Nuorten naisten nousu politiikan huipulle ja hallituksen johtoon on tuonut esiin ilmiön, johon miespoliitikot harvoin törmäävät. Hallituksen johtavien poliitikkojen iltapuku- ja hääpukukuvia katsotaan nyt uusin silmin.
Pääministeri Sanna Marinista (sd.) ja hänen linnan juhlien puvustaan löytyy kuvia suomalaisen vaatesuunnittelijan sivuilta mallina hääpuvusta. Samoilla kotisivuilla myydään muita asuja.
Marin julkaisi itsekin yhden kuvista Instagram-tilillään itsenäisyyspäivän jälkeen vuonna 2018. Marin mainitsee julkaisussaan puvun suunnittelijan. Kyse oli vuoden 2018 linnan juhlia ja Marinin häitä varten suunnitellusta puvusta.
Kuvan julkaisun aikana Sanna Marin oli oppositiopuolueen kansanedustaja, ei vielä ministeri. Nyt Marin on pääministeri, jolla on paljon valtaa ja näkyvyyttä.
Naispoliitikot yrittävät hallita tilanteita, joissa ulkonäkö kiinnostaa
Mediatutkija Anu Koivunen selittää pukukuvia nuorten naispoliitikkojen tapana selvitä tilanteesta, joka on laajimmillaan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton yhteydessä.
– Tietyllä tavalla naispoliitikot ottavat kontrollin. He eivät vain asettaudu katseenalaisiksi, että muut voivat sanoa, sopiiko vai eikö, oliko mauton vai maukas. He ovat myös näyteikkunoita nuorille suunnittelijoille.
Koivunen työskentelee Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorina.
Naispoliitikkojen ulkonäköön kohdistuu Koivusen mukaan erityinen kiinnostus. Ylelläkin on ollut linnan juhlien yhteydessä pukuäänestys ja muotiasiantuntija arvioimassa pukuja. Tosin kiinnostus ulkonäköön kohdistuu jonkin verran myös miespoliitikkoihin.
Koivusen mielestä some-julkisuus sekä yhteistyö pukusuunnittelijoiden ja yrittäjien kanssa tarjoaa poliitikoille kunniallisen kehyksen tilanteen hallintaan.
Muotiasiantuntija, filosofian tohtori Mirva Saukkola on samoilla linjoilla.
– Monilla kansanedustajilla ja ministereillä on ilokseni tahtotila, että halutaan tukea suomalaista työtä ja osaamista.
Tietysti voi kysyä, onko reilua nostaa esiin tällaisia kansanedustajan vanhoja esiintymisiä yritysten some-päivityksissä ja verkkosivuilla ajalta ennen pääministerin pestiä.
Vaatesuunnittelija Anni Ruuth kertoo, että hänen sivustonsa kuvat ovat asiakastöistä.
– Sanna Marin ei ole sivustolla hääpukumallina. Hän on siellä yhtenä minun asiakkaistani, joka on tilannut minulta puvun. Minusta on inhimillistä, että kun hän on aikoinaan ollut minulla asiakkaana, saan edelleen esitellä puvun, jonka olen hänelle suunnitellut.
Sanna Marin on esiintynyt myös vaateyritys Uhanan Instagram-tilillä vuonna 2017.
Muotiasiantuntija: Pääministeri poseeraamassa järkyttäisi jääviyttä
Mirva Saukkolan mukaan on ymmärrettävää, että vaatetusalan 1990-luvun romahduksen jälkeen Suomessa on menty samaan kuin Ranskassa ja Italiassa. Naispoliitikot – ja yhä enemmän myös miehet – haluavat tuoda oman maansa osaamista esiin ja käyttää omassa maassaan valmistettuja vaatteita.
Muotiasiantuntija myöntää, että pääministeri-instituution edustajan esiintyminen vaatteita mainostavilla verkkosivuilla, vaikkakin vanhassa kuvassa omassa linnan juhlien puvussaan, voi virittää keskustelua.
Saukkolan mukaan Marinin kuva on kuitenkin vain yksi kuva linnan juhliin liittyvien kuvien virrassa.
- Aika kaksipiippuinen juttu. Jos tämä kuva olisi napsaistu viime viikolla, enpä usko, että Sanna Marin olisi tehnyt tällaista päätöstä. Pääministeriltä odotetaan kuitenkin läpinäkyvyyttä jääviyskysymyksissä, Saukkola pohtii.
Saukkolan mielestä pienen yrityksen esiin tuominen on tapauksena erilainen kuin jättiläismäisen yrityksen.
– Aika usein politiikassa on ajateltu, että tietynlainen jääviyden huomioonottaminen ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä. Sen takia kaupalliset yhteistyöt, niissä on sellainen vire, että se saattaa kansalaisia puhututtaa, että onko esimerkiksi henkilö saanut jotain etuisuuksia tästä kun on esiintymässä, Saukkola arvioi.
