Suomessa on tuhansia järviä, uutisoi Maanmittauslaitos.
Kyse ei ole kesähuumorista vaan siitä, että suomalainen järvi on hankala määritellä.
Tasapintaisia sisävesialueita on satoja tuhansia.
Mutta mihin vedetään raja, eli mitkä lasketaan järviksi ja mikä taas murrealueesta riippuen turhan pieniksi jorpakoiksi tai vastaaviksi?
Maanmittauslaitos on konsultoinut Suomen ympäristökeskusta (Syke), joka on puolestaan rajannut järviksi laskettavat vesialueet vähintään hehtaarin (57 000 kappaletta) tai vähintään puolen hehtaarin koon (168 000 kappaletta) mukaan.
Suomessa olisi siis 57 000–168 000 järveä.
Mielivaltaisia jakoja, hämäriä sääntöjä
Mutta rajat ovat häilyvät.
– On epäselvää, mikä tarkkaan ottaen on järvi ja mikä lampi, ja miten ne jakaantuvat osiinsa, johtaja Juha Vilhomaa Maanmittauslaitokselta sanoo.
Hehtaari tai puoli hehtaaria eivät ole mitään vahvistettuja rajoja.
Vilhomaa kertoo juuri luntanneensa, että joskus kehitetyn säännön mukaan järven pitäisi olla läpimitaltaan 200 metriä. Mutta sääntö ei ole jäänyt pitäväksi.
Vilhomaa epäilee, että 200 metrin määrittely johtui peruskartaston mittakaavasta.
– Mittakaavaltaan 1:20 000 kartalla parin–kolmen millin alueet ovat näkyneet vielä vesistöinä. Luulen, että tästä on ollut kyse, hän sanoo.
Vaikka Suomi on mittausten ja tietokantojen luvattu maa, maastotietokannasta ei löydy apua järvipulmaan.
Isot järvet on jaettu osiin tavalla, jota Vilhomaa kutsuu lähinnä mielivaltaiseksi. Esimerkiksi Saimaassa on pelkkiä selkiä vaikka muille jakaa: Myhkiönselkä, Huuhanselkä, Kaidonselkä ja lukuisia muita.
– Tietokannassa nämä mielivaltaiset osat eivät tiedä, että ne muodostavat keskenään Saimaa-nimisen järven. Vesistöjen määrä näyttäytyy aivan liiallisena, Vilhomaa sanoo.
Arvoitus voi olla ratkeamassa
Järvien määrän arvoitus saattaa kuitenkin ratketa tai ainakin tarkentua piankin.
Maanmittauslaitoksella on meneillään maastotietokannan tarkennushanke, jota se tekee yhdessä kuntien ja vesistöjen osalta Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Vuosia kestäneessä hankkeessa on määritelty rakennuksia, tieverkkoa ja vesistöjä. Näiden täsmentyvien määrittelyiden pitäisi olla valmiina tämän vuoden loppuun mennessä.
– Sanotaan näin, että kyllä tämä tuo järvienkin laskemiseen eväitä, Vilhomaa sanoo.
Muun muassa selät linkitetään toisiinsa, jotta ne tietävät muodostavansa järven, ja samalla Syke tarkentaa omia tietojaan.
Ehkä jo ensi vuonna tietokannasta voidaan ajaa ulos paikkansa pitäviä vesistötietoja pinta-alan mukaan.
Lännen järvi on idän lampi
Mutta vielä sittenkin tarvittaisiin päätös.
Se on poliittinen ja arka: mikä on järven minimikoko? Järvi on kansallinen ylpeydenaihe ja siksi haluttu titteli.
– Tilanne on se, että siellä missä on vähemmän vesistöjä, halutaan nimittää pienempiäkin vesistöjä järviksi. Kärjistäen voisi sanoa, että mikä Pohjanmaalla on järvi, on Itä-Suomessa lampi, Vilhomaa hymähtää.
– En nyt viitsi sanoa minkään oikean lammen nimeä, ettei kukaan loukkaannu, että hänen järveään aletaan tässä nimittelemään lammeksi.
Määrittelyä varten pitäisi ottaa ensin mukaan Suomen kaikki vakavedet eli "luonnossa vedenkierron osana olevat veden jatkuvasti peittämät alueet, joilla vedenpinnan korkeus pysyy alueellisesti samalla tasolla eikä niissä ole olennaista virtaamaa".
Vakaveden raja on tuhat neliömetriä eli kymmenesosa hehtaaria. Kun puolen hehtaarin vesistöjä on 168 000, vakavesiä on vielä kymmeniätuhansia lisää. Ja sitten on vielä iso määrä tuhansien neliöiden kokoisia rimpisoita, joista osan voi laskea ainakin lähelle järveä.
Vasta kun ne ovat selvillä, voitaisiin alkaa kursia kasaan sopimusta järven minimikooksi.
Vilhomaa vastaa puhelimeen mökiltään Karjalohjalta. Näkyykö ikkunasta jokin vakavesi, kenties järvi tai lampi?
– Onhan tässä parikymmentä metriä rantaviivaa. Nummijärvi, reilut kolme neliökilometriä eli selvästi järvi, muttei iso. Pienehkö ja aika sokkeloinen.