Valo luo viihtyisyyttä ja antaa turvallisuuden tunnetta. Mutta väärin suunnattuna tai liian kirkkaana se voi muuttua haitalliseksi valosaasteeksi eli häiriövaloksi.
Suomessa ole häiriövaloa rajoittavaa säädöspohjaa samalla tavalla kuin esimerkiksi melupäästöille on. Melupäästöille on asetettu rajoittavia normeja, mutta niin sanotulla valoamisella saa häiritä toisia paljon vapaammin kuin meluamisella.
– Se, että jotkut tykkäävät valosta, ei ole riittävä peruste häiriön ja mahdollisten terveyshaittojen aiheuttamista muille, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Lyytimäki.
Hänen mukaansa etenkin suhteellisen halvan ja helppokäyttöisen LED-tekniikan nopea yleistyminen voi johtaa ylilyönteihin. Yksi esimerkki tästä ovat häiritsevän kirkkaat mainostaulut teiden varsilla.
– Ihmiset tottuvat pikkuhiljaa liian kirkkaaseen valaistukseen. Edelleen ajatellaan virheellisesti, että kirkas valo on aina himmeämpää parempaa, Lyytimäki sanoo.
Taivaalla heiluvat valokeilat ja jouluvalomeret?
Kokosimme muutamia esimerkkejä valoista, jotka ovat herättäneet keskustelua mutta ovat kuitenkin tiettävästi nykyasetusten mukaisia.
Oulun taivaalla on jo vuosia pyörinyt valaisinkaupan valokeila. Valostoren 4000 watin valonheittimen keilan on voinut havaita jopa 30 kilometrin päästä (Kaleva). Valostoren toimitusjohtaja Petrus Saaren mukaan valonheitin on käytössä nykyisin vain marraskuusta joulukuuhun muutaman tunnin ajan.
– Olemme tehneet kompromisseja asiassa ja huomioineet sekä hyvän että kielteisen palautteen. Valokeilan käyttö on lähinnä markkinointi- ja huomiotempaus, kertoo Saari.
Erikoistutkija Jari Lyytimäki pitää hyvin kyseenalaisena voimakkaan ylöspäin suuntautuvan keinovalon käyttöä, vaikka valaistuksen käyttöaikaa rajoitettaisiinkin.
Hänen mielestään hyvä nyrkkisääntö on, että järkevässä valaistuksessa ei suunnata valoa ollenkaan ylöspäin. Valo tulee suunnata niin, että se osuu vain valaistavaan kohteeseen. Se ei saisi näkyä häiritsevästi, eikä varsinkaan häikäistä ketään.
Seinäjoella Ideaparkin taivaalle syttyivät joulun alla vihreät keinovalot. Revontulten väriset valopatsaat valaisivat paikoin Seinäjoen tummuvaa taivasta (Seinäjoen Sanomat). Ideaparkin toimitusjohtaja Petri Hälin mukaan palaute oli pääosin positiivista, mutta valon määrää on vähennetty huomattavasti vuodenvaihteesta lähtien. Valot säätyvät nyt automaattisesti valoantureiden mukaan.
– Valojen on tarkoitus valaista vain rakennuksen julkisivua. Niiden himmentäminen on järkevää myös kustannussäästöjen vuoksi, Häli kommentoi.
Myös kotien jouluvalot kuumentavat tunteita. Niiden tuloa odotetaan usein hartaasti, mutta ne eivät saisi kuitenkaan häiritä muita. Kalle Penttilä on hämmästyttänyt oululaisia jo toistakymmentä vuotta pihansa jouluvalomerellä. Kirkkaasti valaistua värikästä taloa on tultu ihmettelemään jopa läheiseltä Kuusamontieltä asti (Kaleva). Yöksi valaistus on säädetty kuitenkin pienemmälle. Palaute on ollut pääasiassa hyvää.
– Joku juopunut ohikulkija on voinut huomauttaa, että taitaa tulla kallis sähkölasku, kertoo Penttilä.