Saukkola ei usko, että esimerkiksi Sanna Marin olisi saanut pukunsa tai kuvansa kautta mitään etua.
– Suomessa on aika yleistä, että suunnittelija saattaa kysyä asiakkaalta juhlapuvusta, saako hän käyttää nettisivullaan sen kuvaa. Usein asiakas luvan antaa, Saukkola miettii.
Toisena esimerkkinä muotiasiantuntija viittaa sisäministeri Maria Ohisalon hääkuvaan.
Sisäministeri listasi meikkaajan ja kukkakaupan hääkuvan kera
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) julkaisi vuodenvaihteessa hääkuvansa Twitterissä. Kuvan yhteydessä on mainittu puvun suunnittelija, kampauksen ja meikin tekijä sekä kukkien ostopaikka. Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola ihmetteli Ohisalon menettelyä.
Maria Ohisalo perusteli yrittäjien mainitsemista sillä, että suomalainen työ ja yrittäjyys ansaitsevat kiitosta ja kunnioitusta. Ohisalo myös mainitsi, että ammattilaisille on maksettu työstä.
Ministerin perustelu oli siis sama kuin muotiasiantuntijalla ja mediatutkijalla.
– Se on tapa yrittää ottaa haltuun sellaista, missä muutoin olisi ainoastaan katseen kohde. Tämä on ollut nuoremmille kansanedustajille keskeinen tapa, Anu Koivunen arvioi.
– Se on tapa näkyä, mutta omilla ehdoilla. Toisaalta tapa vielä linkittää yrittäjyyteen ja designiin liittyviin positiivisiin arvoihin. En tunnista tässä ongelmaa.
Anu Koivunen sanoo, että esimerkiksi Marinin kuva on jo normitilanne some-aikana. On muodostunut uusi käytäntö. Koivunen ei pidä erityisenä, että Sanna Marinin kuva on muotisuunnittelijan sivuilla, joissa myydään vaatteita ja suunnittelupalvelua.
– Se olisi eri asia, jos kotisivuilla lukisi ensimmäisenä "pääministerin pukija". Eihän tässä ole mitään sellaista. Suunnittelija ei erityisesti mainosta Marinin kuvalla, Koivunen pohtii.
Koivunen ei koe, että pääministerillä olisi tarve kuvien poistamiseen some-tililtä tai muotisuunnittelijan myyntisivuilta. Samaa mieltä on Saukkola.
– Jos hän on tehnyt tietyssä hetkessä sopimuksen suunnittelijan kanssa, että hän asettautuu malliksi suunnittelijan puvulle, ei hän voi ruveta yhtäkkiä sanomaan, ettei se enää sovikaan, Anu Koivunen sanoo.
Koivusen mielestä poliitikkojen käytäntö voisi tulla ongelmaksi, jos kyse olisi selkeämmin mainostamisesta.
Juha Sipilän piposta kiisteltiin: mainos vai suojavaate?
Pukeutumisarvioinneilta eivät ole miehetkään välttyneet. Taannoisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) kaivosvierailusta Sotkamon Talvivaarassa vuonna 2016 syntyi kaivoksen ruotimisen lisäksi vaateväittely.
Sipilä esiintyi televisiouutisissa ja lehtikuvissa kaivosyhtiö Terrafamen pipo päässä.
Silloisen oppositiopuolueen, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö arvosteli Sipilää, ettei ole pääministerin arvovallalle sopivaa mainostaa Terrafamen mainospipolla edelleen raskaasti tappiollista kaivosta.
Sipilä vastasi arvosteluun, että Talvivaaran alueella ollaan kaivoksen suojavaatetuksessa.
Muotiasiantuntija ymmärtää, miksi pääministerin pipo herätti tunteita. Tapaus kertoo myös, miten vahva on kuvan valta.
– Ensimmäinen mielleyhtymä ihmisille tulee, että no niin, nyt meidän pääministeri mainostaa tätä kaivosjättiä, jolla ympäristöasiat eivät ole olleet siinä hantissa, mitä kansalaiset olisivat toivoneet. Se nähtiin nimenomaan mainospipona, arvioi Mirva Saukkola.
Stubb kiitti hyvästä palvelusta elektroniikkaliikettä ministeriaikana
Omiin some-päivityksiin liittyvien yritysten mainitseminen ei toki ole uutta. Esimerkiksi Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb (kok.) kiitti ministeriaikanaan esimerkiksi viihde-elektroniikkaa myyvää yritystä hyvästä palvelusta Twitterissä.
Kiitos löytyy vuodelta 2014, jolloin Stubb oli Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri. Samaa kiittelyä Stubb on jatkanut ministeriaikansa jälkeenkin.
Artikkelin keskustelu on päättynyt.
KATSO LISÄÄ: