Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all articles
Browse latest Browse all 107373

Äärimmäisen harva siruttaa kissansa, ja sen takia lemmikki ei välttämättä ikinä löydä kotiin – "Vastuulliset lemmikinomistajat ovat tämän jo ymmärtäneet"

$
0
0

Oululaiskerrostalossa kävi vahinko pari kuukautta sitten. Perheen kissa Namu säikähti jotakin, otti jalat alleen ja karkasi ikkunasta teille tietämättömille. Naapuri ehti nähdä kissan katoamisen.

Kun kissan emäntä Saana Tolppanen tuli illalla kotiin, oli edessä huoli kissan kohtalosta. Tolppanen ryhtyi tuumasta toimeen ja aloitti toimet kissan saamiseksi takaisin. Hän ilmoitti asiasta kahdessa eri Facebook-ryhmässä ja saikin selville, että kissa oli nähty lähialueella.

Tolppanen etsi kissaansa laittamalla ilmoituksia ja seuraamalla Facebook-ryhmiä, jättämällä katoamisilmoituksia eri puolille Oulua ja ehtipä hän hankkia loukunkin kissan kiinnisaamiseksi.

Namu-kissa omistajansa Saana Tolppasen sylissä Oulun Kaukovainiolla.
Namu-kissa omistajansa Saana Tolppasen sylissä Oulun Kaukovainiolla.Timo Nykyri / Yle

Etsinnöistä huolimatta Namun karkumatka venyi liki kahteen kuukauteen. Tarinalla on onnellinen loppu, sillä lopulta Kempeleessä sijaitseva lemmikkihoitola Vierashuone sai Namun asiakkaakseen, ja omistaja tavoitti kissansa sieltä.

Se tavallinen tapaus

Kempeleläinen lemmikkihoitolan yrittäjä Simo Tolonen saa asiakkaakseen vuosittain noin 300 kissaa. Omistajan kertova verkkopalvelu turvasiru (Turvasiru.fi) löytyy vain harvalta lemmikkihoitolaan tuodulta kissalta.

– Kokemukseni mukaan vain kaksi löytökissaa sadasta on sirutettu, Tolonen kertoo.

Pelkkä turvasiru ei kuitenkaan riitä, siru pitää myös rekisteröidä.

– Kaikki siruttajat eivät automaattisesti rekisteröi kissansa tietoja yhteenkään rekisteriin, joten sirusta ei silloin ole hyötyä.

Kempeleen lemmikkihoitola Vierashuoneen tiloissa on noin 30 löytökissaa.
Kempeleen lemmikkihoitola Vierashuoneen tiloissa on noin 30 löytökissaa.Timo Nykyri / Yle

Tolonen ihmettelee kissaomistajia, jotka antavat kissansa liikkua pihalla ilman valvontaa. Lain mukaan kissa ei saa liikkua luonnossa ilman valvontaa.

Tolonen on huomannut, että kissojen siruttaminen yleistyy, mutta hitaasti.

– Suuri osa, jotka leikkauttavat kissansa eläinlääkärillä, siruttavat sen samalla. Vastuulliset lemmikinomistajat ovat tämän jo ymmärtäneet. On kuitenkin edelleen ihmisiä, jotka päästävät kissansa kulkemaan vapaana, mikä ei ole oikein, Tolonen kertoo.

Mikrosiru kaikille eläimille

Kissoja sirutetaan eläinlääkärissä sekä vapaaehtoisten avulla. Asialla ovat yleensä eläinsuojeluyhdistykset.

Myös miljonaa mikrosirua -kampanja kiertää siruttamassa kissoja ja muita eläimiä eri puolilla maata. Kampanja kävi Oulussa 5.1.2018. Tuolloin sirutettiin 113 kissaa ja 28 koiraa. Vuoden 2019 alussa kampanja kiertää siruttamassa eläimiä Haminassa, Orimattilassa, Lohjalla ja Kangasalla.

Siruttajat tekevät hommaa vapaaehtoisesti ja harrastusmielessä, ja omistajalle kustannukset ovat selvästi halvemmat kuin normaalisti.

Miljoona mikrosirua -tapahtuman siruttaja Annulii Koponen kertoo, että he ovat siruttaneet noin 5 000 kissaa. Työ on vasta alussa.

– Kukaan ei tiedä tarkkaa kissojen määrää maassamme. Arviot pyörivät 600 000:sta aina miljoonaa saakka. Veikkaan, että meidän siruttamamme noin 5 000 kissaa on alle prosentti koko maan kissoista.

Kansallisia rekisterejä, joihin kissan tai koiran voi rekisteröidä, on neljä. Siruttaminen maksaa muutamasta kympistä yli 100 euroon eläinlääkärillä.

– Voisin sanoa näin, että jokainen maatiaiskissan omistaja ymmärtää siruttamisen ja rekisteröinnin tärkeyden viimeistään siinä vaiheessa, kun käy lunastamassa kissansa löytöeläinkodista, kertoo Koponen.

Koponen muistuttaa, että Kennelliitto sai vaatimuksensa läpi hallituksen esitykseen eläinsuojelulain (Valtioneuvosto) uudistukseen. Koirat aletaan esityksen mukaan siruttamaan vuoden 2021 alusta. Kissat esityksestä puuttuvat.

– Itse en usko pakkoon, uskon vapaaehtoisuuteen ja tietoisuuden lisäämiseen. Siru ja sen rekisteröinti ovat halpaa verrattuna siihen, että lunastaa kissansa löytöeläinkodeista, Koponen sanoo.

Sirutus laskisi kustannuksia

Lemmikkihoitola Vierashuoneen Simo Tolonen kannustaa kissanomistajia siruttamaan lemmikkinsä. Näin oleskeluaika löytöeläinkodissa lyhenisi ja kustannukset omistajalle laskisivat.

Lemmikkihoitola Vierashuone vastaa Oulun kaupungin sekä ympäristökuntien Muhoksen, Kempeleen, Hailuodon, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisestä hoidosta. Kuntalaiset maksavat Vierashuoneen löytöeläintoiminnan.

Namu-kissa omistajansa Saana Tolppaen sylissä.
Namu-kissa saa omistajansa Saana Tolppasen mukaan turvasirun.Timo Nykyri / Yle

Kun omistaja hakee löytökissansa takaisin Vierashuoneelta, tulee se maksamaan vähintään 55 euroa. Jos omistajaa ei löydy, voidaan kissa myydä uuteen kotiin 190 eurolla.

Kadonneen kissansa Saana Tolppanen sai takaisin, vaikka sillä ei ollutkaan mikrosirua. Nyt hän aikoo nyt siruttaa kissansa, kaiken varalta.

– Jos se maksaa muutaman kympin, niin sen maksaa mielellään. Taidanpa siruttaa myös sekarotuisen koirani samalla, naurahtaa Tolppanen.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 107373

Trending Articles



<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>