Hämeen Sanomien ja Hämeen Puhelimen muodostaman Aina Groupin varsinainen liiketoiminta tuotti tappiota lähes joka vuosi viimeiset 12 vuotta. Tästä huolimatta yhtiö on ollut antelias osakkailleen. Se on ollut helppoa, koska taseessa on riittänyt jakokelpoista rahaa. Tästä on paljolti kiittäminen varakkaan Hämeen Puhelimen onnistunutta kaappausta vuonna 2001.
Vuoden 2001 jälkeen seitsemäntoista vuoden aikana osakkaille on jaettu reippaasti päälle 70 miljoonaa euroa. Puhelinosakkeet ovat olleet aina kansanosakkeita, koska puhelimen saanti on vaatinut osakkeen ostoa. Edelleen Aina Groupin yhden osakkeen omistajia on yli 12 000. He ovat tienanneet vuodesta 2001 reilut 1 200 euroa eli hieman yli 70 euroa vuodessa. Näin myös tämän jutun kirjoittaja.
Muutamat osakkeenomistajat ovat keränneet yhtiöstä samana aikana satoja tuhansia euroja, parhaat miljoonia. Timo Rautanen ja hänen johtamansa lakiasiaintoimisto ovat keränneet osinkoina lähes kolme miljoonaa euroa.
Lehtiyhtiön ja puhelinyhtiön fuusion keksinyt hämeenlinnalainen Arto Kajanto on saanut yksinään puoli miljoonaa ja yhtiöidensä kautta paljon enemmän.
Osingot syöneet pääomia
Osinkojen avokätinen jako huolimatta Aina Groupin tappiokierteestä näkyy taseessa. Viiden viime vuoden aikana jakokelpoisia varoja on jaettu osakkaille sen verran anteliaasti, että niiden määrä on taseessa tippunut 66 miljoonasta hieman yli 15 miljoonaan. Varoja on tosin syönyt myös kirjanpitoarvon arvonalennus, joka aiheutti lähes 16 miljoonan euron loven jakovaroihin vuonna 2015.
Tänään perjantaina Aina Group myi loputkin AinaCom-yhtiöstään Telialle. Kauppa tuo taas rahaa Aina Groupiin. Alustava kauppasumma on 18 miljoonaa. Samalla yhtiö tosin päätti jakaa ylimääräistä osinkoa lähes 3,2 miljoonaa euroa.
Tuo ylimääräinen osinko antaa yksittäiselle osakkeenomistajalle 54 euroa. Sillä ei ihan joulukinkkua saa, mutta paljoa ei tarvitse omasta kukkarosta pieneen kinkkuun lisätä. Suuromistajat voivat kinkun sijaan mennä osingoillaan vaikka autokaupoille.
Aina Groupin kahdenkymmenen suurimman osakkeenomistajan joukossa on kahdeksan yksityishenkilöä. He tienaavat ylimääräisellä osingolla 20 000–93 000 euroa.
Reilun viidenkympin summa on pientä verrattuna vuoden 2014 joulurahaan. Tuolloin Aina Group myi AinaComin kuluttajaliiketoiminnan 47 miljoonalla eurolla ja jakoi ylimääräistä osinkoa 285 euroa osakkeesta, yhteensä lähes 16,8 miljoonaa euroa.
Ylimääräisellä osingolla yhden osakkeen omistajat saivat paitsi kinkun myös koko joulupöydän ruuat. Suurin yksittäinen osakkeiden omistaja, toimitusjohtaja Timo Rautanen vaurastui puolella miljoonalla eurolla. Arto Kajannolle jouluinen osinko toi yli 100 000 euroa.
Asiantuntijat: kyseenalainen yhtiökaappaus
Upporikkaan Hämeen Puhelimen kaappaus oli taitava manööveri. Hämeen Sanomien omistajat ostivat ahkerasti osakkeita ja saivat osakkeista itselleen noin 13 prosenttia.
