Lohjanjärven lounaisrannalla on todettu viime kesänä useita puutiaisaivokuumetapauksia. Kesän aikana sairaalassa hoidettiin 13 ihmistä puutiaisaivokuumeen takia, kertoo Lohjan kaupungin avosairaanhoidon ylilääkäri Tanja Nummila.
Tämän vuoksi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL on liittänyt alueen puutiaisaivokuumeen kansalliseen rokotusohjelmaan. Lohjan terveyskeskus aloittaa maaliskuussa maksuttomat rokotukset noin 7 000 riskialueen asukkaalle. Rokotus annetaan myös noin 500 kesämökkiläiselle.
Ilmaiseen rokotukseen ovat oikeutettuja riskialueella asuvat, kolme vuotta täyttäneet lohjalaiset, sekä ne vakituiset kesäasukkaat, joilla on oma mökki alueella ja jotka asuvat ainakin neljä viikkoa mökillään kesäkaudella. Lisätietoja rokotuksista voit lukea Lohjan kaupungin tiedotteesta.
Ylilääkäri Tanja Nummilan mukaan Lohjanjärvellä voi jatkossakin liikkua luonnossa turvallisin mielin:
– Rokotevaste on noin 80 prosenttia tällä rokotteella, eli varsin hyvä jos ottaa koko rokotesarjan. Valitettavasti rokote ei anna elinikäistä suojaa, joten pitää itse muistaa ottaa tehosterokotteet. Ensimmäinen tehostepiikki pitää ottaa kolme vuotta rokotesarjan jälkeen.
Lohjanjärvi ensimmäinen Uudenmaan alue rokoteohjelmassa
Lohjanjärven alueella on havaittu puutiaisaivokuumetapauksia aiempinakin vuosina, mutta viime kesänä tapauksia oli poikkeuksellisen paljon. Tämän vuoksi alue on lisätty kansalliseen rokotusohjelmaan, kertoo THL:n infektioepidemiologian johtava asiantuntija Jussi Sane.
– Kokonaisilmaantuvuus, eli kuinka monta tapausta per satatuhatta asukasta, on noussut sen verran korkeaksi siellä, aika rajatulla alueella, että tämä rokoteohjelma on päätetty laajentaa sinne.
Lohjanjärvi on ensimmäinen alue Uudellamaalla, jossa kansallinen rokoteohjelma otetaan käyttöön.
Aiemmin rokoteohjelma on ollut käytössä muun muassa Paraisilla, Kemin ja Simon alueilla, tietyssä osassa Lappeenrantaa sekä Kotkan saaristoalueella. Sanen mukaan punkkien määrään vaikuttaa useita tekijöitä.
– Siihen liittyy punkkien ekologia, vuorovaikutussuhde isäntäeläinten kanssa ja myös sääolosuhteet. Esimerkiksi valkohäntäpeuran populaatiomuutokset ilmeisesti vaikuttavat tähän TBE:n (puutiaisaivokuumeen) epidemiologiaan. Onko siinä levinneisyydessä mukana sitten vielä muuttolintuja tai muita eläimiä, se ei ole ihan selvää.
Punkit viihtyvät kosteikkojen lähistöllä
Alueet, joissa puutiaisia ja TBE:tä yleisemmin esiintyy, ovat Sanen mukaan tavallisesti rannikolla, saaristossa ja järvien rannoilla. Yhdistävä tekijä alueille on kosteus.
Sane kuitenkin muistuttaa, että punkkeja tai puutiaisaivokuumetta on turha pelätä. Metsässä ja luonnossa liikkumisen hyödyt ovat selvästi suurempia kuin riski saada esimerkiksi puutiaisaivokuume.
– On hyvä muistaa, että Suomenkin mittakaavassa tämä on edelleen kohtuullisen harvinainen tauti. Riskialueillakin ne ihmiset, jotka TBE:n saavat, niin kyllä se huonoa tuuria on, jos tällaisen vakavan taudinkuvan saa.