Rikoslain mukaan näpistyksestä voidaan tuomita sakkoa. Sakon kirjoittaa poliisi. Näpistykseksi katsotaan alle 500 euron omaisuuden varastaminen.
Viime keväänä hyväksytty lainmuutos ohjaa seitsemästä samankaltaisesta sakkorikoksesta tuomitun henkilön asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Kun poliisin määräämää, maksamatta jäänyttä sakkoa ei voida muuntaa vankeudeksi, käräjäoikeuden määräämä sakko voidaan.
Vaasalaiset K-kauppiaat Martin Hemming ja Timo Niemelä toivovat, että vuoden 2021 alusta voimaan tulevaksi suunniteltu sakon muuntorangaistuksen käytön laajentaminen saataisiin voimaan aiottua aiemmin.
– Se helpottaisi kauppojen arkea. Nyt ne [näpistelijät] saa lapun ja heittää ne roskiin, Niemelä sanoo.
Myymälävarkaudet ja näpistykset aiheuttavat kaupalle hävikkiä. Kaupan liiton kannanotossa syksyltä 2018 muistutetaan, että muuntorangaistus on kaupalle myös työsuojelu- ja työturvallisuusasia.
"Varkautta ei peitellä sillä tavalla kuin ennen"
Niin sanotut juoksukaljat eli liikkeestä oluiden kanssa ulos kävelevät – tai juoksevat – näpistelijät, koetaan isoksi ongelmaksi ainakin pienissä kaupunkimarketeissa.
Hävikin lisäksi epäiltyjen myymälävarkaiden kiinniottamisesta aiheutuu vaaratilanteita sekä muille kaupan asiakkaille että henkilökunnalle.
Siinä, missä varas ennen yritti sujauttaa juomat vaivihkaa vaikka reppuunsa, nykyään osa varkaista kävelee suoraan oluthyllylle, lastaa juomat kassiin ja kävelee tai juoksee pysähtymättä kassan ohi.
– Varkautta ei peitellä sillä tavalla kuin ennen, sanoo 18 vuotta kauppiaana toiminut Hemming.
"Osa varastaa nälkään ja osa janoon"
Kauppias Timo Niemelän vastuulla on kolme vaasalaista K-marketia. Hänellekin juoksukaljat on tuttu asia, vaikka niitä melko harvoin tapahtuukin. Useimmiten asiakas laittaa juomat reppuun tai taskuun ja siirtyy sitten maksamaan muita pieniä ostoksia kassalle. Juomat unohtuvat piiloon.
Näpistelijät ovat naisia ja miehiä, kaikenikäisiä ja kaikenkokoisia.
– Osa varastaa nälkään ja osa janoon, Niemelä sanoo.
Olutvaras on arvaamaton
Sekä Niemelä että Hemming sanovat olutvarkaustilanteiden olevan uhkaavia sekä asiakkaille että henkilökunnalle.
Niemelän ohje työntekijöilleen on, että itseä ei saa kiinniottotilanteissa vaarantaa, mutta epäillyn näpistelijän saa ottaa kiinni. Erityisen hankalaa on se, että koskaan ei tiedä, mitä epäillyn taskusta löytyy.
– Monesti pelätään puukkoa vähemmän kuin piikkiä, Niemelä kertoo tuntemuksista.
Martin Hemmingin mukaan olutvarkaat ovat erilaisia kuin “tavalliset” näpistelijät.
– “Tavallinen” varas, joka ottaa ruokaa, pysähtyy ja antaa tavarat takaisin, kun hänet otetaan kiinni. Olutvaras haluaa väkisin pihalle. Niiden kanssa ei ikinä tiedä, Hemming sanoo.
Martin Hemming muistaa, miten alkuaikoina varkaiden perään juostiin monta kertaa viikossa. Varkauksia ja näpistelyjä on liikkeessä pyritty vähentämään aktiivisesti. Nykyään varastelusta syntyy liikkeessä noin 500 euron hävikki vuodessa.
Timo Niemelän mukaan kaikissa kolmessa K-kaupassa jää joka kuukausi joku kiinni.
"Aina tehdään ilmoitus"
Martin Hemmingin periaate on, että jokainen näpistys tai varkaus ilmoitetaan poliisille.
– Tapaan sanoa, että on se sitten laku tai naudanfilé, mitä varastetaan, aina tehdään ilmoitus.
Aina näpistelijää ei saada kiinni. Silloin Hemming saattaa julkaista valvontakameran kuvan sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna hän joutui maksamaan sakkoja sekä korvaamaan uhrille julkaistuaan kuvan Facebookissa. Hemming jatkaa kuitenkin julkaisemista.
– Mielestäni on niin iso ongelma, että tänä päivänä suojellaan enemmän rikollista kuin vahingon kärsijää, Hemming perustelee.