Syksyinen keskipäivä on niin hämärä, ettei sen tuoma valo enää riitä maalaamiseen. On turvauduttava keinovaloon, vaikka muuten taitelija Sampo Kaikkonen suosii satoja vuosia vanhoja menetelmiä. Taitelijan taulut syntyvät neljällä värillä ja 1600-luvun tekniikalla.
Isot öljyvärimaalaukset valmistuvat hitaasti, kerros kerrokselta. Maalikerrosten täytyy antaa välillä kuivua, joten töitä ei voi maalata valmiiksi kerralla.
Kaikkosen mukaan häneltä kuluu muotokuvan tai muun ison teoksen maalaamiseen aikaa parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Niiden ohessa hän maalaa pienempiä teoksia.
Kaikkonen maalaa enimmäkseen isokokoisia töitä, joissa pääroolissa on ihminen. Kaikkonen kutsuu käyttämäänsä maalaustapaa valohämytekniikaksi, ja se on peräisin barokin ajalta.
– Pidän sitä esteettisenä huipentumana, Kaikkonen sanoo.
Alastomat ihmishahmot hehkuvat tummaa taustaa vasten Kaikkosen ateljee-gallerian seinillä.
Parhaillaan Kaikkosella on työn alla muotokuva oopperalaulaja Virpi Räisäsestä. Kiimingissä syntynyt laulaja oli vieraillut Kaikkosen galleriassa musiikkitapahtuman yhteydessä ja tilannut muotokuvan itsestään.
Kaikkonen kertoo maalanneensa taulua syksyn ajan, ja sen pitäisi valmistua parin viikon kuluttua. Teos odottaa vielä Räisäsen tuloa malliksi, jolloin Kaikkonen pystyy maalaamaan laulajan kasvot.
Kaikkonen ei halua tehdä muotokuvia pelkästään valokuvia käyttämällä, sillä hänen mielestään ihmisen persoonan saa tuotua muotokuvaan parhaiten elävää mallia käyttäen.
Kaikkosen mielestä muotokuvassa tärkeintä on maalattavan kohteen ja hänen persoonansa esille tuominen, ei taiteilijan oman työn jäljen korostaminen.
Muotokuvista Kaikkonen maalaa ensin piemmän luonnoksen, jota hän hyödyntää varsinaisen työn maalaamisessa. Inspehtori, professori Raimo Helmisen muotokuvaluonnos on Kaikkosen omassa galleriassa.
Klassisten muotokuvamaalarien joukko on Suomessa pieni, eikä muotokuvia enää tilata yhtä paljon kuin ennen. Kaikkonen haluaa kuitenkin ylläpitää perinteistä muotokuvamaalaamista, vaikka valokuvaus on yhä suositumpi tapa tehdä muotokuvia.
Kaikkosen mukaan maailmalla perinteinen maalaustaide on nosteessa, mutta Suomessa heitä ei tueta rahallisesti samalla tavalla kuin nykytaiteilijoita.
Kaikkonen käyttää maalaamisessa pääosin neljää väriä: punaista, keltaista, mustaa ja valkoista. Samat värit ovat olleet käytössä myös Kaikkosen ihailemissa 1600-luvun maalauksissa.
Sininen oli tuolloin kallis ja harvinainen väri, ja myös Kaikkonen kertoo käyttävänsä sitä harkiten. Vihreää väriä Kaikkonen ei käytä lainkaan, sillä hän on puna-vihersokea. Se ei kuitenkaan haittaa maalaamista.
Kaikkosen kenties tunnetuin maalaus on Kohtalottaret. Alkuperäinen teos myytiin Norjaan, eikä Kaikkonen tiedä sen sijaintia. Hän maalasi teoksen uudelleen, mutta pienemmässä koossa ja käyttäen oppimiansa tekniikoita.
Kaikkonen säilyttää töitään omassa ateljee-galleriassaan. Tila toimii kesäisin vierailijoille avoinna olevana galleriana ja talvisin Kaikkosen omana työtilana. Kaikkosen galleria on pinta-alaltaan Oulun suurin yksityinen taidegalleria.
Ateljee-galleria sijaitsee maaseudun rauhassa Oulun Ylikiimingissä. Matkaa Ouluun on 45 kilometriä, eikä kaupungissa tule käytyä kuin kerran viikossa, Kaikkonen kertoo.
Silloin tällöin mies pitää näyttelyitä myös kaupungeissa, mutta tärkein näyttelytila hänelle on oma galleria. Tumman puhuvat teokset istuvat paremmin hämyiseen navettagalleriaan, kuin kaupunkien taidegallerioiden valkoisille seinille, Kaikkonen kertoo. Töitä on myös helpompi myydä omassa ympäristössään.
Kaikkosen ateljee on rakennettu vanhaan navettaan. Pihapiirin rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta, ja ne ehtivät olla pitkään tyhjillään.
Korjaus 15.11. klo 19.03: Parhaillaan Kaikkosella on työn alla muotokuva oopperalaulaja Virpi Räisäsestä, ei Helena Juntusesta, kuten jutussa aiemmin todettiin.