LONTOO Britanniassa on käynnissä poikkeuksellinen kaksintaistelu Theresa Mayn vähemmistöhallituksen ja maan parlamentin välillä. Syynä on umpikujaan ajautunut brexit-prosessi.
Kansanedustajat tyrmäsivät viime viikolla Mayn EU-erosopimuksen suurimmalla ääntenenemmistöllä Britannian parlamentin historiassa.
May ei näytä pystyvän luomaan ratkaisua, joka kelpaisi parlamentin alahuoneen EU-myönteisille kansanedustajille tai hänen oman puolueensa kovan linjan EU-eromielisille.
Sopimuksettoman eron uhatessa kansanedustajien eri ryhmittymät ovat luoneet muutosehdotuksiä Mayn EU-erosuunnitelmaan.
Niiden läpimeno auttaisi kansanedustajia nappaamaan Britannian brexit-prosessin ohjat hallitukselta, sanoo parlamentaarisen lain tuntija tohtori Jack Simson Caird Bingham Centre -instituutista.
– Parlamentti voi hyvinkin onnistua. Kyseessä olisi ennennäkemätön tilanne modernina aikana.
Äänestyssarja selvittäisi parlamentin tahdon
Osa vallankaappausta junailevista kansanedustajista pyrkii luomaan suuntaa-antavien äänestysten sarjan. Niillä selvitettäisiin, millaisen EU-eron mallin parlamentti voisi hyväksyä.
Tutkija Jack Simson Caird sanoo, että perustuslailliset asiantuntijat ovat jo pitkään peräänkuuluttaneet kansanedustajien enemmistön tahdon selvittämistä.
– Tällä hetkellä meillä on varma tieto vain siitä, että parlamentti ei pidä Theresa Mayn sopimuksesta.
Muutosesityksillä pyritään selvittämään esimerkiksi, löytyisikö parlamentista enemmistön tuki Mayn mallia läheisemmille EU-suhteille.
May väittää, että valittavana on joko hänen jyrkkä EU-eron mallinsa tai ero ilman sopimusta. Simson Caird muistuttaa, että tämä ei ole totta.
– Myös Norjan kaltainen läheinen EU-suhde on vaihtoehto. Samoin uusi kansanäänestys EU-jäsenyydestä tai eropäätöksen peruminen Britannian ilmoituksella.
Theresa May loi EU-eroprosessiin jyrkät reunaehdot, kun hän sulki pois Norjan kaltaisen EU:n sisämarkkinajäsenyyden, jotta vapaasta liikkuvuudesta voitaisiin päästä eroon.
Maylle ei kelpaa myöskään työväenpuolue Labourin ajama pysyvä tulliliittojäsenyys, sillä se estäisi Britannian omien kauppasopimusten luomisen maailmalla.
Jack Simson Cairdin mielestä äänestysten sarja toisi tilanteeseen selkeyttä.
– Asia etenisi, vaikka parlamentista ei löytyisi tukea millekään brexitin mallille. Tässä tapauksessa Mayn olisi helpompi saada erosopimukselleen kansanedustajien tuki toisella yrittämällä.
Kansanedustajat yrittävät estää sopimuksettoman eron
Jo nyt on selvää, että kansanedustajien enemmistö ei tue EU:sta eroamista ilman sopimusta.
Tiistain äänestysten toinen tavoite onkin sitoa hallituksen kädet siten, että sen olisi pakko estää kaoottinen äkkiero.
Tämä on herättänyt toivoa sopimuksetonta eroa pelkäävän liike-elämän parissa, mutta Jack Simson Caird varoittaa tuudittautumasta turvallisuuteen.
– EU-lain mukaan Britannia eroaa unionista maaliskuun 29. päivä. Asia ei ole vain Britannian hallituksen tai parlamentin käsissä. Jos ne eivät pysty löytämään tietä eteenpäin, edessä on sopimukseton ero.
EU on ilmaissut olevansa valmis lykkäämään brexit-päivää, jos parlamentista löytyy tuki uudelle ratkaisulle.
Simson Caird uskoo, että Brexit viivästyy joka tapauksessa ainakin jonkun verran.
– On vaikea nähdä miten tarvittava lainsäädäntö ehdittäisiin hyväksyä, vaikka erosopimus hyväksyttäisiin esimerkiksi helmikuun puolivälissä. Aikaa maaliskuun lopun eropäivään olisi vain viikkoja ja tavallisesti vastaava urakka veisi puoli vuotta.
Theresa Mayn hallitus ei ole ilmoittanut, milloin parlamentti äänestää uudelleen EU-erosopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää:
May on puun ja kuoren välissä
Pääministeri Mayn on vaikea myöntyä sopimuksettoman eron estämiseen tai läheisiin EU-suhteisiin, vaikka parlamentti niitä haluaisi.
Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole hänen konservatiivipuolueensa kovan linjan EU-eromielisen siiven mieleen.
Heistä kiihkomielisimmät jopa toivovat sopimuksetonta eroa.
Mayn näkökulmasta riskinä ovat niin konservatiivipuolueen hajoaminen kuin hänen oma tulevaisuutensa pääministerinä.
May voi sopeutua kansanedustajien tahtoon, mutta tällöin hän todennäköisesti menettäisi kovan linjan brexitöörien tuen. Toisaalta kansanedustajien tahdon vastustaminen olisi vaarallista peliä.
Parlamentin muutosesitykset eivät olisi läpi mennessään sitovia, mutta Theresa Mayn paine alistua niihin olisi suuri. Muuten syytökset siitä, että pääministeri pyrkii pelkästään sanelemaan parlamentille EU-eromallinsa, saisivat vankan pohjan.
Edessä voivat olla ennenaikaiset parlamenttivaalit.
– On äärimmäisen vaikea ennustaa mitä tapahtuu jos kansanedustajat onnistuvat vallankaappausyrityksissään, arvioi Jack Simson Caird.