Saksan suuret teollisuusyritykset ovat huolissaan Reinjoen vähenevästä vesimäärästä, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.
Viime vuoden lopulla laivaliikenne Reinillä jouduttiin keskeyttämään lähes kuukaudeksi joen muututtua paikoin liian matalaksi. Keskeytys tuli kalliiksi joen varrella olevalle teollisuudelle.
Rein on Euroopan tärkein kuljetusreitti. Joka päivä sitä pitkin kulkee lukuisia proomuja, jotka vievät teollisuustuotteita Sveitsistä ja Saksasta joen suulla sijaitsevaan Euroopan suurimpaan satamaan, Rotterdamiin. Jokea ylöspäin tuodaan muun muassa raaka-aineita, polttoainetta ja hiiltä.
Rein on hyvin tärkeä sellaisille teollisuusjäteille, kuten Daimler, Bosch ja Bayer.
Kun laivaliikenne pysähtyi, teräksenvalmistaja Thyssenkrupp ei voinut toimittaa valmistamiaan autonosia Volkswagenin tehtaille, eikä se itse saanut raaka-ainetta Duisburgin tehtaalleen.
Kemianteollisuuden suuryritys BASF sanoo joutuneensa maksamaan 250 miljoonan euron ylimääräiset kulut, kun se yritti kuljettaa tuotteensa maitse. Yhtiön toimitusjohtaja Martin Brudermüller kehotti marraskussa Tagesspiegel-lehdessä valtiovaltaa aloittamaan mittavan patojen ja sulkujen rakennustyön, jotta laivaliikenne Reinillä voisi jatkua.
Sveitsissä ja Saksassa jouduttiin ottamaan käyttöön bensiinin varmuusvarastot, kun kuljetukset tyrehtyivät. Maakaasun hinta nousi 13 prosenttia, kun sillä korvattiin hiilivoimaloiden hiiltä.
Reinillä seilaavat proomut ovat hyvin edullinen kuljetusmuoto. Esimerkiksi tavaroiden kuljettaminen Rotterdamista Sveitsin Baseliin junilla maksaisi 40 prosenttia enemmän kuin proomukyydillä.
Reinin kuljetusten pysähtyminen pienensi Saksan bruttokansantuotteen kasvua viime vuoden kolmannella ja neljännellä neljänneksellä.
Taustalla jäätiköiden sulaminen
Rein saa vetensä sateiden ohella Alppien jäätiköiden sulamisvesistä. Jäätiköt kutistuvat ilmaston lämpenemisen takia.
Münchenin yliopiston jäätikkötutkija Wilfried Hagg kertoo Bloombergille, että vuosien 1973 ja 2010 välisenä aikana sulamisveden määrä vähentyi 28 prosenttia. Nyt vähentyminen on kasvanut jo 35 prosenttiin, Hagg kertoo.
Tutkijan mukaan joen vesimäärä laskee ilmaston lämpenemisen takia edelleen ja laivaliikenne on jatkossa yhä suuremmissa ongelmissa.