Marketin kalatiskille asteleva nuori tutkija on jo päättänyt, mitä lapsille laitetaan. Vaikka tarjolla on paljon punalihaista lohta niin Norjasta kuin kotimaastakin, Antti Kähärin ostoskoriin päätyy silakkafileitä.
Silakkaa kalastatetaan eniten Suomen merialueilta, mutta suurin osa siitä päätyy turkistarhoille. Toki viime aikoina silakan ovat löytäneet myös nuoremmat ikäluokat, arvioi CM Kupittaan kalaosaston vastaava Marko Vaattovaara.
– Nuoretkin ovat alkaneet ostaa silakkaa. Muutama vuosi takaperin nuoret ei niin paljon silakkaa arvostaneet.
Syykin lienee selvä. Kun kotimainen kuhafilee on maksanut yli kolmekymppiä, niin silakkaa on saanut alle kymmenellä eurolla. Osansa lienee myös sillä, että silakkafileen valmistaminen ruoaksi ei vaadi suuria gourmet-taitoja.
Kalan kulutus on kasvanut 2000-luvulla, mutta suurimman osan kasvusta on haukannut norjanlohi.
Kalankulutuksessa on ero köyhien ja varakkaiden välillä
Kalan osuus suomalaisten elintarvikemenoista kertoo, että ylin tuloluokka syö enemmän kalaa kuin matalatuloiset. Vuonna 2016 hyvätuloisten ruokamenoista kalan osuus oli noussut vajaaseen kuuteen prosenttiin.
Matalatuloisilla kalaostoksia tehtiin entistä harvemmin ja rahaa niihin käytettiin alle neljä prosenttia elintravikemenoista.
Tuloluokissa kulutuskäyrät osoittavat eri suuntiin. Köyhät syövät kalaa aina vain vähemmän ja varakkaammat yhä enemmän.
– Muutos tapahtui vuoden 2010 tienoilla, jolloin kulutuskäyrät lähtivät erkaantumaan toisistaan, sanoo Turun yliopiston tutkija Antti Kähäri.
Hänen mukaansa kala sopisi hyvin korvaamaan muuta eläinproteiinin saantia. Kalan valinta ruoaksi olisi myös ilmastoneutraalimpi ratkaisu kuin lihansyönti.
Miehet vierastavat edelleen kasviksia
Vanha vitsi on miehistä, jotka ovat tehneet sopimuksen kanin kanssa. He eivät syö kanin ruokaa, eikä kani aja heidän polkupyörällään.
Vitsissä on totuuden siemen, sillä vaikka kasvisten ja hedelmien syönti on kasvanut, niin miesten kiinnostus niitä kohtaan on laimeaa.
Vertailtaessa tuloluokkia keskenään, niin korkeasti koulutetut miehet syövät vähemmän kasviksia kuin matalan koulutustason naiset.
– Naisethan on kautta aikojen ja kaikissa tutkimuksissa syöneet terveellisemmin kuin miehet, Antti Kähäri toteaa.
Miehet syövät tyypillisesti enemmän lihaa kuin naiset. Toki Kähäri on löytänyt ryhmän, jossa sukupuolierot keikahtavat.
– Alle neljäkymppiset naiset kuluttavat enemmän sokeria kuin miehet, mutta vanhemmissa ikäluokissa eroa ei näy.
Tuloerot ovat aina näkyneet kulutustavoissa ja tutkijatohtori Taru Lindblomin mukaan sosiaalinen huono-osaisuus on usein yhteydessä kotitaloudessa tehtyihin epäedullisiin ruokavalintoihin.
Tämä tarkoittaa sitä, että tällöin lautaselle päätyy usein energiatiheää, prosessoitua ruokaa, jossa on paljon rasvaa ja sokeria.
Miten lihan voi korvata?
Kasvisruokaan siirtyminen on monelle eettinen valinta, jonka katsotaan säästävän luonnonvaroja ja olevan vähemmän haitallista ympäristölle.
Luonnonvarakeskuksen vetämässä ScenoProt-hankkeessa tutkimushenkilöt söivät kolmen kuukauden ajan kasvispainotteisempaa ruokaa. Kun eläin- ja kasvisproteiinin osuudet ruokavaliossa olivat puolet ja puolet, niin ruokavalion sai kotioloissa toimimaan.
Ongelmia syntyi, kun kasvisproteiinin osuus yritettiin nostaa 70 prosenttiin. Kolmasosa tutkimukseen osallistuvista sai vatsavaivoja palkokasvesita eli härkäpavuista ja herneistä. Pahimmillaan ruokavalio aiheutti ripulia.
Kasvispainoitteisen ravinnon hyviä puolia olivat lisääntynyt kuidun saanti ja käytetty rasva oli pehmeämpää.
Lue myös:
Iso osa pojista syö huolestuttavan vähän kasviksia – kasviskammoa parannetaan nyt somekampanjalla
Koulut alkavat vähitellen tarjota kahta pääruokaa – liharuuan rinnalle kasvisruokaa
Puolustusvoimat selvitti: Kasvisruoka täyttää yleiset ravitsemussuositukset
Pelastaako kasvisruoka lihatalot? "Viimeinen virhe olisi lähteä taistelemaan sitä vastaan"