Sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöt ovat rajussa laskussa, kertoo Energiateollisuus ry:n tekemä selvitys.
Energiayritysten etujärjestö laskee, että tuotannon päästöt ovat pudonneet noin puoleen kymmenessä vuodessa. Selvitys ennakoi päästöjen vähintään puolittuvan uudestaan 2030-luvulla nykytasolta.
Sitä seuraavalla vuosikymmenellä energiantuotannon päästöt lähenevät nollaa.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo, että taustalla on teknologian kehitys, joka vähentää polttamisen tarvetta sähkön ja lämmön tuotannossa.
Kivihiilen, turpeen, maakaasun ja öljyn polttamisen sijaan Suomen kaupungeissa koteja lämmitetään tulevaisuudessa yhä enemmän esimerkiksi hukkalämmön ja sähköllä toimivien isojen lämpöpumppulaitosten avulla.
Myös rakennusten energiatehokkuus paranee, jolloin lämmitystarve pienenee.
Leskelän mukaan jäljelle jäävä lämmön kysyntä voidaan kattaa polttamalla lämpöä tuottavissa laitoksissa metsäteollisuuden jätteitä ja tähteitä, kuten metsähaketta.
Myös sähkön tuotanto puhdistuu nopeasti hiilidioksidipäästöistä, kun Suomeen valmistuu uutta tuuli-, ydin- ja aurinkovoimaa.
Suomi hiilineutraaliksi jo 2030-luvulla?
Energia-ala on perinteisesti ollut suurimpien ilmakehän kuormittajien joukossa, mutta tilanne on voimakkaassa muutoksessa kaikkialla Pohjoismaissa, myös Suomessa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa teollisuuden ulkopuolinen sähkön ja kaukolämmön tuotanto aiheutti viime vuonna noin 15 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt, eli neljäsosan kaikista päästöistä.
Energiateollisuuden laskelman mukaan vuonna 2030 alan päästöt ovat enää vain seitsemän miljoonaa tonnia.
2030-luvun kuluessa energiantuotanto muuttuu pienemmäksi päästölähteeksi kuin Suomen maatalous, jonka päästöt ovat nykyisellään noin 6,5 miljoonaa tonnia.
Isoin yksittäinen päästöjen pudotus aiheutuu kivihiilen alasajosta 2020-luvun mittaan. Vuoden 2029 keväällä voimaan astuva kivihiilikielto poistaa jäljelle jäävän osuuden.
Leskelän mukaan energiantuotannon puolesta Suomi voisi olla hiilineutraali jo 2030-luvulla eli selvästi nykykaavailua aiemmin.
– Se tietysti edellyttää merkittäviä toimenpiteitä liikenteestä, teollisuudesta ja maataloudesta, Leskelä painottaa.
Virallisesti Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2045. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi tuottaa vuosittain vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin mitä metsät ja maaperä kykenevät sitomaan.
Raju kasvu puun käytössä
Energiateollisuus tarkasteli selvityksessään myös polttoaineiden kysynnän kehitystä tulevina vuosina.
Tulosten mukaan kaukolämmön tuotannossa puun käyttö kasvaisi nykytasolta noin 25 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Kasvua kertyisi huimat 87 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Puun on määrä korvata kivihiilen ja turpeen ohella myös fossiilista öljyä sekä maakaasua. Leskelän mukaan metsäenergian käyttö jäisi kuitenkin alemmalle tasolle kuin mitä vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategiassa arvioitiin.
Keskeinen syy on se, että jatkossa puuta käytetään nykyistä enemmän erillisissä lämpökattiloissa, joissa polttoainetta kuluu vähemmän kuin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.
Leskelän mukaan puuenergian käytön lisäys pystytään näillä näkymin kattamaan metsäteollisuuden sivutuotteilla, hakkuutähteillä ja harvennushakkuista saatavalla pienpuulla.
– Meidän lähtökohtamme on se, että metsiä ei tarvitsisi energiaksi kaataa, Leskelä sanoo.
Oma lukunsa on se, kuinka paljon metsäteollisuuden tähteitä on tulevaisuudessa tarjolla. Tämä riippuu metsäteollisuuden tuotteiden, kuten sellun ja sahatavaran globaalista kysynnästä.
Energiateollisuus painottaa, että metsähakkeen saatavuudessa on joka tapauksessa isoja alueellisia eroja.
Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa teollisuuden puutähteistä on ylitarjontaa, kun taas kivihiilestä luopuvalle pääkaupunkiseudulle puuta joudutaan todennäköisesti rahtaamaan myös ulkomailta laivoilla.
Uusi päästötavoite tarvitaan pikaisesti
Ilmastonmuutoksen hillinnässä lähivuodet ovat ratkaisevia, mikäli keskilämpötilan nousu halutaan rajata siedettävälle tasolle. Asia kävi ilmi hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuisesta erikoisraportista.
Leskelän mukaan poliittisten päättäjien täytyisi mahdollisimman pian linjata Suomelle ja EU:lle Pariisin ilmastosopimuksen mukainen päästövähennystavoite vuosille 2040–2050.
Polttoaineiden kieltoja, energiaverojen korotuksia tai tuotantotukia ei siirtymään tarvita, Leskelä sanoo.
– Jos saamme päästökiintiöt tietoomme, olemme täysin vakuuttuneita, että päästöt vähenevät erittäin nopeasti, hän sanoo.
Siirtymä päästöttömään energiajärjestelmään tarkoittaa kalliita investointeja, ja yritykset kaipaavat siksi varmuuden ilmastopolitiikan suunnasta.
Euroopan komissio ehdotti viime viikolla, että EU:n tulisi tavoitella hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Leskelän mukaan suunta on oikea, mutta tavoite voisi toteutua jo tätä aiemmin.