Koulutuksen asiantuntijat kummastelevat kansanedustajien haluja lisätä perusopetuksen erityisluokkia.
Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaa peruskouluihin lisää erityisluokkia. Yle uutisoi asiasta aiemmin joulukuussa.
Osa kyselyyn vastanneista kansanedustajista oli huolissaan esimerkiksi siitä, ettei erityisopetusta ole tarjolla kaikille sitä tarvitseville.
– En tiedä, mihin tietoihin kansanedustajijen vastaukset tältä osin perustuvat. Itselläni ei ole sellaista tietoa, että sitä ei olisi riittävästi tarjolla. Vaatisi jonkinlaisen selvityksen tekemistä, jotta tällaisia johtopäätöksiä voitaisiin tehdä, sanoo opetusneuvos Riia Palmqvist Opetushallituksesta.
Miksi erityisluokkien määrää on vähennetty?
Perusopetuslain lähtökohta on, että jokainen lapsi käy koulua omassa lähikoulussaan, kertoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.
Kukaan ei ole kieltänyt erityisluokkia, vaan niitä on edelleen olemassa, joskin aiempaa vähemmän. Asiantuntijat selittävät kehityskulkua sillä, että oppilaiden tuen tarve vaihtelee.
Jos oppilas ei pärjää muiden tahtiin esimerkiksi matematiikassa, ei tämä ole syy siirtää häntä erityisluokalle, vaan silloin hänelle tarjotaan täsmätukea matematiikassa.
Tuen järjestämisessä on pohdittava myös, mitä saavutetaan sillä, että oppilaat jaetaan pysyvästi erityisluokkiin tai -kouluihin.
– Yhteisellä koululla voidaan opettaa erilaisuuden ja samanlaisuuden hyväksyntää, yhteistyötaitoja ja sosiaalista vuorovaikutusta erilaisten oppijoiden kesken. Ne ovat sellaisia taitoja, joita kaikki yhteiskunnassa tarvitsevat, Palmqvist sanoo.
Yhteisellä koululla voidaan opettaa erilaisuuden ja samanlaisuuden hyväksyntää, yhteistyötaitoja ja sosiaalista vuorovaikutusta erilaisten oppijoiden kesken. opetusneuvos Riia Palmqvist
Mikä ihmeen kolmiportainen tuki?
Oppilasta voidaan tukea lukuisin eri tavoin.
Mahdollisia tukimuotoja ovat esimerkiksi oppimateriaalin selkeyttäminen, tehtävien karsiminen, vaihtoehtoisten tehtävien ja kokeiden tekeminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, apuvälineet, avustajapalvelut ja kerhotoiminta.
Tuen tasoja on kolme.
Kaikki oppilaat ovat yleisen tuen piirissä. Opettaja tukee kunkin lapsen oppimista esimerkiksi mahdollistamalla osaamisen osoittaminen eri tavoin ja antaa tarvittaessa esimerkiksi tukiopetusta.
Jos oppilas tarvitsee tätä säännöllisempää tukea tai useita eri tukimuotoja, voi tämä saada tehostettua tukea.
Kolmas tuen taso on erityinen tuki. Sitä annetaan erillisellä päätöksellä. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Viime vuonna lähes viidennes oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea. Tehostetun tuen saajien määrä on kasvussa.
Mistä tiedetään, käytetäänkö inkluusiota kunnissa säästötoimena?
Esimerkiksi Sari Essayah (kd.) ja Riikka Purra (ps.) sanoivat Ylen kansanedustajakyselyssä, että erityisoppilaiden sijoittamista tavallisiin luokkiin käytetään monissa kunnissa säästötoimena.
Palmqvistin ja Päivärinnan mukaan tätä on vaikea käytännössä todentaa. Mikäli näin olisikin, on monilla kansanedustajilla mahdollisuus puuttua asiaan, Päivärinta muistuttaa.
– Kunnissa valtuustot päättävät koulujen resursseista. Monet kansanedustajat ovat myös kunnanvaltuutettuja. Jos jossakin kunnassa näyttää, että tilanne ei ole hallinnassa, tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotta pystytään lisäämään resursseja.
Tuen järjestämisen tapoja on kuvattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Niiden pohjalta kunnat laativat omat, paikalliset opetussuunnitelmansa. Niissä kunnat määrittelevät myös, miten oppimisen tuki toteutetaan kussakin kunnassa.
– Tietysti kolmiportainen tuki on aika uusi järjestelmä, eikä sitä ole kunnolla arvioitu sen jälkeen kun se otettiin käyttöön. Uskon, että sekä tehostettua että erityistä tukea kouluissa järjestetään, Päivärinta sanoo.
Kunnissa valtuustot päättävät koulujen resursseista. Monet kansanedustajat ovat myös kunnanvaltuutettuja. Tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotta pystytään lisäämään resursseja. Terhi Päivärinta, Kuntaliitto
Miten oppilaat saisivat enemmän tukea?
Sekä opettajat että vanhemmat ovat puhuneet viime vuosina mediassa siitä, että tuen järjestäminen perusopetuksessa tökkii. Jos kunnilla ei ole varaa tai halua resursoida perusopetuksen tukea nykyistä paremmin, pitäisikö asiaan puuttua valtakunnallisessa päätöksenteossa?
Perusopetuksen järjestämistä voidaan kyllä ohjata lainsäädännöllä. Ylhäältä käsin saneltu mitoitus erityisluokkien tai opettajien määrästä kunnissa ei kuitenkaan olisi paras ratkaisu, sanoo Kuntaliiton Päivärinta.
Tilanne ei parane mitoituksella, jos laatu ei kuitenkaan ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Terhi Päivärinta, Kuntaliitto
Päivärinnan mukaan erityisluokkien lisäämisen kaltaisilla yksinkertaisilla ratkaisuilla on vaikea vastata näin moniulotteiseen asiaan.
Hänen mukaansa helposti käy niin, että kun tietty opettaja- tai ryhmäkokomitoitus täytetään, ollaan tyytyväisiä – vaikka mitoitus osoittautuisikin käytännössä sopimattomaksi.
– Voi olla, että jossakin tarvitaan vielä pienempiä ryhmiä. Tilanne ei parane sillä, että meillä on mitoitus, jos laatu ei kuitenkaan ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla.
Mistä kunnille apua oppimisen tuen järjestämiseen?
Puhe oppimisen tuen järjestämisestä on polarisoitunut.
Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n parin vuoden takaisesta selvityksestä käy ilmi, että monen opettajan mielestä kolmiportainen tuki ei toimi. Asiantuntijoiden mukaan mallin perusajatus on hyvä, toteutus kunnissa on vain ontunut.
Opetushallituksen Palmqvistin mukaan tukea opetuksen järjestäjille on kyllä saatavilla.
– On mahdollisuus saada tukea tuen järjestäjille, ja tarjolla on erilaisilla valtion avustuksilla rahoitettuja hankkeita. Opetushallitus ja oppimisen ohjauskeskus Valteri ovat organisoineet oppimisen neuvonta -puhelinpalvelun, josta saa tietoa ja käytännön neuvoja siitä, millä tavalla tukea voidaan järjestää.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ensi vuonna käynnistyvä perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma lupaa vahvistaa kolmiportaista tukea sekä kehittää oppimisen tukea ja saavutettavuutta. Myös erityisopetuslainsäädännön ja inkluusion toimivuutta arvioidaan.
Lue lisää: