Iran on iskenyt ballistisilla ohjuksilla Yhdysvaltain käyttämiin tukikohtiin Erbilissä ja Ain al-Asadissa. Irakin armeijan mukaan Iranista laukaistiin Irakiin 22 ohjusta. Tiedossa ei ole, että iskuista olisi aiheutunut kuolonuhreja.
Kysyimme tapahtumista Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettajalta, kapteeni Antti Pihlajamaalta.
1. Mitä nämä ohjusiskut kertovat Iranin sotilaallisesta voimasta?
Sotilaallisilla mittareilla tarkasteltuna isku oli varsin rajallinen ja sinällään verrattavissa mittakaavaltaan Yhdysvaltain tekemiin ilmaiskuihin, joissa kenraali Suleimani sai surmansa.
Iranin sotilaallisesta kyvystä se ei vielä kerro paljoakaan. Toki ennestään tiedetään, että Iranilla on alueellisesti varsin mittavat asevoimat, joilla kuitenkin on kalustollisia rajoituksia.
2. Iranin vastaiskua on odotettu kenraali Qassim Suleimanin tappamisesta alkaen. Mitä kohteiden valinta kertoo Iranin tavoitteista?
Kohteiden valinta sinällään vaikuttaa loogiselta. Iskut kohdistettiin amerikkalaisia kohteita vastaan eli suoraan toista osapuolta vastaan. Samalla huomionarvoista on se, että isku oli mittakaavaltaan rajallinen ja mitä ilmeisemmin tappioita joko ei tullut lainkaan tai ne olivat vähäiset.
Iskun vaikutukset ovat melko rajalliset, ja näin ollen tässä vaiheessa voi arvioida, että isku oli luonteeltaan ennen kaikkea symbolinen ja ehkä jopa sellaiseksi tarkoitettu.
Tällä iskulla Iran viestii sekä kotimaassa että Yhdysvalloille ja muulle maailmalle, että se on ainakin aloittanut vastatoimet Yhdysvaltain iskulle.
Iran pyrki todennäköisesti iskemään sillä tavalla, että se ei tarjoaisi Yhdysvalloille ikään kuin avointa mandaattia hyökätä täydellä sotilaallisella voimalla.
3. Nyt on nähty Yhdysvaltain isku ja Iranin vastaisku, mikä on mahdollinen seuraava askel tässä konfliktissa?
Pallo on tavallaan jälleen siirtynyt Yhdysvalloille, eli odotetaan heidän reaktiotaan. Siitä paljolti riippuu, mitä tässä ihan lähipäivinä tapahtuu – jatkuuko välienselvittely aseellisesti vai vieläkö tilanne voisi lientyä.
Pidemmällä aikavälillä voi olla, että Iran jatkaa vastatoimiaan Yhdysvaltoja vastaan. Tämä saattoi olla ensimmäinen osa sen vastausta eikä viimeistä sanaa vielä ole sanottu. Sisäpoliittisesti Iranilla saattaa olla suuri paine jatkaa Yhdysvaltain vastaisia toimia.
Kuten todettua, paljon riippuu siitä, miten Yhdysvallat tilannetta tulkitsee ja mitä se tekee.
4. Yhdysvallat ja Iran ovat tehneet avoimia sotatoimia toisiaan vastaan. Voiko tästä seurata täysimittainen sota?
Valitettavasti se ei ole poissuljettua.
Mikäli Yhdysvallat vastaa edelleen sotilaallisesti, aina koetellaan niitä rajoja, jonka jälkeen tilanne lipeää käsistä ja kenties alkaa eskaloitua hallitsemattomasti.
Kuitenkin tässä vielä on mahdollisuuksia siihen, että tilanne pysyy hallinnassa.
Jos Yhdysvalloille ei tullut näissä iskuissa miestappioita tai edes kalustotappioita, se saattaa tarjota Yhdysvalloille kunniallisen reitin ja syyn olla reagoimatta voimakkaasti.
Siinä mielessä ei vielä olla hallitsemattoman eskalaation partaalle.
Sotilaallisilla mittareilla arvioituna Yhdysvallat veisi voiton Iranista, mutta on täysin toinen kysymys, mihin se sitten johtaisi ja mitä Yhdysvallat sillä saavuttaisi.
Täysimittainen sotilaallinen konflikti näiden maiden välillä läikkyisi hyvin helposti alueella laajemmaksi sekasorroksi ja johtaisi poliittisesti hyvin arvaamattomiin seurauksiin.
5. Millä tavoin Yhdysvallat voi vastata ohjusiskuihin?
Yhdysvalloilla on Lähi-idässä varsin voimallinen sotilaallinen läsnäolo: sillä on tukikohtia muun muassa Kuwaitissa, Bahrainissa, Arabiemiraateissa ja lisäksi lentotukialus Persianlahden alueella.
Kaikissa niissä on hävittäjäkalustoa, jolla voi tarvittaessa iskeä pitkiltäkin etäisyyksiltä iranilaisiin kohteisiin, esimerkiksi maan aluksiin, ohjus- tai muihin sotilastukikohtiin sekä energiantuotannon kannalta keskeisiin laitoksiin.
6. Kytkeytyykö Teheranista lähteneen ukrainalaisen matkustajakoneen maahansyöksy mitenkään Iranin ja Yhdysvaltain kriisiin vai oliko kyse lento-onnettomuudesta?
Toistaiseksi käytössä olevilla tiedoilla ei ole nähtävissä, että näillä tapahtumilla olisi yhteyttä keskenään.
Lue lisää:
UPI:n Salonius-Pasternak: Trumpin vastaus Iranille riippuu amerikkalaisten sotilaiden kohtalosta
Toimittajalta: Entistä sekavammaksi menee – koko maailma jännittää nyt Trumpin vastausta