Kun ilmasto lämpenee, Suomessa maatalouden kasvukausi pitenee ja metsien kasvu nopeutuu. Voiko ilmastonmuutoksesta olla siis hyötyä Suomelle?
Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas kertoo, että hyöty jää haittojen jalkoihin.
– Jos Suomi olisi erillinen saareke maailmasta, me voisimme olla ilmastonmuutoksen voittajia. Meillä maa- ja metsätalous keskimäärin hyötyvät tästä muutoksesta. Tosin tänä ja viime vuonna maatalous on ollut vaikeuksissa äärisäiden vuoksi, viime vuonna sateiden ja nyt kuivuuden takia, Taalas sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamu-ohjelmassa maanantaina.
Ilmastonmuutoksen myötä koko maapallon ravinnontuotantokyvyn ennustetaan heikkenevän. Se ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt kurittavat erityisesti maatalouteen pohjautuvia Afrikan maita ja muistakin kriiseistä kärsiviä valtioita, jollaisia ovat tällä hetkellä esimerkiksi Afganistan ja Jemen. Nälkää ja levottomuuksia pakenevat pakolaiset voivat tuoda Eurooppaan sellaisia pakolaismääriä, joihin verrattuna viime vuosien määrät ovat pieniä, Taalas sano.
Myös maailmantalous on mullistuksessa.
– Maailman talousfoorumi arvioi tammikuussa, että suurin riski maailmantaloudelle ovat luonnonkatastrofit ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Heijastukset säteilevät Suomeen, ja tätä kautta Suomikaan ei ole ilmastonmuutoksen voittaja, Taalas kertoi.
"Päästöt pitäisi lopettaa nyt"
Vuodesta 2016 Taalas on työskennellyt Genevessä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisjärjestön WMO:n pääsihteerinä. Samalla hän viettää virkavapaata Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan tehtävästä.
Taalaksen mukaan EU ja Suomi kuuluvat edelläkävijöihin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Se ei silti tarkoita, että suomalaiset voisivat levätä laakereillaan. Taalaksen mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoite siitä, että maapallon lämpötilan nousu pysyisi alle 2 asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan, ei todennäköisesti toteudu.
– [Hallitustenvälinen ilmastopaneeli] IPCC julkaisee kohtapuoliin puolentoista asteen raporttinsa, jossa kerrotaan, että päästöt pitäisi lopettaa suurin piirtein nyt, jos tähän puoleentoista asteeseen haluttaisiin päästä. Se on käytännössä varsin epärealistinen tavoite. Kahden asteen rajankin me saavutamme varsin pian. Jos emme tee mitään ja käytämme kaikki maailman fossiiliset luonnonvarat, niin saavutamme 8 asteen lämpenemisen, joka kestää kymmeniä tuhansia vuosia ja johtaa pahimmillaan meriveden pinnan nousuun jopa 50 metrillä, Taalas sanoi.
– Parasta olisi tietysti lopettaa lämpeneminen nykytilanteeseen eli 1,1 asteeseen. Kaksi astetta olisi siedettävä ja kolme astetta realistinen tilanne. Sekin tarkoittaisi jo merkittävää määrää taloustappioita ja maailman maatalouden tuotantokyvyn heikkenemistä.
Taalas näkee ydinvoiman käytön lisäämisen yhtenä keinona päästöjen vähentämiseen, vaikka myöntää energiamuodossa olevan myös riskejä.
Suomen metsissä taas on mahdollisuus bioenergian tuottamiseen, mutta toisaalta kasvavat metsät toimivat hiilinieluina, jotka sitovat hiilidioksidia itseensä. Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, kumpaa Suomen kannattaisi suosia, hakkuita vai hiilinielujen kasvattamista.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti keväällä, että kivihiiltä ei saa enää käyttää energiaksi Suomessa vuoden 2029 toukokuusta lähtien.
Toiveissa ilmastoystävällisiä kulutustrendejä
Vaikka mittakaavat ovat suuret, yksittäisen ihmisen teoilla on väliä.
– Teemme merkittäviä valintoja siitä, miten lämmitämme taloja, miten liikumme ja mitä syömme. Kasvispohjaisella ruokavaliolla voisimme torjua ilmastonmuutosta. Suomessa meillä on kalaa ja riistaa, jota voimme käyttää proteiinin lähteenä.
Kuluttajat voivat myös luoda trendejä.
– Viimeisen 20 vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet olla entistä terveystietoisempia, ja tuotteisiin on tullut merkintöjä kalori- ja ravintopitoisuuksista. Uskon, että tulevaisuudessa näemme tuotteita, joissa kerrotaan, millaisella hiilijalanjäljellä ne on tuotettu, ja että kuluttajat haluavat valita ympäristöystävällisempiä tuotteita, Taalas kertoi.
Kuuntele ja lue myös:
Ykkösaamu 13.8.2018: Brexit ilman sopimusta?
Kaipaatko pitkiä kesiä? Ilmastonmuutos voi tuoda ne sinulle – talven kustannuksella
Tällainen Pariisin sopimus on – Kunnianhimoisia tavoitteita ja heikkoja kohtia