Jääkiekon Suomen A-juniorimaajoukkueen avainpelaaja Joonas Odenin ja hänen pikkuveljensä Markus Odenin kuukausimaksut olivat heidän äitinsä mukaan Kärpissä suurimmillaan yhteensä 750 euroa kuukaudessa.
Se on yksinhuoltajan rahoissa paljon. Mutta onko hyvää taloudellista tulosta tekevän Kärppien juniorikiekkoilu jotenkin erityisen kallista?
Jääkiekkoliitolla ei ole tarkkaa tietoa eri seurojen maksuista. Kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 laatiman selvityksen mukaan kilpajääkiekkoilu voi maksaa 15–18-vuotiaille jopa lähes 13 000 euroa vuodessa. Se on reilusti yli tuhat euroa kuussa.
Kiekkoharrastus voi siis maksaa selvästi enemmänkin kuin Odeneilla. Sellaisiin lukuihin päästään, kun seuramaksuihin lisätään kaikki muut harrastukseen liittyvät kustannukset kuten varusteet ja kuljetukset.
Kysyimme Kärpiltä, miksi harrastaminen on niin kallista ja mitä se aiheuttaa.
Kärppien junioritoiminta ei ole halpaa hommaa
Kärppien junioritoiminnasta vastaavan Oulun Kärpät 46 ry:n toiminnanjohtaja Mika Pieniniemi, mitä junioritoiminta maksaa Kärppien joukkueissa pelaaville C- ja B-junioreille ?
– Sen voi laskea jakamalla näiden juniorijoukkueiden vuosibudjetin 140 000 euroa joukkueissa olevien 25 pelaajan määrällä. Summa on siis pelaajaa kohti 5600 euroa vuodessa. Se on kokonaiskustannus joukkueille, jotka pelaavat SM-tasolla. Tuosta summasta noin 90 prosenttia kuluu matkustamiseen, ruokailuihin ja majoittumisiin.
Pohjoissuomalaiselle joukkueelle pelimatkaa kertyy kokonaisuudessaan enemmän kuin etelän seuroille.
Odenien kuukausikausimaksut olivat heidän äitinsä mukaan yhteensä 750 euroa kuukaudessa. Se vaikuttaa aika pieneltä summalta verrattuna Kärppien C- ja B-junioreiden kustannustasoon nähden. Selittyykö tämä pääosin sillä että veljekset eivät vielä silloin olleet C-juniori-ikäisiä?
– Selittyy. Aluesarjoissa pelaavien joukkueiden budjetit ovat noin puolet pienemmät kuin SM-joukkueiden. Lisäksi nuoremmissa ikäluokissa on enemmän pelaajia, eli kokonaiskustannus jakaantuu useamman perheen kesken.
Saivatko Odenit jotakin tukea tai alennusta Kärpissä ollessaan?
– Yhdistyslaki määrää, että kaikkia seuran jäseniä kohdellaan tasavertaisesti, eli emme voi antaa yksittäisille perheille alennusta esimerkiksi kuukausimaksuista.
Kuinka usein törmäätte asetelmaan, jossa lahjakkaan juniorin vanhemmilla ei ole varaa kustantaa lastensa pelaamista Kärppien junioreissa?
– En halua ottaa kantaa lahjakkuuteen, mutta varmasti vuosittain on tukea tarvitsevia perheitä.
Miten näissä tilanteissa toimitaan? Onko Kärpät tukenut mitenkään nuoria, joiden vanhemmilla ei ole varaa kustantaa maksuja?
– Tiedotamme perheitä eri mahdollisuuksista hakea tukea harrastustoimintaan. Näitä tukimuotoja ovat muun muassa Jääkiekkoliiton, Alumni Oulu -rahaston, pelaajayhdistyksen sekä eri säätiöiden myöntämät avustukset. Uutena mahdollisuutena hakuun tulee myös osuus valtionavusta, jota seuramme sai 5220 euroa tälle vuodelle.
Kärppäjohtaja ei halua vastata arvosteluun
Liigaorganisaatio Oulun Kärpät Oy:n toimitusjohtaja Tommi Virkkunen lupasi ensin myös omalta osaltaan vastata Ylen kysymyksiin.
Loppujen lopuksi hän ilmoitti kuitenkin, ettei näe syytä vastata kysymyksiin. Yle kysyi häneltä muun muassa, millä mielellä Kärpissä on seurattu Odenien asian käsittelyä mediassa tai miten Kärpät vastaa tässä yhteydessä varsinkin sosiaalisessa mediassa virinneeseen kritiikkiin juniorijääkiekkoilun sosiaalisesti eriarvoisesta maailmasta.
Virkkunen ei myöskään halua ottaa kantaa siihen, onko Kärpät poikkeus liigajoukkueiden joukossa harrastusmaksujen osalta ja aiotaanko asialle jatkossa Kärpissä jotain tehdä.
Tuki kasvanut viime vuosina
Vähävaraisten perheiden lahjakkaiden kiekkojunioreiden taloudellinen tukeminen alkoi Jääkiekkoliitossa jo 2011.
Varat ovat peräisin yksityisiltä lahjoittajilta, yhteistyökumppaneilta, MM-kotikisojen voittovaroista ja erilaisista hyväntekeväisyyskampanjoista.
Miljardööri Mika Anttosen lahjoituksen ansiosta juniorikiekkoilijoiden saama tukisumma kuusinkertaistui vuonna 2016 eli sen jälkeen kun Odenit olivat jo siirtyneet Kouvolaan ja KooKoon riveihin.
Kokonaan toisenlainen tapa ratkaista harrastustoiminnan kustannusten ja rahoituksen kohdentumista on niin sanottu Islannin malli, jolla hallitus aikoo ratkaista monia muitakin kysymyksiä kuin jääkiekkoseuroissa toimimisen rahoituksen. Islannissa käytössä on harrastusraha, jonka yhteiskunta maksaa ja jonka käyttökohteen rahan saava nuori saa itse valita.
Miten mielestäsi pitäisi mahdollistaa nuorten harrastaminen, jos vanhempien varat eivät siihen riitä? Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka.
Juttua korjattu 19.47: Kärppien toimitusjohtaja on Tommi Virkkunen, ei Tomi.
Lue lisää: