Kovina pakkastalvina Saimaan kanavan reunoihin muodostuu jääsohjoa, jolloin alusten kulku vaikeutuu. Vaikein tilanne on Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa kapealla, osittain kallioon louhitulla osuudella Nuijamaanjärveltä Kansolaan.
– Kalliouomassa on vedessä vähän lämpöenergiaa. Jäätä kerääntyy jopa puolentoista metrin syvyydelle laivarännin viereen, laskee ylitarkastaja Jukka Väisänen Väylävirastosta.
Tänä talvena jäästä ei kuitenkaan ole ollut laivaliikenteelle riesaa, sillä leudon sään takia kanava on lähes sula. Niinpä liikenne voisi ensimmäistä kertaa jatkua läpi talven, mutta sulkuporteilla tehtävien korjausten takia kanava joudutaan sulkemaan helmikuussa pariksi kuukaudeksi.
Ankarana talvena vettä olisi lämmitettävä parilla asteella, jotta jäätä muodostuisi vähemmän. Ratkaisuksi on löytymässä syvältä maan uumenista pumpattava geolämpö, jonka hyödyntämistä tutkitaan Geologian tutkimuskeskuksessa.
– Saimaan kanava sijaitsee rapakivialueella, joka johtaa lämpöä hyvin. Se olisi hyvä lämmön lähde ja lämpöä alueella riittää, sanoo asiakkuuspäällikkö Antti Huusko Geologian tutkimuskeskuksesta.
Lämpöä olisi mahdollista tehdä useiden pienempien maalämpöjärjestelmien avulla tai kanavan varrelle rakennettavasta geolämpölaitoksesta.
– Lämpöä tuotettaisiin lähinnä kriittisiin kohtiin, joissa jäätymisriski on suurin, sanoo Huusko.
Järjestelmien erona on se, että maalämpöjärjestelmissä lämpöä saadaan muutamien satojen metrien syvyyteen porattavasta reiästä, kun geolämpölaitokset käyttävät yli kilometrin syvyyteen porattavaa reikää. Suomessa syvin porattu geolämpölaitoksen reikä ulottuu 6,4 kilometrin syvyyteen.
– Laitoksesta väistämättä tulisi suuritehoinen, sillä lämmintä vettä tarvittaisiin määrällisesti paljon, pohtii ylitarkastaja Jukka Väisänen.
Geolämpöä on saatavilla sitä enemmän, mitä syvempi reikä tehdään. Kuuden kilometrin syvyydessä lämpötila olisi jo 100 astetta. Saimaalla tutkitaan kilometrin tai kahden syvyyteen ulottuvaa reikää.
– Tarkoitus on yhdistää aurinkokeräimillä saatavan lämmön, geolämmön tai maalämmön tuotto, sanoo ylitarkastaja Jukka Väisänen.
Geologian tutkimuskeskus selvittää kevään aikana, kuinka syvältä lämpöä kannattaa pumpata ja paljonko laitos tulisi maksamaan.
Saimaan kanavalle suunniteltavan geolämpölaitoksen toimintatapa olisi periaatteessa yksinkertainen – maahan porattuun reikään pumpattaisiin kylmää vettä, ja samassa reiässä olisi putki, jonka kautta imettäisiin maaperässä lämmennyt vesi ylös lämpöpumpulle. Sen avulla puolestaan lämmitettäisiin kanavan vettä.
Geolämpölaitos toimisi myös tutkimuskohteena geolämmön hyödyntämisessä Suomessa ja laajemminkin merenkulun alalla. Toistaiseksi Suomessa toimii vain yksi geolämpölaitos.
– Saimaan kanavasta tulisi ensimmäinen kanava maailmassa, jonka vettä pyritään lämmittämään ja sitä kautta helpottamaan talvisia liikenneolosuhteita, pohtii Väisänen.
Aiemmin Saimaan kanavan veden lämmittämistä on suunniteltu siten, että kanavaan johdettaisiin lauhdevesiputki Lappeenrannassa sijaitsevalta UPM:n teollisuuslaitokselta.
Putken rakentaminen olisi maksanut 30 miljoonaa euroa, mikä olisi ollut saatuun hyötyyn nähden liikaa. Geolämmön odotetaan tulevan merkittävästi edullisemmaksi tavaksi jatkaa liikennekautta Saimaan ja Suomenlahden välillä.
– Maasta ja ilmasta saatava lämpö on edullista ja uusiutuvaa, pohtii ylitarkastaja Jukka Väisänen.
Aluksi kanavalle rakennettaisiin koelaitos, jossa testattaisiin uutta tekniikkaa. Varsinainen geolämpölaitos valmistuisi vuosikymmenen puolivälissä, samaan aikaan kuin Saimaan kanavan pidennetyt sulut.