Sieviläinen Pauli Lehtola oli poikiensa Jonin ja Joosen kanssa lokakuun alussa metallinetsimineen Sievin Kiurunkankaalla. Sillä kertaa harrastajien etsimeen osui jotain muuta kuin normaalia romua.
Miehet eivät olleet alueella sattumalta, sillä Joni Lehtola löysi viime talvena aitan vintiltä kirjan, jossa oli Sievin vanha Evijärven kartta saarineen. Niitä miehet lähtivät syksynä katselemaan ja tutkimaan.
Metallinetsimien avulla alueelta löytyi eläinriipus, kymmenkunta pronssista vyön tai hihnan helaa, rautainen rengas, pronssineulan ja rautaisen veitsen katkelma ja pari kirveen osaa. Kaikki esineet ovat ilmeisesti keski- tai myöhäisrautakaudelta.
– Eihän sitä äkkiseltään paljon ajatellut siinä tilanteessa. Kaikenlaisia rautaesineitä löytyi, ja myöhemmin niitä tarkistettiin netin kautta. Selvisi, että tavara on vähän vanhempaa, muistelee Pauli Lehtola.
Oulun yliopiston arkeologian laitos kävi tarkastamassa paikan, ja alustavan tulkinnan mukaan Kiurunkankaan löytöpaikka viittaa kiinteään muinaisjäännökseen. Löytöpaikat levittäytyvät noin 45 metrin säteelle.
Alueelta löytyi myös palanutta luuta. Koska seutu on kivikkoista, se tuskin on ollut asuinpaikkana, vaan todennäköisimmin kyseessä on polttokalmisto. Tarkempi määrittely vaatii kuitenkin arkeologisia kaivauksia.
Lehtori, tutkija Jori Okkonen pitää Lehtoloiden löydöksiä merkittävinä.
– Ne kertovat osaltaan rautakauden kulttuurista tällä alueella. Aiemmin Sievistä tunnettiin kaksi rautakaudelle ajoittuvaa esinettä, ja nyt saatiin paljon lisää. Tässä on vieläpä todennäköisesti polttohauta tai useampi.
Esineitä ei ilmeisesti ole poltettu vainajien mukana, sillä niissä ei näy palopatinaa eivätkä ne ole sulaneet mitenkään.
Koska löytöjä on laajalla alueella, koko Kiurunkankaan itäpäätä on arkeologian laitoksen raportin mukaan syytä pitää muinaisjäännösalueena. Se on Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan oloissa varsin merkittävä, sillä vastaavia ei alueelta ole aiemmin löydetty. Rautakaudelta on lähinnä irtolöydöksiä.
Lehtolat löysivät muun muassa eläinriipuksen, joka muistuttaa yhteen suuntaan katsovaa lintua. Se on muodoltaan lähellä itäisiä eläinriipuksia, mutta tarkkaa vastinetta ei löydy ainakaan Pohjois-Suomen rautakautisesta aineistosta, todetaan Oulun yliopiston arkeologien tiivistelmässä.
Alueelta löytyi myös kirveitä kahdelta aikakaudelta. Silmäkirves ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle, putkikirves taas varhaisemmalle ajalle. Löytyneet helat ovat joko joko vyöstä tai hihnasta. Niiden kääntöpuolella näkyvät pienet niitit, joilla helat on kiinnitetty. Samalla löytyi rautainen rengas ja pieni neula, ja esineiden arvellaan kuuluneen vyöhön. Se on todennäköisesti ollut samanlainen kuin Mikkelistä dokumentoitu ristiretkiaikainen vyö.