Petäjävedellä viiden lapsen äiti Matleena Ylikoski huuhtaisee nopeasti tuttipullon hanan alla. Ylimääräinen vesi valuu tiskialtaan pohjalla olevaan vatiin. Tuttipullon huuhteluvettä voidaan käyttää myöhemmin vaikka puurokattilan pesuun. Seitsenhenkisessä perheessä on vaadittu pinnaa ja luovuutta jo lähes kuukauden kestäneen vesikriisin keskellä.
Vedenkulutuksen puolittaminen kolmen alakouluikäisen ja kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa ei ole ollut helppoa.
Petäjäveden kolmesta vedenottamosta suurin on jouduttu sulkemaan alhaisten pohjavesien ja epäpuhtauksien vuoksi. Koko kylä on haastettu vedensäästötalkoisiin lokakuun alkupuolelta lähtien. Asukkaita on kehotettu välttämään suihkussa käyntiä ja vessan vetämistä.
– Monet asiathan on vaan pakko tehdä. Meidän on pestävä pyykkiä, astioita on tiskattava ja vauvan pylly pitää myös pestä. Olemme eläneet arkea mahdollisimman normaalisti, mutta vettä säästäen. Kaikenlaisia kikkoja on keksitty, kertoo Matleena Ylikoski.
Ylikosken perheessä ei olla vettä tuhlailtu aiemminkaan. Suomalaisilla kuluu keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa henkeä kohden (Ympäristöosaava). Normaalioloissa Ylikoskilla sitä käytetään koko perheessä ainoastaan reilut 300 litraa päivässä. Perheen isä Hannes Ylikoski on mitannut perheen veden kulutusta viime viikot tarkasti.
Peseytyminen nielee selvästi eniten vettä.
– Vessanpöntön huuhtelussa iso painallus vie neljä ja puoli litraa ja pieni painallus kolme litraa vettä. Suihkussa, jos oikein nopeasti suihkuttaa, kuluu toistakymmentä litraa ja vauvan pyllyn pesussa kolme tai neljä litraa vettä. Tavallaan pieniä lukuja, mutta siten siitä kertyy valtavia määriä.
Juomavesi kanistereista ja vessanpöntön huuhtelu käsienpesuvedellä
Hannes Ylikoski valuttaa kahvinkeittoon tarvittavaa vettä kanisterista. Ylikosket ovat hakeneet juoma- ja ruokaveden koko vesikriisin ajan kanistereilla kunnan vedenjakelupisteiltä. Talousvettä kuluu kaksi kymmenen litran kanisterillista vuorokaudessa.
Puolittamistarpeen lisäksi kunnassa on ollut voimassa vedenkeittokehotus viimeisen viikon ajan. Keittotarve ei ole Ylikosken perhettä liiemmin haitannut, koska he käyttävät juomapisteeltä saatua kantovettä juomavetenä joka tapauksessa.
Ulkona säilytettävissä kanistereissa vesi pysyy kylmänä.
– Hanasta kun ottaa juomavettä, sitä tulee valutettua pitkään ennen kuin se on sopivan kylmää. Siinä tuhlaantuu paljon vettä hukkaan. Kanistereissa se on aina heti sopivan kylmää juotavaksi, sanoo Hannes Ylikoski.
Vettä yritetään pihistellä kaikessa. Astioita pestään ainoastaan täysiä koneellisia. Samoja juomalaseja pyritään käyttämään mahdollisimman pitkään. Vaatteita pestään vasta, kun on pakko. Puskapissille perheessä ei sentään olla ryhdytty, vaikka kunnanjohtaja on siihen kuntalaisia kehottanutkin.
Vessan vetämiseen on sen sijaan kehitelty aivan oma viritelmänsä. Aluksi koko perhe yritti käyttää samaa vessaa ja huuhdella WC-pöntön ainoastaan joka toinen kerta. Sitten perheenisä sai neronleimauksen: hän irroitti vessan hanan viemäriputken ja laittoi sen viemärin sijaan valumaan pesualtaan alla olevaan muovisankoon. Kouluikäiset lapsetkin osaavat nyt tarvittaessa tyhjentää käsienpesuveden sangosta WC-istuimen huuhteluun.