Monissa yhtiössä tällaisella äänivallalla ei vielä suuria tekisi, mutta puhelinyhtiöissä puhelimen ja osakkeen liitto merkitsee sitä, että yhden osakkeen omistajia on valtavasti. Hämeen Puhelimessa heitä oli yli 20 000. Suurin osa ei ymmärtänyt tai välittänyt mitä oltiin tekemässä. Tällaisella joukolla ei ole myöskään yhtä puolestapuhujaa.
Niinpä Hämeen Sanomat omistajineen saivat kaapattua Hämeen Puhelimen helposti. He myös betonoivat valtansa muodostamalla kaksi osakesarjaa, joista K-osakkeilla oli 20-kertainen äänimäärä A-osakkeisiin verrattuna. K-osakkeita saivat Hämeen Sanomien suuromistajat ja Hämeenlinnan kaupunki. Muille Hämeen Puhelimen osakkeenomistajille jäi äänivallaltaan huomattavasti pienempiä A-osakkeita.
Asiantuntijoiden mukaan osaa omistajista suosiva osakejärjestely oli vähintäänkin kyseenalainen. Tuolloista osakeyhtiölakia tekemässä ollut lainsäädäntöneuvos Manne Airaksinen oikeusministeriöstä piti järjestelyä ongelmallisena. Niin ikään osakeyhtiölakia kirjoittamassa ollut professori Jarmo Leppiniemi epäili vahvasti järjestelyn laillisuutta.
Yksityiset osakkeenomistajat miettivät päätöksen viemistä oikeuteen, mutta uskallus loppui. Asiaa pahoitteli pienosakkaiden moitekannetta valmistellut Vaasan Handelshögskolanin kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari. Hän arvioi tuolloin, että pienosakkaat olisivat todennäköisesti voittaneet juttunsa oikeudessa.
Kannetta ei nostettu, joten Hämeen Puhelimen kaappaus onnistui. Yksitoista osakkeenomistajaa sai yli 50 prosenttia syntyneen yhtiön äänivallasta. Osakkeenomistajia oli tuolloin noin 29 000.
Puhelinyhtiöt olivat ja ovat haluttuja ostokohteita
Puhelinyhtiöitä ja -osuuskuntia oli Suomessa aikanaan satoja ja vielä viime vuosisadan lopulla yli puolen sataa. Puhelimen saadakseen alueen asukkaan oli ostettava liittymän mukana osake tai osuus puhelinyhtiöstä tai -osuuskunnasta.
Yleensä puhelinyhtiöt olivat monopoliasemassa alueellaan. Siksi niillä oli mahdollisuus tehdä hyvää tulosta ja kerätä taseisiinsa muhkeat varat.
Kilpailuvirasto määräsi, että vuoteen 2003 mennessä liittymä ja osake tai osuus on erotettava toisistaan. Niistä tuli kauppatavaraa, kun liittymän pystyi pitämään omistamatta puhelinyhtiötä. Samalla lankapuhelimet alkoivat jäädä historiaan.
Varakkaiden yhtiöiden osakkeet kiinnostivat yksittäisiä sijoittajia ja tietysti isoja puhelinyhtiöitä, jotka sulauttivat pienemmät itseensä. Osuuskuntien valtaaminen on vaikeampaa.
Kaiken jälkeenkin Finnet-liittoon kuuluu edelleen 23 alueellista puhelinyhtiötä ja -osuuskuntaa. Niillä ei ole omaa operaattoritoimintaa, mutta ne ovat vahvoja alueellisia palveluyrityksiä. Enää ei voi myöskään puhua puhelinyhtiöistä, kaikki toimivat laajemmin informaatio- ja teknologia-alalla.
Itsenäiset alueelliset ICT-yhtiöt voivat käyttää tasevarojaan koko yhteisön tarpeisiin ja ovat niin tehneetkin, esimerkiksi rakentamalla nopeita kuituverkkoyhteyksiä alueilleen. Tietysti vaihtoehtona on myös jakaa rahat osakkaille.
