Kissoille sädehoitoa tarjoavan klinikan toiminta Tampereella saattaa loppua. Eläinlääketieteen lisensiaatti Serban Ursachin perustama eläinlääkäriasema on Suomen ainoa paikka, jossa on saanut radioaktiivista isotooppihoitoa kissan kilpirauhasen liikatoimintaan. Nyt omistaja on muuttamassa Espanjaan.
– Voivottelevia asiakkaita on käynyt vastaanotolla jo monta viikkoa, kertoo Ursachi.
Serban Ursachin vaimo Alexandra Ursachi jatkaa isotooppilaboratorion toimintaa Tampereella normaalisti ainakin syksyyn asti. Sen jälkeen klinikan tulevaisuus on vielä auki.
Tampereella toimivan eläinlääkäriasema Vet4catin kissoihin erikoistunut eläinlääkäri Serban Ursachi on muutaman vuoden pitänyt vastaanottoa myös kotonaan Rengossa.
Clik here to view.
Kissat ovat terveitä
Kissoille eläinlääkärissä tehtävät toimenpiteet on eläinlääkäri Serban Ursachin mukaan maailmalla yleensä hinnoiteltu alhaisemmiksi kuin koirien vastaavat hoidot. Kissa ei myöskään maksa niin paljon kuin koira, joten sen hoitoon ei haluta panostaa niin paljon.
Kissat ovat hyvin terveitä. Tämän vuoksi eläinlääkärin laskuihin ei ole totuttu. Koirilla on usein nuoresta asti pikkuvaivoja, kuten korvatulehduksia, iho-ongelmia tai vatsavaivoja. Nämä ovat helposti hoidettavissa.
Ursachi sanoo, että yleensä kissa elää terveenä hyvin pitkään. Sen jälkeen kuvaan astuvat hankalat sairaudet.
– Kun kissa täyttää kymmenen vuotta, tulee lähes aina vakavia ongelmia.
Vanhenevilla kissapotilailla on kilpirauhasvaivoja, sydänvika, sokeritauti tai munuaisongelmia.
– Ne ovat vaikeasti diagnosoitavia sairauksia, joiden hoitaminen on hankalaa ja vie aikaa.
Clik here to view.
Radioaktiivista hoitoa kissalle
Kissan kilpirauhasen liikatoimintaa on vuodesta 2015 hoidettu Tampereen klinikalla. Luvan saaminen radioaktiivisen hoidon antamiseen ei ollut ihan yksinkertaista. Se vaati paljon selvityksiä ja paperityötä.
– Vei yli kymmenen kuukautta saada Säteilyturvakeskukselta lupa radioaktiiviseen isotooppihoitoon.
Kissojen kilpirauhasen liikatoiminta johtuu kasvaimesta, joka on lähes aina hyvänlaatuinen. Klinikalla on tähän mennessä hoidettu radiojodilla noin 300 kissaa.
Serban Ursachin mukaan ainoa haittavaikutus on, että 2–3 prosenttia hoidetuista kissoista sairastuu kilpirauhasen vajaatoimintaan. Hän sanoo sen olevan helpommin hoidettavissa kuin liikatoiminta.
Ursachi perustelee isotooppihoitoa sillä, että kasvaimet saadaan pois – eli kissa paranee. Radiojodihoidossa I–131 annetaan pistoksena kissan nahan alle ja potilas jää klinikalle eristykseen 5–7 vuorokaudeksi.
Isotooppihoidon kustannukset ovat 1 490–1 890 euroa. Lopulliseen laskuun täytyy lisätä hoitokäynti, jossa diagnoosiin on päädytty ja jälkikäteen tehtävät kontrollikäynnit. Yhteensä siitä tulee noin 3 000 euroa.
Jos sen sijaan valitaan lääkehoito kissan kilpirauhasen liikatoimintaan, se maksaa eläinlääkärikontrolleineen vuosittain noin 1 000 euroa.
Säteilevä kissa
Kissa on erittäin radioaktiivinen vielä klinikalta lähtiessään, joten omistajan on sitouduttava STUKin määräämiin toimenpiteisiin kotona kaksi viikkoa. Kaikki kissan ulosteet ja kissanhiekka pissoineen on kerättävä talteen. Ne on säilytettävä turvallisessa paikassa kuukauden, ennen kuin sen voi hävittää kotitalousjätteiden joukossa.
Kissa on pidettävä täysin erillään lapsista tai raskaana olevista naisista. Muut ihmiset saavat koskettaa kissaa 20 minuuttia kaksi kertaa päivässä, muuten ei saa mennä metriä lähemmäksi. Muille lemmikeille säteilystä ei ole haittaa, sillä haittavaikutukset näkyvät vasta 20–30 vuoden kuluttua.
Clik here to view.
Osa kissanomistajista on päätynyt isotooppihoitoon siksi, että lääkkeet ovat aiheuttaneet lemmikille haittavaikutuksia. Ongelmia on aiheuttanut myös se, että lisääntymisiässä olevat naiset eivät saisi käsitellä kyseisiä lääkkeitä.
Eläinlääketieteen lisensiaatti ja kansainvälisen kissatutkinnon suorittanut Inka laaksonen Catvetista vahvistaa isotooppihoidon olevan paras tarjolla oleva hoitokeino kissan kilpirauhasen liikatoimintaan. Se on käytännössä sama hoito, jota ihmisille annetaan kilpirauhasen kasvaimiin.
Laaksonen toteaa silti ymmärtävänsä, miksi osa kissapotilaiden omistajista valitsee mieluummin lääkehoidon.
– Onhan Isotooppihoito kallis, jos kyseessä on jo iäkäs kissa.
