Ensi syksynä kaikki neljäsluokkalaiset tulevat saamaan todistuksiinsa numerot.
Samalla peruskoulujen muitakin arviointikäytäntöjä yhdenmukaistetaan, kun uudet valtakunnalliset arvioinnin periaatteet astuvat voimaan 1. elokuuta alkaen.
Yksi uusien linjausten keskeisimmistä muutoksista on se, että jatkossa oppilaan osaamisen numeroarviointi aloitetaan kaikissa kouluissa neljännellä vuosiluokalla. Tällä hetkellä numeroarviointi aloitetaan kuntien omien linjausten mukaisesti, kuitenkin viimeistään kahdeksannella luokalla.
Numeroarvioinnin aloittamisen ajankohdan yhtenäistämistä ja aikaistamista ovat toivoneet erityisesti vanhemmat, kertoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.
– Huoltajien palautteen mukaan sanalliset arviot eivät ole kertoneet kovin hyvin oppilaan todellisesta osaamisesta.
87 prosentissa kunnista numeroarviointi aloitetaan tälläkin hetkellä 4. tai 5. vuosiluokalla. Joissain kouluissa numeroarviointi on kuitenkin aloitettu vasta seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla, mikä on päättötodistuksen kannalta myöhään, Nissilä sanoo. Osassa oppiaineista tällöin saatu ensimmäinen numeroarvosana on siirtynyt suoraan päättötodistukseen niissä oppiaineissa, joiden opiskelu päättyy jo 7. tai 8. vuosiluokalla.
– Numeroarviointi tässä vaiheessa on saattanut aiheuttaa yllätyksiä. Toivottavasti numeroarvioinnin aikaistamisella on se vaikutus, että yksilölliset tuen tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhain. Näin voidaan auttaa paremmin jo silloin, kun on vielä hyvin aikaa reagoida, Nissilä toteaa.
Opettaja voi täydentää numeroarviointia sanallisella arvioinnilla. Vuosiluokilla 1–3 opetuksen järjestäjä saa päättää, antaako todistukset numeerisina vai sanallisina.
Tarkoitus parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta
Numeroarvioinnin aloitusajankohdan lisäksi monet muutkin arviointikäytännöt ovat vaihdelleet eri kunnissa huomattavasti. Esimerkiksi arviointiin vaikuttavien suoritusten dokumentoinnissa ja itsearvioinnin toteuttamisessa on ollut paljon koulukohtaista vaihtelua.
Nykyiset arviointilinjaukset ovat osoittautuneet liian monitulkintaisiksi, ja se on yksi syy linjausten uusimiselle. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salon mukaan vaikeasti ymmärrettävät ja ympäripyöreät ohjeet ovat kuormittaneet opettajia.
– Joissain paikoissa opettajan arvioinnin työmäärä on ollut todella suuri. Olemme hyvin tyytyväisiä, että nyt laitetaan suitsia lisääntyneelle arviointityölle ja saadaan huomattavasti selkeämmät ohjeet arvioinnin toteuttamiseen paikallisesti. Uusissa linjauksissa on erikseen kerrottu, että esimerkiksi jatkuva oppimista tukeva arviointi ei edellytä mitään byrokraattista dokumentointia.
Kun samat arviointilinjaukset koskevat jatkossa kaikkia Suomen kouluja, oppilaiden yhdenvertaisuus osaamisen arvioinnissa lisääntyy, Leena Nissilä sanoo.
– Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinneissa on käynyt ilmi, että oppilaiden saamat arvosanat eivät ole aina keskenään riittävän vertailukelpoisia. Vertailukelpoisuus on tietysti tärkeää paitsi oppilaiden oikeusturvan kannalta, mutta myös erityisesti silloin, kun oppilaat hakevat toisen asteen opintoihin.
Uusissa linjauksissa on tarkennettu esimerkiksi oppimista tukevan palautteen ja vuorovaikutuksen (formatiivinen palaute) sekä osaamisen arvioinnin (summatiivinen palaute) tehtäviä. Myös oppilaan itsearvioinnin ja vertaispalautteen periaatteita on täsmennetty.
– Uusissa linjauksissa on korostettu, että arviointi perustuu oppiaineiden tavoitteisiin, ei esimerkiksi oppilaan persoonaan tai temperamenttiin, Nissilä painottaa.
Omat kriteerit numeroille 5, 7, 8 ja 9
Tämän vuoden aikana Opetushallitus laatii 9. vuosiluokalle kansalliset osaamisen kuvaukset oppiaineittain arvosanoille 5, 7 ja 9. Kriteerit määrittelevät, mitä oppilaan tulee osata saadakseen päättöarvioinnissa kyseiset arvosanat. Aiemmin kriteerit on määritelty vain arvosanalle 8.
Kriteerit ovat ennen kaikkea opettajille tarkoitettuja työkaluja, Nissilä sanoo.
– Opettajat ovat kaivanneet kansallista kuvausta useammalle arvosanalle. Opettajien itsensä mielestä heille on jäänyt aika paljon sovellettavaa.
OAJ:n Jaakko Salo on iloinen siitä, että arviointikriteereihin tulee useampi tarkastelupiste. Erityisen tyytyväinen Salo on siitä, että myös vähimmäisosaamiselle laaditaan omat kriteerit.
– Kun meillä on selkeästi määritelty, mitä vähimmäisosaamisen pitää olla, silloin meillä on vahva vaatimus sille, että oppilaalle pitää jo hyvissä ajoin antaa sellainen tuki, että hänellä on mahdollisuus saavuttaa ainakin se vähimmäisosaaminen ja päästä eteenpäin opinpolullaan.
Salo toivoo, että uusista kriteereistä saadaan mahdollisimman yksinkertaiset, jotta ne todella toimivat opettajan arvioinnin työkaluina.
Uudet päättöarvioinnin kriteerit on tarkoitus ottaa käyttöön kouluissa 1. elokuuta 2021. Ensimmäiset päättöarvioinnit uusien kriteerien mukaisesti tehdään keväällä 2022.
Tämän jälkeen Opetushallitus määrittelee kriteerit useammalle arvosanalle myös kuudennen vuosiluokan päätteeksi tapahtuvaan arviointiin.
OAJ toivoo, että kriteerit laaditaan myös toiselle ja neljännelle luokalle.
– Me olemme puhuneet numeroarvioinnin aloittamisen puolesta jo alakoulusta. Numeroarviointi todistuksissa on kaikkien hyvin tuntema järjestelmä ja sitä kyselyiden mukaan kaikki myös vahvasti kannattavat. Mutta kyllähän numeroidenkin pitää perustua johonkin ja silloin tarvitaan hyvät ja toimivat kriteerit, Jaakko Salo muistuttaa.
Lisää aiheesta:
Oppilaat saivat samalla osaamisella monta eri arvosanaa – numeroarviointi menee kouluissa uusiksi
Huippuarvosana voi olla hyvässä koulussa tiukassa – Tutkija: oppilaiden oikeusturva vaarantuu