Hyvä kielitaito on tärkeä osa eturivin poliitikon osaamista, sillä ministerit osallistuvat säännöllisesti kansainvälisiin kokouksiin. Uuden sukupolven nousu suomalaisen politiikan johtotehtäviin näkyy myös kielitaidon kohentumisena.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) brittiaksentti herätti huomiota Euroopan talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksessa. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.)sai kehuja esiintymisestään Maailman talousfoorumissa.
Nykyisistä ministereistä 10 ilmoittaa osaavansa vähintään kahta vierasta kieltä. Monen ansioluettelosta löytyy suomen, ruotsin ja englannin lisäksi esimerkiksi saksa, ranska tai venäjä.
– Nykyisten ministereiden ikäryhmä heijastelee sitä aikaa koulutuspolitiikassa, jolloin katsottiin, että laaja kielitaito on etu työelämässä, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna.
Pääministerin kielitaitoa arvioidaan
Tampereen yliopiston puheviestinnän professorin Pekka Isotaluksen mukaan hyvästä kielitaidosta on apua kansainvälisten tehtävien hoitamisessa. Kielitaito korostuu etenkin epävirallisissa keskusteluissa ja suhteiden hoitamisessa.
– Neuvotteluissa on usein kysymys suhteista ja siitä, miten henkilöt tulevat keskenään toimeen. Jos suhde on toimiva, asioiden käsittely on helpompaa, Isotalus sanoo.
Isotaluksen mukaan media kiinnittää Suomessa herkästi huomiota johtavassa asemassa olevien poliitikkojen kielitaitoon. Erityisesti pääministerit saavat usein palautetta kielitaidostaan tai sen puutteesta.
Kehuja kielitaidostaan keräsi Alexander Stubb (kok.), joka puhuu englannin lisäksi ruotsia, saksaa ja ranskaa. Vastaavasti Anneli Jäätteenmäen (kesk.) englannin kielen osaamista aikoinaan moitittiin.
Toisaalta perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen luottaa, että hän pärjää Euroopan parlamentissa pääosin suomen kielellä, koska valiokunnissa tulkit kääntävät puheet muiden jäsenmaiden kielille.
Taustalla peruskoulu-uudistus
Suomalaisten kielitaito on parantunut tasaisesti 2000-luvulla. Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki alle 45-vuotiaat osaavat vähintään yhtä vierasta kieltä. Eniten puhutut vieraat kielet ovat järjestyksessä englanti, ruotsi ja saksa.
Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessorin Raili Hildenin mukaan kehityksen taustalla on 1970-luvulla tehty laaja peruskoulu-uudistus. Sen myötä kielten opetuksessa alettiin korostaa kieliopin ja sanaston lisäksi myös puheen tuottamista.
– Suurelle yleisölle näkyvä kielitaito on yleensä puhumista ja esiintymistä. Nykyisten poliitikkojen ääntäminen ja taito puhua ilman muistiinpanoja on valtavan paljon parempi kuin ennen, Hilden sanoo.
Hildenin mukaan hyvä kielitaito ja esiintyminen lisäävät poliitikon uskottavuutta, vaikka tärkeissä neuvotteluissa käytetään toki edelleen apuna tulkkeja.
– Olen tyytyväinen, että tämä uusi sukupolvi uskaltaa avata suunsa ja selviää näistä tilanteista, Hilden sanoo.
Vähäisestäkin kielitaidosta apua
Elokuvien, sarjojen, pelien ja musiikin myötä englannin kielestä on tullut luonnollinen osa suomalaisten arkea ja vapaa-aikaa.
Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan mukaan englanti on saavuttanut Suomessa jo niin vahvan aseman, että se uhkaa jyrätä muut kielet alleen.
– Perusopetuksen kielivalikoiman kaventuminen näkyy tällä hetkellä yläasteella ja lukioissa. Työelämässä törmätään siihen todellisuuteen, että muutakin kielitaitoa tarvitaan, Vilkuna sanoo.
Ministeri Kulmunia kehuttiin erityisesti hänen ääntämisestään. Kulmuni kertoo, että hän on oppinut aksentin lapsena katsomalla brittisarja Emmerdalea. Vaikka oikea ääntäminen on tärkeää, kielitaidon kannalta on oleellisempaa, että viesti välittyy oikein.
– Opetuksen tavoitteena ei ole äidinkielen tasoinen ääntäminen, vaan laaja sanavarasto ja rohkeus käyttää kieltä itsensä ilmaisuun, Vilkuna muistuttaa.
Vähäisestäkin kielitaidosta on apua, sillä usein jo lyhyiden kohteliaisuuksien vaihtaminen vieraalla kielellä on arvokas ele. Se viestii, että puhuja on aidosti kiinnostunut maan kulttuurista ja arvomaailmasta.
– Kun osaan ilmaista itseäni vastaanottajan kielellä, se kertoo, että arvostan sinua ja haluan kommunikoida kanssasi.
Lue aiheesta lisää: