiväkotia ei ole enää lainkaan.
Esimerkki tästä on kainuulainen Puolangan kunta, joka päätti hiljattain, että päivähoitoa järjestää jatkossa Touhula Varhaiskasvatus Oy.
Päiväkotiketju aloittaa nykyisissä Puolangan kunnan päiväkodin tiloissa elokuussa, kertoo Puolangan pormestari Harri Peltola. Touhula on Suomen suurin yksityinen päiväkotiyritys.
Kunta ottaa samalla käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin. Puolankalaiset vanhemmat voivat hakea palveluseteliä kunnalta.
Palvelusetelillä yksityiseen päiväkotiin pääsee pääosin samalla hinnalla kuin julkiseenkin.
Ilman seteliä kuukausittainen maksu on kunnallista päiväkotia korkeampi, vaikka Kela maksaakin yksityisen päiväkodin valinneille yksityisen hoidon tukea.
Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa valitsemaan yksityistä palvelua. Kunta odottaakin Peltolan mukaan parhaillaan, miten vanhemmat suhtautuvat palveluseteliin.
Kunnallinen päivähoito pitää jossain muodossa järjestää, jos joku jättää palvelusetelin hakematta, Peltola sanoo.
Hän kuitenkin uskoo, että loppusyksyyn mennessä kaikki vanhemmat ovat hakeneet palveluseteliä. Hänen mukaansa ratkaisulla halutaan ennen kaikkea kehittää päiväkodin toimintaa.
– Pienessä kunnassa on siihen on rajalliset resurssit. Tämä ratkaisu on tehty lasten ja vanhempien näkökulmasta, hän sanoo.
Vajaan kolmentuhannen asukkaan Puolangalla on tällä hetkellä yksi kunnallinen päiväkoti, jolla on kaksi toimipistettä. Lisäksi kunnassa on pieni ryhmäperhepäiväkoti.
Puolanka yksityisti myös sosiaali- ja terveyspalvelunsa Attendolle viisi vuotta sitten.
"Palveluseteli tuo yksityiset päiväkodit pienituloisten ulottuville"
Yksityiset päiväkotiketjut ovat laajentaneet toimintaansa viime vuosina. Näin on tehnyt erityisesti juuri Touhula.
Ruotsalaiselle pääomasijoittajalle EQT:lle myydyn oululaisyrityksen toiminta on laajentunut ryminällä.
Touhula avasi pelkästään viime vuonna 17 uutta päiväkotia ja osti lisäksi lähes yhtä monta. Ketjun päiväkotien määrä nousi 160:een ja henkilöstön määrä noin kuudestasadasta yli kahteentuhanteen.
Palveluseteli tuo yksityiset päiväkodit myös pienituloisten ulottuville. Virpi Holmqvist, toimitusjohtaja, Touhula-konserni
Tuoreiden tilinpäätöstietojen mukaan Touhula-konsernin liikevaihto oli 88 miljoonaa. Operatiivista liikevoittoa yritys teki viime vuonna 5,9 miljoonaa euroa, vaikka varsinainen liikevoitto olikin miinuksella johtuen useista yrityskaupoista sekä investoinneista liiketoiminnan kehittämiseen.
Muita suuria päiväkotiketjuja ovat Pilke ja Tenava.
Kasvua on todennäköisesti tulossa lisää, sillä varhaiskasvatuksen palveluseteli on avaa mahdollisuuden yksityiseen päiväkotiin aiempaa useammalle perheelle.
Kelan tukimuoto on suosinut hyvätuloisia, koska siinä ei huomioda perheiden tuloja samalla tavoin, Touhula-konsernin toimitusjohtaja Virpi Holmqvist sanoo.
– Palveluseteli tuo yksityiset päiväkodit myös pienituloisten ulottuville.
Yksityistä hoitoa tuetaan edelleen suurimmassa osassa kuntia Kelan yksityisen hoidon tuella ja hoitolisällä. Tuesta huolimatta kuukausittainen maksu on usein useita kymmeniä euroja korkeampi kuin julkisessa päiväkodissa.
Touhula toimiikin pääosin kunnissa, joissa käytetään palveluseteliä, kertoo Holmqvist.
Tuoreen, Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan palveluseteli yleistyy varhaiskasvatuksessa parhaillaan. Kyselyssä yli 60 kuntaa ilmoitti ottaneensa palvelusetelin käyttöön. Toissa vuonna vastaava luku oli vajaat 50.
Kunnat ovat lähes luopuneet vanhoista ostopalvelupäiväkodeista ja yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä vähenee, todetaan Kuntaliiton tiedotteessa.
Suurista kaupungeista esimerkiksi Helsinki selvittää parhaillaan, otetaanko palveluseteli käyttöön. Poliittinen päätös tehdään syksyllä.
Kaupunki selvitti varhaiskasvatuksen palveluseteliä jo vuosi sitten, mutta tuolloin asia ei edennyt selvitystä pidemmälle.
Yksityisten palveluntuottajan tehtävä on tuottaa voittoa. Puolankalaisten rahat menevät nyt yksityisen sijoittajien taskuun. Olli Luukkainen, puheenjohtaja, OAJ
Miksi aiemmin kriittinen kanta palveluseteliin näyttää muuttuneen Helsingissä, varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas?
– Valmistelussa täytyy lähtökohtaisesti olla kriittinen. Tilanne on kuitenkin se, että toimintaympäristö on muuttunut viime vuoteen verrattuna.
Järvenkallaksen mukaan asiakasmaksujen aleneminen ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu ovat kasvattaneet hintaeroa julkisen ja yksityisen päiväkodin välillä entisestään.