Ulkovalaistus on muuttumassa perinteisestä kellertävästä yhä kirkkaammaksi led-valaistuksen yleistymisen myötä. Valkoisesta led-valosta lähtevä sininen valo voi haitata ihmisen pimeähormonin tuotantoa. Suomen valoteknillinen seuran puheenjohtaja Tapio Kallasjoki kertoo, että valaistavan alueen lisäksi on tärkeää huomioida myös lähiympäristö.
– Asuntoon heijastuva sininen valo voi vaikuttaa unensaantiin ja vuorokausirytmiin perinteistä valoa enemmän, kertoo Kallasjoki.
Suomessa valosaasteen rajoittaminen vielä lapsen kengissä
Suomesta ei kuitenkaan ole kattavaa säätelyä valon käytölle.
Vaikka laki ei kattavasti Suomessa määrittele valon käyttöä, käytännössä kuitenkin esimerkiksi kunnan rakennusjärjestyksessä on määritelty valaistukseen liittyviä asioita.
Valosaasteen säätelyssä Ranska on edelläkävijä. Ranskassa tuli vuosi sitten voiman valosaastelaki, joka rajoittaa mainosvalojen käyttöä viiden vuoden siirtymäajalla todella radikaalisti. Tarkoituksena on vähentää valosaasteen aiheuttamia haittoja ihmisille ja ekosysteemille. Samalla halutaan vähentää turhaa energian haaskausta.
– Ranskan kansalliseen valosaastelakiin on luvassa uusia tiukennuksia joka vuosi. Esimerkiksi energian säästön vuoksi Pariisin kaupunki kehottaa sammuttamaan kaikkien liiketilojen valot öisin, sanoo WSP:n valaistussuunnittelija Annukka Larsen.
Helsingissä selvitetään parhaillaan kaupungin valosaasteen ja häiriövalon määrää. Tarkoituksena on tehdä toimintamalli häiriövalon vähentämiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämän vuoksi kaupunkilaisilta pyydettiin viime vuoden lopulla havaintoja valosaasteesta ja häiriövalosta. Vastauksia tuli noin 1500 kappaletta.
– Selkeästi eniten ihmisiä häiritsivät välkkyvät mainosvalot ja toiseksi eniten katuvalot. Kun alamme tutkimaan Helsingin alueen mainosvaloja, tukeudumme Oulussa tehtyyn mainosvalojen ohjeistukseen. Yritämme löytää Helsingille sopivat ohjeistukset, jota rakennusvalvonta voi hyödyntää, Larsen kertoo.
Oulussa määriteltiin lupaehdot led-valaistuille mainostauluille jo vuonna 2014. Siinä ohjeistetaan muun muassa tienvarsimainoksissa käytettävien mainostaulujen valaistusvoimakkuuden maksimiarvo, tekstien ja kuvien värit, määrät ja muodot.
Valaistukseen voi vaikuttaa myös itse
Oulussa ja Kuopiossa alkaa tänä vuonna täydennyskoulutus, jossa voi opiskella arkkitehtuuri- ja kaupunkivalaistuksen suunnittelijaksi. Hanketta johtavan tutkijatohtori Henrika Pihlajaniemien mielestä hyvin suunniteltu valaistus voi auttaa jopa hillitsemään ilmastonmuutosta. Valolakien säätämisen suhteen Pihlajaniemi on kuitenkin varovainen.
– Tällaisten rajoitusten laatiminen vaatii aina hyvin tarkan valon käytön tuntemuksen. Jos säädöksiä tehdään, niiden pitää olla niin moniulotteisia, ettei turhaan kielletä valon käyttöä kokonaan, Pihlajaniemi sanoo.
Valaistussuunnittelija Annukka Larsen uskoo, että alamme vähitellen kiinnittämään valaistukseen enemmän huomiota.
– Toivon, että jokainen kuntalainen katsoisi omaa ympäristöään. Me voimme vaikuttaa esimerkiksi siihen, että omassa taloyhtiöissä tehdään hyviä päätöksiä valaistuksen suhteen, summaa Larsen.