– Kaikista hulluinta on käyttää puhdasta juomavettä vessan huuhteluun, sanoo Matleena Ylikoski.
Peseytymistä järvivedellä rantasaunassa
Ylikosket pakkaavat pyyhkeitään ja kylpytakkejaan saunakasseihin. He ovat käyneet peseytymässä kerran viikossa kunnan tarjoamassa rantasaunassa, jonne pesuvesi kannetaan järvestä.
Kunta on antanut saunan maksutta kuntalaisten käyttöön vesikriisin ajaksi. Naisille ja miehille on omat saunavuoronsa sekä uikkarisaunavuoro kaikille halukkaille päivän päätteeksi. Sauna on ollut kovassa käytössä.
Matleena Ylikoski odottaa vesitilanteen paranemista ja perheen yhteisiä saunahetkiä omassa saunassa. Hän haluaisi myös päästä pesemään mattoja sekä lasten syys- ja talvivaatteita. Hänen mielestään poikkeustilanteessa jaksamista auttaisi tieto siitä, milloin kriisi päättyy
– Sinnikkyys ja huumorintaju loppuu varmasti aikanaan. Muutamia aikoja voi olla poikkeustilanteessa, mutta jos siitä tulee pysyvä olotila, elämä muuttuu hankalaksi. Arjessa on muutenkin puuhaa ja huolia, tämä on aivan ylimääräinen kuormitus.
Petäjävedellä Ylikoskien lisäksi 2100 muuta asukasta odottaa vesikriisin päättymistä enemmän kuin joulua. Kyläläisillä on ollut tähän saakka hyvä tsemppihenki päällä. Naapureita ei olla alettu kylällä kyttäämään, vaikka eivät Ylikosketkaan kehtaisi autoaan alkaa pihalla pestä.
Vesikriisi on muuttanut Ylikoskien suhtautumista veden kulutukseen pysyvästi.
– Kun on laskettu vesilitroja mittojen kanssa, niin varmasti se vaikuttaa veden käyttöön jatkossakin. Hanaa ei ole pakko laskea täysillä. Kymmenen minuutin suihkut ovat täysin poissuljettuja. Vaikka tilanne normalisoituu aikanaan, niin käsitys veden arvosta tulee säilymään.
Valoa vesiputken päässä
Petäjäveden kunnassa on mietitty kuumeisesti keinoja vesikriisin ratkaisemiseksi. Kylälle on tehty uusi porakaivo, joka pystyy tuottamaan neljäsosan Petäjäveden koko veden tarpeesta. Kaivo saadaan todennäköisesti käyttöön seuraavan kahden viikon aikana, kunhan sen veden laatu on varmistunut.
Keskiviikkoiltana kuntarakennelautakunnassa päätettiin myös rakentaa yhdysvesiputki kahden ja puolen kilometrin päästä Kintaudelta. Petäjäveteen kuuluvalla Kintauden kylällä on oma vesiosuuskuntansa ja siellä on säästytty vesikriisiltä. Neljäsosan veden tarpeesta tuottavan varavesiyhteyden pitäisi olla valmiina kunnanjohtaja Eero Vainion mukaan muutaman viikon kuluttua, jos hanke menee läpi valtuustossa.
– Helpotusta on lupa odottaa arviolta marraskuun lopulla, kun porakaivo ja yhdysvesiputki on saatu käyttöön, silloin vesitilanne jälleen normalisoituu. Sinne saakka pitäisi nyt jaksaa noudattaa veden puolittamiskehotusta, sanoo Vainio.
Kun vedenkulutuksen puolittamiskehotus annettiin lokakuun alussa, sitä noudatettiin aluksi kuuliaisesti ja kulutus saatiin puolitettua. Viime viikkoina veden kulutuksessa on kuitenkin lipsuttu: kulutus on noussut 75 prosenttiin.
Vedenkulutuksen kasvaessa on vaarana koko vedentuotannon loppuminen.
Petäjäveden kuntaan on päätetty myös rakentaa kokonaan uusi vedenottamo. Sen rakentamisen aloitus viivästynee kuitenkin helmikuulta ensi kesään hitaiden luvanhakuprosessien vuoksi.