Kelan yksityisen hoidon tuki ei myöskään mahdollista esimerkiksi sisaralennusta yksityisissä päiväkodeissa. Palvelusetelin myötä sisaralennus voitaisiin ottaa käyttöön.
– Helsingin profiili on ollut se, että yksityinen täydentää julkista varhaiskasvatusta. Täällä on ollut perinteisesti paljon pieniä toimijoita, Järvenkallas sanoo.
Touhulalla on Helsingissä toistaiseksi vain kolme päiväkotia. Syksyllä aukeaa kaksi lisää.
Toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kiistää, että Touhula olisi pitänyt toiminnan toistaiseksi pienenä siitä syystä, että Helsingissä ei ole tähän saakka käytetty palveluseteliä.
– Olemme oululaislähtöinen yritys ja Helsinki on meille vieras markkina. Täällä on vaikea löytää tiloja päiväkodeille.
Holmqvist kertoo, että Touhula toimii tavallisesti niin, että ostaa tontin jolle rakentaa itse päiväkodin. Helsingissä tontteja ei juuri löydy ja toimitilojakin on tarjolla vähän.
OAJ arvostelee rankasti: Päiväkotien miljoonatulos tehdään verovaroilla
Opetusalan ammattijärjestö on arvostellut kovin sanoin Puolangan päätöstä antaa päiväkotitoiminta kokonaan yksityisen toimijan hoidettavaksi.
OAJ:n mukaan yksityisten päiväkotien yleistymisen myötä aukeaa kokonaan uusi maailma, josta ei ole vielä käyty juurikaan yhteiskunnallista keskustelua.
Ennen suuria päiväkotiyrityksiä kunnat ostivat päivähoitoa niin sanotuilta ostopalvelupäiväkodeilta, jotka olivat käytännössä voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä.
Luukkainen ei osta Puolangan perustelua päiväkodin kehittämisestä.
– Kuulostaa omituiselta. Eivätkö he luota kunnalliseen osaamiseen? Kun otetaan yksityiseltä, ei sinne sitä väkeä tule ainakaan enempää.
Suuri periaatteellinen kysymys on myös se, miksi yksityiset päiväkodit ylipäänsä saavat tehdä voittoa.
Yksityisiä päiväkoteja tuetaan verovaroilla, eli toisin sanoen juuri kunnan maksamalla palvelusetelillä ja Kelan yksityisen hoidon tuella.
Perusopetuslaki kieltää taloudellisen voiton tavoittelun opetuksen järjestämisellä. Yksityiset koulut eivät saa tehdä voittoa.
Varhaiskasvatuslaissa taas vastaavaa kieltoa ei ole.
– Tästä täytyisi käydä yhteiskunnallinen keskustelu. Yksityisten palveluntuottajan tehtävä on tuottaa voittoa. Esimerkiksi puolankalaisten rahat menevät nyt yksityisen sijoittajien taskuun, Luukkainen sanoo.
Keväällä nousseessa lastentarhanopettajien palkkakeskustelussa on myös sivuttu sitä, että yksityiset päiväkodit maksavat vielä julkistakin huonompia palkkoja. Tehtäväkohtainen palkka yksityisissä päiväkodeissa on noin 200 euroa pienempi.
– Se on yksi salaisuus, miksi ulkoistamista tapahtuu, kulurakenne on sitä kautta halvempi, Luukkainen sanoo.
Uudesta, paljon keskustelua herättäneestä varhaiskasvatuslaista äänestetään eduskunnassa tällä viikolla.
Vasemmistoliitto julkaisi eriävän mielipiteen sivitysvaliokunnan viime viikkoiseen mietintöön laista ja vaati lakiin muun muassa voitontavoittelun kieltoa.
Puolue ilmoitti myös jättäneensä kirjallisen kysymyksen varhaiskasvatuksen yksityistämisestä.
Myös Suomen opettajaksi opiskelevien liitto on ottanut kantaa, että yksityistäminen uhkaa varhaiskasvatuksen laatua.
Oulussa Suomen suurin osuus yksityisiä päiväkotipaikkoja
OAJ:n mukaan yksityisen varhaiskasvatuksen tulisi täydentää kunnan omia palveluita. Useissa kunnissa yksityisen ja julkisen varhaiskasvatuksen suhteesta on käyty tiukkaa poliittista keskustelua.
OAJ:n mukaan esimerkiksi Eurassa käytiin hiljattain vääntö yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden nostamisesta puoleen. Lopulta päätettiin pysyä nykyisessä neljänneksessä.
Kaikkein eniten päiväkotitoimintaa on Suomessa yksityistetty Oulussa, jossa osuus on neljänkymmenen prosentin luokkaa.
Puolangan pormestari Harri Peltola kummastelee varhaiskasvatuksen yksityistämisestä noussutta arvostelua.
– Tämä on täysin sama tilanne kun yksityistimme sosiaali- ja terveyspalvelut. Ammattiyhdistysliike vastusti sitä samoilla perusteilla.
Peltolan mukaan henkilöstö ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä yksityisiin sote-palveluihin Attendossa.
Kunnallisen päiväkodin työntekijät siirtyvät Touhulan leipiin samoin ehdoin kuin työntekijät siirtyivät viisi vuotta sitten Attendolle, hän kertoo.
Lastentarhanopettajat ja hoitajat jatkavat Peltolan mukaan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen (KVTES) piirissä sopimuskauden loppuun. Palkat eivät siis toisin sanoen Puolangan tapauksessa laske.
– Puolanka on pieni kunta, minä suurin piirtein tunnen kaikki päiväkodin lapset. Haluamme hoitaa heidät mahdollisimman hyvin, Peltola perustelee vielä.