Troolari Job Senior kiinnittyy laituriin Oostenden satamassa. Kapteeni Job Schot tarkkailee ohjaamosta kun kolme miehistön jäsentä avaa lastiluukut ja alkaa purkaa täysiä kalalaatikoita nosturilla laiturille.
Takana on neljän päivän reissu Englannin rannikolle ja ruumassa kuusi tonnia kalaa. Arvokkainta herkkua, Doverin merianturaa, on laatikoissa muutama sata kiloa.
– Saalis on vain keskinkertainen tähän aikaan vuodesta. Odotamme parempia aikoja, Job Schot sanoo.
Parempien aikojen sijaan tiedossa on suurta epävarmuutta. Britannian EU-ero on umpisolmussa. Tätä menoa maa eroaa kahden kuukauden kuluttua ilman erosopimusta, koska parlamentin alahuone ei hyväksy sitä, eikä EU taivu muutoksiin.
Job Seniorille sopimukseton ero heijastuisi kala-apajien menetyksenä. Jobin kalavedet ovat Britannian rannikolla. Ilman erosopimusta on hyvin hyvin todennäköistä, että EU-maiden kalastajat joutuvat poistumaan näiltä vesiltä.
– Joudumme 12 mailin alueen ulkopuolelle, mutta siellä on jo isompia kalastusaluksia ja muita laivoja. Meillä ei ole sinne mitään asiaa, Schot sanoo.
– Luulen, että se on meidän bisneksemme loppu. Jos brexit toteutuu, meille ei yksinkertaisesti ole tulevaisuutta.
Sama ongelma on muillakin Belgian kalastajilla. Heidän saaliistaan yli puolet tulee Britannian vesiltä. Belgian oma rannikko on vain noin 60 kilometriä pitkä.
Job näyttää karttaplotterista Belgian postimerkin kokoisen talousvyöhykkeen Pohjanmerellä. Kun Britannian rannikkovesiltä tulee häätö, kaikille ei enää riitä tilaa.
Miksette sitten lähde kauemmas kalaan?
– Tämäntyyppinen alus ei voi mennä merelle yli viikoksi. Jo nyt purjehdimme 10–12 tuntia ennen kuin pääsemme takaisin satamaan. Sekin on kykyjemme rajoilla, Schot sanoo.
Britanniassa kalastajat olivat äänekkäimpiä brexitin kannattajia, kun asiasta järjestettiin kansanäänestys 2016. Pääministeri Theresa May on toistamiseen muistuttanut, että eron myötä Britannia ottaa myös kalastuspolitiikan takaisin omiin käsiinsä.
Erosopimus toisi siirtymäajan, joka antaisi aikaa neuvotella uusista kalastusjärjestelyistä EU:n ja Britannian välillä. Mutta tällä hetkellä yhä todennäköisemmältä näyttää sopimukseton ero.
Siinä tapauksessa yhteiset kalastussäännöt lakkaisivat pätemästä 29. maaliskuuta. Tärkeä merialue 6-12 merimailin päässä Britannian rannikosta sulkeutuisi.
– Englannin vesillä on ollut belgialaisia kalastajia keskiajoilta saakka. Se on osa kulttuuriamme, sanoo johtaja Emiel Brouckaert kalastusalan etujärjestö Rederscentralesta.
Nyt katkolla olevan kalastussopimuksen historia yltää vuoteen 1666. Silloin Englannin kuningas Kaarle II myönsi belgialaisen Bruggen kaupungin kalastajille oikeuden kalastaa Britannian rannikkovesillä, kiitoksena bruggelaisten hänelle suomasta turvapaikasta.
Vuonna 1964 sama oikeus kirjattiin monenväliseen kalastussopimukseen. Pian brexit-kansanäänestyksen jälkeen Britannian hallitus ilmoitti, että se irtautuu sopimuksesta eron tullessa voimaan.
Belgian kalastajat ovat liittoutuneet kahdeksan muun rannikkovaltion kalastajien kanssa ajamaan asiaansa EU:ssa. Päällimmäinen tavoite olisi välttää sopimukseton ero.
– Yritämme päästä siihen, että sopimus siirtymäajasta saataisiin voimaan, jotta tilanne voisi jatkua sellaisena kuin se on, Brouckaert sanoo.
Oostenden kalasataman laiturilta Job Schotin pyytämät kalat viedään suoraan kylmävarastoon, jossa ne lajitellaan painon mukaan. Varhain aamulla ne huutokaupataan tukkukauppiaille. Troolarin saapumisesta kaupantekoon kuluu vajaat 12 tuntia.
Muutama laatikollinen merianturaa on löytänyt tiensä läheiseen Simons & Decrun kalatukkuun. Päältä ruskeat ja alta valkoiset kampelamaiset lätkät tuijottavat laatikoista.
– Kaikki pitävät näistä. Parhaita kaloja Pohjanmerellä. Helppo valmistaa, maistuu hyvälle, selittää tukkukaupan omistaja, veteraanikalakauppias Joël Vandenbroucke.
Englannin vesiltä ovat peräisin myös kauppiaan meribassit, mustekalat, merikrotit, ravut ja myrkkyeväiset louhikalat. Jatkossa hän saattaa joutua tuomaan samat kalat Englannista.
– Sitten pitäisi maksaa verot, tullit, tehdä paperityöt. Nyt kala on täällä 10-15 tunnissa. Sitten siinä menisi kolme päivää. Ei hyvä laadun eikä minkään muunkaan kannalta, Vandenbroucke latelee.
Viisikymppisellä Job Schotilla on pelissä muutakin kuin oma elinkeinonsa. Hän peri troolarin isältään, jonka nimi oli Job. Hänen poikansa, hänkin Job, on töissä isänsä troolarilla. Vasta yhdeksänvuotias pojanpoika, neljäs Job, on ollut kesäisin mukana troolaamassa.
– Haluan siirtää tämän bisneksen pojalleni ja pojanpojalleni. Pakko miettiä, että haluanko altistaa heidät sille, kippari-Job sanoo.
Eropäivän lähestyessä EU on kehitellyt suunnitelmia sopimuksettoman eron varalle. Kalastajille voi olla tarjolla rahallista korvausta, jos brexit estää heitä kalastamasta. Job Schot ei innostu.
– On kiva että tarjotaan rahaa. Mutta haluamme jatkaa kalastusta. Se on meidän työmme. Mitä muuta tekisin, Job sanoo.