Pimeää ja kylmää. Tykkylumesta raskaina roikkuvat oksat heiluvat epäluonnollisen hitaasti viimassa. Kuusamon luonto tarjoaa valmiin näyttämön pohjoismaiseen rikoskirjallisuuteen keskittyvälle Nordic Noir -festivaalille. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja paikalla oli heti huippukirjailijoita kuten Jens Lapidus, Samuel Bjørk, Antti Tuomainen ja Kati Hiekkapelto.
Kirjailijoita ei tarvinnut houkutella Rukalle. Kaikki ottivat kutsun innolla vastaan, kertoo tapahtuman järjestäjä Aki Roukala.
– Harva on ollut täällä aiemmin, joten kaikki kiinnostuivat puitteista ja ajatuksesta tuoda dekkarikirjallisuus keskelle kaamosta.
Ruka on yksi maamme suosituimmista hiihtokeskuksista, joten myös rinteet ja ladut houkuttelivat kirjailijoita ja yleisöä paikalle.
– Tämä on uusi tapa yhdistää kirjallisuus ja liikunta tai vain luonnosta nauttiminen, hehkuttaa Roukala.
Dekkarikirjailijat ovat huumorintajuista porukkaa
Vaikka teemana on synkkyys, tuo samaan aikaan järjestettävä Rukan valofestivaali säväyksen tapahtumalle. Kaikki rinteet hehkuvat sateenkaareen väreissä. Lisäksi puita ja jääveistoksia on valaistu värivaloin. Pimeyden laskeuduttua tunnelma on sadunomainen.
– Kun ihmiset saapuvat tällaiseen ympäristöön, se luo heti sellaisen irtiolon tunteen. Tämä on puhdasta magiaa.
Islantilainen kirjailija Yrsa Sigurðardóttir vie ajatuksen pidemmälle. Hänen mielikuvituksensa lähti heti laukkaamaan, kun saapui Rukalle.
– Täällä oli niin kaunista ja taianomaista, aivan liian ihanaa ja täydellistä. Kuvittelin heti, että lumisten kuusien takana väijyy jokin paha, ehkä kirveen kanssa, Sigurðardóttir nauraa.
Sigurðardóttir ja myös muut dekkarikirjailijat osoittautuvat huumorintajuiseksi porukaksi. Harvoin kirjallisuuskeskustelut ovat olleet näin hauskoja. Kun puitteet ovat pienet, on tunnelma välittömästi rento.
– Tapahtuma sopii tänne erinomaisesti, koska nordic noir -kirjallisuudessa tapahtumat sijoittuvat usein talveen ja pimeään vuodenaikaan. Saavuttuani ajattelin, että haluaisin kirjoittaa tarinan, joka sijoittuu tänne, sanoo Sigurðardóttir.
"Tulevaisuudessa olemme ruotsalaiskirjailijoiden kanssa rinta rinnan"
Pohjoismainen dekkarikirjallisuus on ollut jo vuosien ajan ilmiö. Ruotsalaisten vanavedessä markkinoille on tullut paljon kirjailijoita myös muista maista. Islantilaisille kansainväliset markkinat ovat välttämättömyys, koska maan oma lukijakunta on niin pieni. Yrsa Sigurðardóttir on kirjoittanut yli kymmenen vuoden ajan kirjan vuosi tahdilla. Viime vuosina hänen kirjansa ovat lyöneet läpi kansainvälisesti. Kirjoja on myös suomennettu.
Sigurðardóttir on niitä harvoja islantilaiskirjailijoita, jotka pärjäävät kirjoillaan. Siitä huolimatta hän ei ole luopunut insinöörintyöstään.
– Kirjailijan työ on niin yksinäistä ja tulokset näkyvät päästä pitkän ajan päästä. En kestä sitä. Tarvitsen työn, jossa tulokset näkyvät nopeammin ja voin saada tyydytystä siitä, perustelee Sigurðardóttir kahta ammattiaan.
Sigurðardóttir on valoisa ja nauravainen. On vaikea kuvitella, että hän kirjoittaa synkkiä ja melko väkivaltaisiakin rikoskirjoja. Siihen löytyy kuitenkin selitys – hän katselee samaan aikaan kauhuelokuvia, kun kirjoittaa.
– Monet kuuntelevat musiikkia päästääkseen tunnelmaan. Minä katselen kauhuelokuvia. En tietenkään katsele niitä intensiivisesti ja kirjoita samaan aikaan. Ne vain pyörivät siinä taustalla.
Myös Max Seeck tekee vielä hieman "vanhaa" työtään eli työskentelee markkinoinnin parissa. Kirjoittaminen on napannut melkoisen siivun, sillä Seeck on julkaissut kolmessa vuodessa kolme kirjaa. Hän tähtäsi heti kansainvälisille markkinoille ja myös onnistui tavoitteessaan. Hänen kirjojensa oikeuksia on ostettu moniin maihin.
– Suomalaiset tekevät vähintään yhtä hyvää kamaa kuin muut pohjoismaiset kollegat. Uskon, että kyse on vain siitä, miten rohkeasti kirjoja markkinoidaan ulkomaille. Siinä on koko ajan onnistuttu paremmin, ja varmasti tulevaisuudessa olemme rinta rinnan ruotsalaisten kanssa.
Seeck pitää tällaisia pieniä tapahtumia tärkeinä kirjailijoille. Pienimuotoisilla festivaaleilla voi tavata ulkomaisia kollegoita ja se on tärkeää uran alussa olevalle kirjailijalle. Myös lukijat tulevat helposti juttelemaan. Kun Seeck on jo lähdössä perheensä kanssa syömään ja vetää takkia päälle, viimeiset innokkaat fanit tulevat pyytämään omistuskirjoitusta.
– Kaikki tällaiset tapahtumat, joissa kirjailijat ja lukijat pääsevät kohtaamaan, ovat tärkeitä,sanoo Seeck.
Pienet, elämykselliset festivaalit kiinnostavat
Nordic Noir -tapahtuma lähti maltillisesti liikkeelle. Yleisötavoitteet eivät olleet huimia. Roukala tietää, miten homma menee, kun festivaalia järjestetään ensimmäistä kertaa. Hailuodossa järjestettävä poikkitaiteellinen festivaali Bättre Folk on yksi hänen järjestämistään festivaaleista. Pienen piirin festarista on muutamassa vuodessa tullut kesän "the" festari, jonne ihmiset suuntaavat etenkin Etelä-Suomesta.
Myös Pyhätunturilla kolmatta kertaa järjestettävä Bättre Folk i Fjällen on löytänyt paikkansa talvifestivaalien joukossa. Roukala suuntaakin Rukalta suoraa Pyhälle festarijärjestelyjen pariin.
– Uskon vahvasti, että Nordic Noirin kaltaiselle tapahtumalle on tilausta. Tällaisessa paikassa elämys on aivan erilainen kuin jossain massakirjamessuilla.