On olemassa pieni mahdollisuus, että kilpirauhasen liikatoiminta uusiutuu parin vuoden kuluttua isotooppihoidosta. Tämä on kuitenkin harvinaista.
Potilaita Moskovasta asti
Kissanomistajat, joiden lemmikillä on haastavampi vaiva, ajoivat Serban Ursachin kotivastaanotolle satojen kilometrien päästä. Potilaita kävi lähes koko Etelä-Suomen alueelta. Ursachin mukaan Tampereelle isotooppihoitoon on lentänyt kissapotilaita Moskovasta asti, koska Suomen klinikka on heitä lähinnä.
Euroopassa on useita isotooppihoitoa tarjoavia kissaklinikoita, mutta ei läheskään joka maassa..
Kissa piilottaa kipunsa paljon tarkemmin kuin koira. Omistaja saattaa huomata, että lemmikillä ei ole kaikki hyvin, mutta epäilee vaivan olevan jotain ihan muuta kuin se todellisuudessa on. Eläinlääkärin on osattava kaivaa tiedot esiin.
– Päädyt helposti väärään diagnoosiin, jos et osaa kysyä oikeita kysymyksiä.
Clik here to view.
Eräs rouva väitti Serban Ursachille, että hänen kissansa saa hengitystieoireita syötyään kuumaa leipää. Lopulta kävi ilmi, että kyseessä oli sydänvika. Keuhkopussiin kertynyt neste vaiheutti hengitystä.
– Ilmeisesti kissa söi leipää satunnaisesti, mutta asialla ei ollut mitään tekemistä oireiden kanssa.
Opiskelussa keskitytään koiriin
Opiskellessaan eläinlääkäriksi Serban Ursachi huomasi, että kissojen hoitoon ei kiinnitetty läheskään niin paljon huomiota kuin koirien.
– Eläinlääketieteellisessä opetetaan lähinnä koirien sairauksia. Kissoja sivuutetaan edelleen.
Johtava eläinlääkäri Katariina Thomson Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan pieneläinsairaalasta myöntää, että koirien sairauksia käsitellään opintojen aikana enemmän. Kissa jää vieraammaksi, koska opiskelijat saavat hoidettavakseen lähinnä koiria.
– Kissoja saapuu potilaiksi yliopistolliseen eläinsairaalaan paljon vähemmän kuin koiria, summaa Thomson.
Tampereella sijaitsevan Vet4cat-kissaklinikan lisäksi Helsingissä on kaksi kissoihin erikoistunutta eläinlääkäriasemaa: Catvet ja Evidensia Felina.
Eläinlääkäri Inka Laaksonen arvioi, että Suomessa on nykyään muutama kymmenen kissoihin erikoistunutta eläinlääkäriä.
– Toki kissojen sairauksiin ovat syvemmin perehtyneet myös muut pieneläimiin erikoistuneet eläinlääkärit, muistuttaa Laaksonen.
Kissalääkärillä on kaksi koiraa
Perehtyminen kissojen sairauksiin oli Serban Ursachille helppo valinta.
– Tulin tosi hyvin juttuun kissanomistajien kanssa. Ehkä he huomasivat, että osaan kuunnella paremmin kuin jotkut muut eläinlääkärit.
Kissojen käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää. Potilaan käsittelemistä ei myöskään saa pelätä.
– Jos eläinlääkäri ei ole koskaan elänyt kissojen kanssa, hän ei osaa hoitaa kissoja hyvin.
Kissalääkäri on joskus aiemmin omistanut rotukissoja, muttä tällä hetkellä perheellä on ainoastaan kaksi koiraa. Shiba inut Yuki ja Daru. Ursachi kertoo niiden olevan hyvin kissamaisia koiria.
– Kun niille sanoo jotain, ne ottavat viestin vastaan ja palaavat asiaan, kun se niille sopii.
"Tämä on viimeinen talvi"
Romaniassa syntynyt Serban Ursachi tuli Suomeen kongressiin nuorena eläinlääketieteen opiskelijana vuonna 1991. Hän löysi täältä rakkauden ja päätti jäädä.
Hyvän lauluäänen omaava mies oli opiskellut laulua jo Romaniassa. Suomessa hän aloitti lauluopinnot Turun konservatoriossa ja haaveili oopperalaulajan urasta.
Kahden vuoden lauluopintojen jälkeen Ursachi kuitenkin jatkoi opiskelua eläinlääkäriksi ja valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1997.
Ursachi osti Hämeenlinnasta Kanta-Hämeen eläinklinikan, jota hän pyöritti parikymmentä vuotta. Ulkomaalainen eläinlääkäri joutui aluksi ennakkoluulojen kohteeksi.
– Kolmekymmentä prosenttia klinikan asikkaista katosi siksi, että olin ulkomaalainen. Mutta nämä asiakkaat tulivat myöhemmin takaisin.
Jos eläinlääkäri ei ole koskaan elänyt kissojen kanssa, hän ei osaa hoitaa kissoja hyvin. Serban Ursachi
Enää Ursachi ei koe ennakkoluuloja. Yksi syy siihen on luultavasti se, että mies on opetellut lähes täydellisen suomen kielen.
Suomen kansalaisuuden Ursachi sai parikymmentä vuotta sitten. Hän mieltää itsensä romanialaiseksi, joka on tottunut suomalaiseen elämäntyyliin. Mutta hän ei ole tottunut Suomen talviin.
– Tänä talvena joka kertaa lumikolaa työntäessäni, puuskahdin, että tämä on viimeinen talvi täällä! Haluan aurinkoon ja lämpöön.