Vanhemmilta ei tarvitse enää tulevaisuudessa kysyä erillistä lupaa tyttöjen HPV-rokotusta varten. Erillinen lupa on pitänyt kysyä, koska HPV-rokotus ei ole sisältynyt yleiseen rokotuslupaan, jonka vanhemmat ovat antaneet aiemmin lapsensa aloittaessa koulunkäyntinsä.
Tiistaina uutisoitiin laajasta suomalaisesta tutkimuksesta, jossa selvisi, että HPV-rokote ei lisää riskiä autoimmuunisairauksiin. THL:n tutkimuksesta kävi ilmi, että noin puolet rokotukseen oikeutetuista tytöistä otti HPV-rokotteen vuosina 2013–2015. Rokotukseen oikeutettuja oli 241 000.
HPV-rokote ehkäisee erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita.
Papilloomavirusrokote on tullut kansalliseen rokotusohjelmaan vasta viisi vuotta sitten. Se annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä.
– Lupa on pitänyt kysyä vielä erikseen, koska vanhemmat eivät ole vielä tienneet, että HPV-rokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan heidän lastensa kohdalla, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkäri Tuija Leino.
Jatkossa koulunsa aloittavien lasten vanhemmat jo tietävät, että HPV-rokote kuuluu lasten ja nuorten rokoteohjelmaan. Näin lupaa ei enää erikseen kysytä.
HPV-rokotetta ollaan kaavailemassa myös pojille. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijatyöryhmä selvittää miehillä olevaa tautitaakkaa. Eli kuinka paljon ja minkälaisia syöpiä ja tauteja HPV-virus aiheuttaa miehillä.
Lausunnon pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Poikien rokottaminen vähentäisi myös viruksen kiertämistä. Jos työryhmä puoltaa poikien rokottamista verorahoilla, rokote voisi tulla ohjelmaan aikaisintaan vuonna 2020.
Joissakin kunnissa rokotetta ei juuri oteta
Rokotuskattavuudessa on paljon alueellisia eroja. Isoissa kaupungeissa rokotuskattavuus on noin 70–80 prosenttia.
– On kuntia, joissa rokotekattavuus on jo yli 90 prosenttia, ja joissakin kunnissa joka toinen jättää ottamatta rokotteen, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkäri Tuija Leino.
Vanhemmat voivat myös ajatella, että heidän lapsensa eivät tarvitse rokotetta, koska tulevat olemaan hyvin vakiintuneessa parisuhteessa. Marianne Junes
THL arvioi, että luvan erikseen kysymisellä on merkitystä. Osalle vanhemmista tulee olo, että rokotetta täytyy harkita, pelätä tai miettiä.
Eri puolilta Suomea terveydenhoitajilta on kysytty, mitä asioita rokotuskyselyssä on tullut ilmi.
– Yksi perustelu on, että meidän tyttö ei tule tarvitsemaan tätä, Leino sanoo.
Ihmisen papilloomavirus (HPV) on yleisin pääasiassa sukupuoliteitse tarttuva virus. Vähintään kolme neljästä saa infektion elämänsä aikana, yleensä 20–25 ikävuoden tienoilla. Leino huomauttaa, että tulisi ajatella lapsen etua. Kohdunkaulan syöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin gynekologinen syöpä ja vuosittain todetaan 150–175 uutta tapausta.
– Kyseessä on syöpätautiin liittyvä rokote, niin ajattelisi, että se kiinnostaisi meitä kaikkia. Syöpään liittyy paljon pelkoja ja hoidot ovat pitkiä. Olemme yllättyneet, että näinkin suuri osa jättää rokotteen ottamatta, Leino sanoo.
Osalla vanhemmista väärä mielikuva rokotteesta
Osa tytöistä ei saa ottaa syöpää ehkäisevää HPV-rokotetta vanhempiensa ennakkoasenteiden vuoksi. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten mukaan osa vanhemmista hakee rokotustietoutta netistä, mutta eivät tule tarkistaneeksi tiedon luotettavuutta ja tekevät päätöksen huhupuheiden ja mielikuviensa varassa.
Tornion avoterveydenhuollon osastonhoitaja Marianne Junes muistuttaa, että papilloomavirusrokote on suunnattu kohdunkaulasyöpää vastaan, mutta sen tiedetään ennaltaehkäisevän myös monia muita genitaalialueen syöpiä.
– Netissä voi liikkua huhuja ja vanhemmat voivat myös ajatella, että heidän lapsensa eivät tarvitse rokotetta, koska tulevat olemaan hyvin vakiintuneessa parisuhteessa. Koko rokotteesta on ehkä väärä mielikuva ja sen ajatellaan olevan vain yhden asian rokote, sanoo Junes.
Tornion terveyskeskuksen lääkäri Tea Taskila myöntää, että rokotevastaisuuteen vaikuttavat väärät uskomukset turhauttavat toisinaan.
– Olen nähnyt sen ajan, kun rokotetta ei ollut, seurannut ja hoitanut syövän esiasteita sairaalassa. Silloin odotettiin kuin kuuta nousevaa, että kun tämä rokote tulee, niin näihin saadaan helpotusta ja apua. Nyt kun rokote on saatu, niin sitten tuntuu, että sitä ei huolita, Taskila sanoo.
15.8.2018 kello 9:30 noin puolet vuosina 2013–2015 syntyneistä tytöistä on ottanut HPV-rokotteen, on korjattu, kyseisinä vuosina rokotuksen ottaneiksi.