Kolme liikunnanohjaajaa on juuri saapunut Lappeenrannan Nuijamaan kyläkoululle esittäytymään lapsille ja kertomaan, mitä kaikkea heidän kanssaan voitaisiin tehdä. Uusia ideoita tosiaan näyttää löytyvän.
Ensin vähän lämmitellään. Seuraavassa hetkessä lapset jo juoksevatkin hiki otsalta valuen. Liikunnanohjaaja Anu Koistinen on jakanut alakouluikäisten ryhmänsä kahteen osaan, antanut kummallekin pienen ämpärin ja nyt hän kehottaa lapsia keräämään ämpärin täyteen käpyjä. Lapsiryhmä ostaa idean mukisematta. Osa noukkii kävyt ämpärin läheltä, osa kiitää keruumatkoilla pitkin metsää.
– Olittepa nopeita, hienoa!
Homma jatkuu katukoriksella ja frisbeen heittelyllä. Aamupäivän puolen tunnin välitunti on huomattavasti hikisempi kuin, mitä se olisi ilman ohjattua liikuntaa. Ainakin ensimmäisellä tutustumiskerralla kaikki lapset ovat kiinnostuneita vieraista ja osallistuvat.
15 liikunnanohjaaja
Kouluterveyden ammattilaiset totesivat Lappeenrannassa, että huoli lasten vähäisestä liikkumisesta sen kuin kasvaa, vaikka ongelmaan on jo vuosia etsitty parannuskeinoja. Tänä syksynä kaupungissa luovuttiin voivottelusta ja iskettiin rahaa lasten liikuntaan sellainen summa, että nyt uskaltaisi jo odottaa todellisia tuloksia.
Liikkuva Koulutiimi -nimiseen ohjelmaan kaupunki palkkasi ensin 15 liikunnanohjaajaa. Myöhemmin porukkaan etsitään vielä fysioterapeutti. Vuoden aikana liikunnanohjaajat antavat lapsille jopa henkilökohtaista liikunta- ja elintapaneuvontaa.
– Mietimme oppilaiden kanssa, miten kukin pystyisi lisäämään liikuntaa arkeen, vaikkapa koulumatkaansa, hankkeen vetäjä, liikunnanohjaaja Marko Siltamies sanoo.
Lappeenrannan malli mahdolliseksi kaikille
Liikkuva Koulutiimi työskentelee Lappeenrannan kouluissa näillä näkymin yhden kouluvuoden. Syys- ja kevätlukukauden aikana kaupungin palkkaamat 15 liikunnanohjaajaa vierailevat säännöllisesti kaikissa kaupungin peruskouluissa. Liikunnanohjaajat lupaavat tehdä kaikkensa keksiäkseen ne keinot, joilla lapset pysyisivät nykyistä paremmin liikkeessä.
Viidentoista liikunnanohjaajan palkkaamiseen on tarvittu kaupungin rahaa 220 000 euroa. Toinen samansuuruinen summa tulee avustuksena valtiolta. Lasten liikunnan lisääminen kuuluu hallituksen kärkitavoitteisiin.
– Tänä vuonna meitä on isompi joukko liikunnanohjaajia tätä asiaa miettimässä ja toteuttamassa. Tavoitteena on, että kehitämme sellaisen mallin, jonka voi myöhempinä vuosina toteuttaa pienemmällä porukalla ja millä tahansa paikkakunnalla, sanoo Anu Koistinen, yksi Lappeenrannassa työnsä aloittaneista liikunnanohjaajista.
Lappeenrannan mallissa idea on, että liikunta halutaan tuoda osaksi kaikkia oppiaineita. Välitunneilla liikuttaisiin paljon nykyistä aktiivisemmin mutta kuitenkin niin, että jokainen lapsi voisi löytää itselleen sopivan liikkumisen muodon.
Vapaaehtoista mutta vahvasti suositeltavaa
– Välituntiliikuntaan osallistuminen on tietenkin vapaaehtoista. Siinä meillä onkin miettiminen, miten löydämme liikuntamuodon, josta vaikkapa vähän liikkuvat teinit innostuisivat, liikunnanohjaaja Anu Koistinen pohtii.
