Pielaveden Vaaraslahdessa Tannisen perheestä on löytynyt koti usealle hylätylle lemmikille. Vanhalla kyläkoululla asuvalla perheellä on tällä hetkellä 13 eri eläintä. Eläimet ovat erittäin rakkaita kaksosille Siirille ja Saralle sekä Safira-isosiskolle.
Perheen lemmikkiharrastus alkoi Lapista ostetusta Hilla-koirasta, mutta muuten lemmikkejä on tullut sieltä täältä. Tannisilla on tällä hetkellä marsuja, gerbiilejä, vesiliskoja, kilpikonnia, kissa ja degu-maaorava. Se oli jätetty häkkiin paleltumaan Kuopion pieneläinten hautausmaalle.
Paula Tanninen ihmettelee joidenkin ihmisten tapaa hoitaa lemmikkejä ja "unohtaa" niitä oman onnensa nojaan. Lemmikkien pitoon liittyy myös tietämättömyyttä.
– Minusta on aika julmaa jättää kesäkissa, koira tai kani luontoon omilleen. Voidaan ottaa "söpö" kissanpentu, mutta kun se kasvaa niin se ei enää olekaan söpö. Myös lemmikin elinikä voi olla ihmisille yllätys. Aikapula, allergiat ja ylläpitokustannukset aiheuttavat myös sitä, että lemmikeille tarvitaan uusia koteja, sanoo Paula Tanninen.

Tannisilla lemmikit saavat paljon huomiota, hellyyttä ja sopivaa ruokaa. Päävastuu eläimistä on Paula-äidillä, mutta tyttökolmikko auttaa innokkaasti. Perheessä on ollut lemmikkinä myös lampaita.
– Kerran nukahdin sänkyyn syöttökaritsan kanssa, muistelee äiti Paula Tanninen.
– Ei ole ollut sellaista päivää, että meillä tuntuisi olevan liikaa eläimiä. Lemmikin kuolema surettaa aina paljon. Kyllä ne merkitsevät tosi paljon ja me on pidetty aina kunnon hautajaiset, kertoo Safira Tanninen.
Lemmikkejä ei pidä ottaa liikaa yhteen perheeseen
Siilinjärven kunnan vastaava eläinlääkäri Kaisa Hartikainen on tyytyväinen, että löytyy Tannisten kaltaisia, useita lemmikkejä hoitavia, perheitä. Lemmikkien määrässä on kuitenkin muistettava kohtuus ja järki, sillä esimerkiksi leikkaamattomien kissojen populaatio voi kasvaa nopeasti.
– Eläinmäärän pitää pysyä hallinnassa auttajaperheissä. Ei voi ajatella, että ottaa 20–30 koiraa ja hoitaa ne loppuelämän ajan. Jo esimerkiksi viidessä koirassa on hoitamista, toteaa Kaisa Hartikainen.
Hartikainen neuvoo lemmikinpitäjää olemaan itse yhteydessä aluehallintovirastoon ja valvontaeläinlääkäriin mikäli perheessä on poikkeuksellisen paljon lemmikkejä.
Käytännössä tällainen tilanne voi olla esimerkiksi jos perheellä on viisi siitosnarttua tai toistakymmentä kissaa tai koiraa. Kun lemmikkienpitäjä on itse aktiivinen niin tällöin eläinlääkäri voi käydä tarkistamassa tilanteen ilman, että mahdollinen eläinsuojeluilmoitus tulee jotain muuta kautta.
Eläinlääkäri Kaisa Hartikainen kertoo, että myös valvontaeläinlääkärit etsivät löytökoirille joskus loppuelämän kotia.
Tannisten Titanic-kilpikonna voi elää vielä noin 40 vuotta
Tannisten kodissa käy melkoinen vipinä kun lemmikit viipottavat talon lattioilla ja aitauksissa. Siiri Tanninen rapsuttelee 12-vuotiasta Tyyne-marsua. Se tuli Pielavedelle Nurmeksesta asti.
Tyyne pitää silittämisestä eikä pure enää ollenkaan hoitajaansa sormista. Rapsutuksia ja hellyyttä saa myös Kuopiosta Tannisille tullut Milliriikku-kissa.
– Se on aika ilkeä, kiusaa muita kissoja, kertoo Siiri Tanninen.

Isossa akvaariossa pulikoi punakorvakilpikonna Titanic. Se on 40-vuotias naaras ja akvaariossa laji voi elää jopa 80-vuotiaaksi. Titanic tuli Tannisille viisilapsisesta perheestä.
– Tällaiselle kilpikonnalle on oltava vähintään tuhannen litran akvaario. Kilpikonnan syötämme kerran viikossa. Se saa muikkuja tai kuivattuja katkarapuja ja toukkia, kertoo Paula Tanninen.
Kaikki lemmikit eivät jää Tannisille pysyvästi. Kissoja, kaneja ja marsuja on sijoitettu eteenpäin, sillä kaikkia eläimiä perhe ei voi tietenkään pitää. Lemmikeille katsotaan sopivia perheitä.
– Semmonen periaate minulla on ollut, että jos joku perhe ei pysty lemmikiä pitämään niin se sitten palautuu meille eikä lähde suoraan mihinkään kiertoon. Katson sitten uuden perheen tai pidän lemmikin itse, toteaa Paula Tanninen.