Kymijoen tila on kohentunut huomattavasti menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Kymijoki on Suomen eteläisin lohijoki, joka virtaa Päijänteestä itäiseen Suomenlahteen.
Joen pohjan myrkkyjä on mitattu keräämällä Chironomus-surviaissääskentoukkia. Chironomus-toukkien suuosien epämuodostumat ilmentävät pohjan toksisuutta. Mitä enemmän toukilla on epämuodostumia suissaan, sitä enemmän vedessä on myrkkyjä.
Toukka on tyypillinen laji rehevillä ja likaantuneilla vesistönpohjilla, ja se sietää huonojakin happioloja.
Kymijoen veden ja pohjan tila on kuitenkin parantunut. Tämä on johtanut siihen, että toukkia on ollut hankalaa löytää myrkyllisyysmittauksia varten.
Riittävä määrä näytteitä vain kahdesta paikasta
Chironomus-toukkia kerättiin viime syksynä Kymijoen alajuoksulta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n näytteenottajat yrittivät naarata toukkia Kymijoen varrelta kahdeksasta paikasta, joissa haluttiin selvittää pohjan myrkyllisyyttä.
Riittävä määrä näytteitä saatiin yrityksistä huolimatta vain kahdelta paikalta: Kuusankoskelta ja Pyhäjärven Kimolanlahdesta. Useilta paikoilta kyseisiä toukkia ei löytynyt lainkaan tai niitä löytyi vain muutamia yksilöitä. Esimerkiksi Tammijärvestä saatiin haalittua vain 22 toukkaa, kun vielä vuonna 2014 sieltä saatiin yli 100 toukkaa.
Vähäinen toukkien määrä voi johtaa siihen, ettei niitä voi välttämättä jatkossa käyttää mittaamaan veden toksisuutta.
– Chironomus-toukkien epämuodostumien tutkiminen on kaikista yleisimmin käytetty menetelmä. Jos toukkia ei saada tarpeeksi kohtuullisella työmäärällä, tutkimus lopetetaan kyseisellä näytteenottopaikalla, tutkija Marja Anttila-Huhtinen kertoo.
Kymijoen alajuoksulta saatuja näytteitä verrataan Jaalasta Pyhäjärven Kimolanlahdesta saatuihin näytteisiin, koska tehtaiden jätevedet eivät kuormita kyseistä vesistöä. Kymijoki on ollut Suomen mittakaavassa yksi raskaimmin kuormittuneista vesistöistä sen varrella sijaitsevien tehtaiden takia.
Toukkien epämuodostumia aletaan tutkia kevään aikana. Tulokset Kymijoen myrkyllisyydestä valmistuvat sen jälkeen.
Koskilla asustaa harvinaisia perhoslajeja
Kymijoen vesi ja ympäristö ry on tutkinut ensimmäistä kertaa pohjaeläinnäytteitä Kymijoen alaosan koskipaikoilta. Tutkimusten mukaan kaikilla tutkituilla koskialueilla pohjaeläimistö vastasi hyvin tai erinomaisesti vastaavantyyppisen luonnontilaisen koskialueen pohjaeläimistöä.
Tutkimuspaikat olivat Pessankoski, Piirteenkoski, Hirvikoski, Pernoonkoski ja Langinkoski.
Näytteet kerättiin syys-lokakuussa 2018, jolloin Kymijoessa virtasi poikkeuksellisen vähän vettä kuivan kesän ja syksyn jälkeen. Vähäinen virtaama helpotti pohjaeläinnäytteenottoa koskipaikoilla.
Hyönteislajisto oli kaikilla koskipaikoilla monipuolista, ja mukana oli myös harvinaisia lajeja.
Näytteissä oli esimerkiksi Kymijoen mukaan nimensä saanutta kyminsurviaista ja keltasurviaista. Pessankoskesta löytyi myös harvinainen vesiperhoslaji, pisamasarvekas, josta on tähän mennessä Suomessa havaintoja vain Kymijoen alaosan koskialueilta.