Muutamaa ajatusta Koistinen on yhdessä toisten liikunnanohjaajien kanssa jo kehitellyt. Esimerkiksi sellaista, että nuorison suosimat somekanavat olisivat osana liikuntatuokioissa.
– Tai vähintään niin, että tulevan välitunnin liikuntatuokioista tiedotetaan kanavalla, jota nuoret seuraavat, Koistinen kertoo.
Yksinkertaisimmillaan liikunnanohjaajien rooli koulussa voi olla sen seuraamista, että välituntien liikunnallisissa peleissä ja leikeissä säilyy kaikilla hyvä fiilis ja sääntöjä noudatetaan. Silloin pelitilanteita aiemmin vältelleet lapset voisivat kentän laidalla istuskelun sijaan uskaltaa mukaan juoksemaan.
Hiki virtaamaan
Mutta on tehtävästään innostuneilla liikunnanohjaajilla paljon muutakin annettavaa kuin pelien tuomarointi.
– Uusia ideoita. Uskon, että heillä on paljon sellaista tietoa ja osaamista, jota opettajilla kouluissa ei ole, sanoo Lappeenrannan Nuijamaan kyläkoulun rehtori Taija Mansikka.
Mansikka ei koe, että liikunnanohjaajien ja koulujen liikunnanopettajien työ olisi jotenkin ristiriidassa.
– Liikunnanopettajilla on tunneillaan pedagoginen vastuu, Mansikka muistuttaa.
Lapsikin tarvitsee liikunnanohjausta
Kouluissa on viime vuosina tehty jo todella paljon paikallaan istumisen vähentämiseksi ja liikkumisen lisäämiseksi. On tehty yhteistyötä urheiluseurojen kanssa tai koulutettu vanhempia oppilaita vetämään pienemmille liikunnallisia leikkejä. Koulumatkoihin etsitään liikunnallisia vaihtoehtoja.
Eräässä koulussa jaettiin viime syksynä omat askelmittarit jokaiselle oppilaalle. On kouluja, joissa osa matematiikan tai äidinkielen tunneista on siirretty urheilukentälle tai metsään. Mobiilisovelluksista valitaan koulukäyttöön liikettä lisäävät vaihtoehdot.
Muutosta haetaan myös rakennuksista. Luokkatiloja muokataan sellaisiksi, että ne houkuttelevat lapsia liikkumaan ja vaihtamaan asentoja kesken opiskelun. Uusien koulurakennusten suunnittelussa yksi keskeisimmistä tavoitteista on nivoa liikkuminen osaksi oppimista ja ylipäätään kaikkea koulun arkea. Ekaluokkalaisten yhteinen värikynälaatikkokin sijoitetaan mieluiten niin, että kynää hakiessa lapsi tulee ottaneeksi ainakin pari askelta.
Liikunnanohjaaja Anu Koistinen sanoo tietävänsä, että vanhempia sukupolvia liikunnanohjaajien palkkaaminen kouluihin saattaa ihmetyttää.
– Ei minun kouluaikana olisi voitu kuvitellakaan, että lapsia pitää ohjata liikkumaan! Että palkattaisiin erikseen liikunnanohjaajia kouluihin. Mutta nyt eletään toisenlaista aikaa, Koistinen toteaa.
Koistinen itse oli koululainen 1980-luvulla, ja silloin vielä isoin osa kouluikäisistä liikkui päivän mittaan riittävästi. Nyt kouluterveyden asiantuntijoiden karkea arvio kuuluu, että vain kolmannes lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, osa heistä todella paljon ja tavoitteellisesti. Keskimmäinen kolmannes liikkuu kohtuullisesti ja vähiten liikkuvan kolmanneksen on huomattu olevan jo lapsuusaikana huolestuttavan heikossa fyysisessä kunnossa.
– Kaikkien kannalta olisi parasta, että saisimme sen vähiten liikkuvan joukon lisäämään liikuntaa omassa arjessaan, liikunnanohjaaja ja hankevastaava Marko Siltamies sanoo.