Aluksi Aina Groupilla meni kovaa
Aina Groupin alkuvaihe – aluksi HPO-yhtymän nimellä – oli menestyksekäs. Konserni tuotti voittoa. Voitosta valtaosa tuli Hämeen Puhelimelta. HPO-yhtymä muutettiin Aina Groupiksi vuoden 2004 viimeisenä päivänä. Hämeen Puhelin sulautettiin AinaComiin vuoden 2007 alusta.
Jo pari vuotta aiemmin, vuonna 2005 Aina Group oli kasvanut niin suureksi, että menestyvä konserni mietti listautumista pörssiin.
Pörssiin yhtiötä ei viety ja vaikeudet alkoivat jo seuraavana vuonna. Konserni teki tappiota eikä aikaakaan, kun alkoivat ensimmäiset yt-neuvottelut irtisanomisineen. Vuonna 2006 Aina Groupin palveluksessa oli yli 600 ihmistä. Vuoden 2017 vuosikertomuksessa henkilöstöä on selvästi alle 300.
Taloutta paikattiin myös osien myynneillä. 2010 Aina Group myi pääkaupunkiseudun verkon. Vuonna 2014 Aina Group myi tyttärensä AinaComin kuluttajaliiketoiminnan ja kiinteät verkot Soneralle. Käytännössä tämä oli myös vanhan Hämeen Puhelimen loppu. Sinetti saatiin 16. marraskuuta 2018, kun Aina Groupin yhtiökokous päätti myydä loputkin AinaComista Telialle.
Aina Group palaa mediayhtiöksi, jonka päätuote on Hämeen Sanomat.
Paikallisen omistuksen haave
Hämeen Puhelimen valtaajien eräs peruste oli säilyttää vuonna 1883 perustettu puhelinyhtiö paikallisessa omistuksessa ja hallinnassa. Suunnattu osakeanti Hämeen Sanomien suuromistajille aluksi vahvisti tätä päämäärää.
Jo 2006 äänivallaltaan ylivoimaisesti suurin osakkeenomistaja oli kuitenkin helsinkiläinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia.
Kun puhelinyhtiöiden osakkeet irrotettiin liittymästä, alkoi sijoittajia kiinnostaa myös puhelinyhtiöstä kommunikaatio- ja teknologiayhtiöksi laajentunut Aina Group.
.
Vuonna 2014 äänimäärältään suurin osakkeenomistaja oli Eläke-Fennian osakkeet perinyt vakuutusyhtiö Elo, mutta Timo Rautasen helsinkiläinen lakiasiaintoimisto Asiakasturva Oy oli noussut jo toiseksi suurimmaksi vallanpitäjäksi.
Puhelinosakkeiden omistuksiin keskittynyt Asiakasturva Oy on vain lisännyt omistustaan Aina Groupissa. Vuonna 2016 Asiakasturva oli äänimäärältään suurin osakkeenomistaja.
Asiakasturva Oy on ostanut tänä vuonna vakuutusyhtiö Elon Aina-osakkeet ja omistaa äänivallasta jo viidenneksen. Kakkoseksi on noussut helsinkiläinen Finda Telecoms. Timo Rautanen on mukana myös Findan hallituksessa.
Yhteensä kahdella helsinkiläisyhtiöllä Asiakasturvalla ja Findalla on yli neljännes osakkeista ja selvästi sitä suurempi äänivalta. Puhelinosakkeisiin keskittyneillä yhtiöillä on nyt hallussaan merkittävä osa lehtiyhtiöksi muuttuvaa Aina Groupia.
Haave Hämeen Puhelimen paikallisesta omistuksesta loppui jo vuonna 2014, kun AinaCom myytiin helsinkiläiselle Soneralle.
Nyt vaikuttaa siltä, että toive myös emokonserni Aina Groupin paikallisesta hallinnasta on murtunut, mutta eipä ole enää edes rippeitä Hämeen Puhelimestakaan.