Olet rikki ja uupunut. Et jaksa nousta sängystä, töissä itkettää. Käyt keskustelemassa tilanteestasi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Hän epäilee, että olet niin masentunut, että työkykysi on uhattuna. Hänen avustuksellaan saat lähetteen Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan.
Jäljellä on vaikein, kultahipun etsiminen heinäsuovasta. Sinun pitää löytää itsellesi sopiva psykoterapeutti.
Sekä mielenterveysjärjestöjen yhteinen Mielenterveyspooli että Psykologiliitto pitävät hankalana sitä, että Suomessa psyykkisesti sairastunut joutuu itse hankkimaan itselleen psykoterapeutin päästäkseen Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan.
– Psykoterapeutin etsiminen on rankka velvoite, sanoo Mielenterveyspoolin projektipäällikkö Alviina Alametsä.
Hän kysyy, kuinka moni tervekään kykenisi sellaiseen vaivaan. Alametsä on myös vihreä poliitikko, joka on profiloitunut juuri mielenterveysasioissa.
Terapeutin etsintä on valinnanvapautta
Kela-korvattuun psykoterapiaan pääsemisestä tulee helposti ainakin kuukausien projekti.
Potilaalle suositellaan tutustumista useaan psykoterapeuttiin useita kertoja. Psykoterapeutin pitää olla kohtuullisen välimatkan päässä. Vaikka etäyhteys olisi mahdollinen, psykoterapeutti pitää tavata kasvokkain edes kerran. Hänen on hyvä olla erikoistunut juuri siihen psykoterapiasuuntaukseen, josta asiakkaan arvellaan hyötyvän eniten.
Tehtävä ei ole helppo, sillä Suomessa on pulaa psykoterapeuteista.
Asiakas maksaa tutustumiskäynnit itse. Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mielestä maksajan pitäisi olla valtio.
– Kyse on paljon puhutusta valinnanvapaudesta, Ahtola kuvailee tilannetta.
Ahtolan mukaan valinnanvapauden hyödyntäminen voi kannattaa. Terapeutin ja potilaan välisellä yhteistyöllä näyttää olevan enemmän merkitystä hoidon tehokkuudelle kuin terapiasuuntauksella.
Terapiaan vasta hädässä
Suomessa arviolta vain puolet mielenterveyden häiriöistä kärsivistä saa tarvitsemaansa hoitoa. Systeemissä on Ahtolan ja Alametsän mukaan valuvika: matalan kynnyksen lyhyitä hoitoja ei ole järjestelmällisesti tarjolla. Ennen kuin Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan voi päästä, pitää työkyvyn olla vähintään uhattuna.
Näin pitkälle ei tarvitsisi mennä. Muutamakin keskustelukerta psykologin tai menetelmäkoulutuksen saaneen hoitajan kanssa auttaisi montaa potilasta, asiantuntijat huomauttavat.
Alametsän käynnistämä Terapiatakuu-kansalaisaloite pyrkii takaamaan, että ihminen pääsee hoitoon kuukauden sisällä terveyskeskukseen hakeutumisesta. Hoitoa saisi perusterveydenhoidossa todetun tarpeen perusteella, kun nyt tarvitaan erikoislääkärin diagnoosi.
Kansalaisaloite keräsi kesällä yli 50 000 allekirjoitusta, ja se etenee eduskunnan käsittelyyn.
Kaikki eivät saa tukea terveydenhuollosta
Potilaan pitäisi olla jokseenkin toimintakykyinen ennen kuin kuntoutuspsykoterapia voi alkaa, sanoo Kelan suunnittelija Eija Lehtinen. Hän toteaa kuntoutuspsykoterapian olevan pitkä ja vaativa prosessi. Potilaan pitäisi saada siihen tukea terveydenhuollosta, joka on vastuussa potilaan kokonaistilanteesta. Lehtisen mukaan tämä ei aina toteudu.
Lehtisen mukaan terapeutin löytämiseen liittyvissä käytännöissä on korjaamisen varaa.
– Terapeutin etsiminen on haasteellista, vaikka voimavaroja olisikin.