"Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt..."
Ulvilalainen Eeva Suula koki äskettäin yllätyksen lähimetsässään.
Patikointiretkellä perheensä kanssa hän kohtasi oudon kauniin näyn. Silmien eteen avautui lunta varsin epätavallisessa muodossa, kuin satumaisina hiusmaisina kiteinä.
– En aluksi uskonut, kun mies väitti ilmiselvien koirankarvojen sulavan kosketuksesta. Pakko oli itsekin vähän koittaa.
“Kaukana kasvaa suuret kuuset naavaiset, vuorenpeikot painaa paljettaan... Nyt kaikki tanssimaan kautta menninkäisten maan, kun pörrökarvaboogie soi …”
Kyse ei ole metsässä lymyävien menninkäisten tai maahisten parroista, vaan Ylen meteorologi Seija Paasonen tunnistaa heti ilmiön.
– Hiusjää. Olen itse nähnyt sitä usein metsässä maassa lahoavissa lehtipuiden oksissa, kun ilman lämpötila on hieman pakkasella. Lahopuun sisältä pukkaa vesihöyryä sienirihmastoja pitkin ja se härmistyy puun pinnalla näkyväksi muodoksi. Kun prosessi jatkuu, "hiukset" kasvavat.
"Jään päälle noussut vesi on kohva, ja viti on valkoinen pehmeä sohva, kuura on isoja vesipisaroita, maistakaa kuurankukkia noita..."
Lumisiin metsän ihmeisiin törmännyt Eeva Suula kertoo, ettei ollut kuullut hiusjäästä ennen.
– Meteorologin selitys käy järkeen, oksat olivat varmaankin lahoamassa. Hiusjää oli hämmentävä ja uusi tuttavuus meille koko perheelle.
Ilmiö vaatii siis syntyäkseen lahossa lehtipuussa kasvavan sienirihmaston ja tyynen pakkassään. Havupuissa kyseinen sienirihmasto ei kasva. Olosuhteet hiusjäälle ovat suotuisimmat muutaman asteen pakkasella.
Yleisempää eteläisemmissä maissa
Keski-Euroopan lehtipuumetsissä ilmiö on arkisempi kuin meillä. Suomessa ensimmäisiä havaintoja tästä lumen leikittelystä lehtipuun oksissa tehtiin viitisen vuotta sitten.
– Kun puu jäätyy, kosteus ei mahdu puun sisään ja kapillaarivoimat työntävät sen ulos. Puun pinnalla on lukemattomia sienirihmaston päitä, ja jokaiseen päähän alkaa muodostua ohut, jäinen hius, kuvaili tuolloin ilmiötä Ylelle johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta.
– Sen verran kylmä pitää olla, että pakkanen työntyy puun sisään jonkun matkaa.
Hiusjää voi kasvaa yli kymmenen senttiä pitkäksi ja silloin syntyy myös kiharoita.
Jäähiuksista tehtiin ensimmäiset tieteelliset havainnot Yhdysvalloissa vuonna 1833.
Jutussa kursiivilla kirjoitetut lauseet ovat katkelmia lauluista. Ensimmäisenä Teddykarhujen huviretki (suom. sanat Aune Haarla), toisena Menninkäisten maa (suom. sanat Saukki) ja kolmantena Lumilaulu (sanat Markus Koskinen).
Lue lisää:
Joko sinä bongasit jäähiuksia – nyt on niille otollinen aika
Hämmästyttävä ilmiö Suomessa: Kuollut puu kasvattaa hiukset – katso kampaukset