Eteläisessä Suomessa oikea talvi näyttää jäävän ensimmäistä kertaa kokonaan väliin. Pysyvää lumipeitettä ei ole, järvet ovat olleet suuren osan ajasta jäättömiä ja lämpötilat ovat pysytelleet useita asteita tavanomaista korkeampina. Vesistöjen vedenpinnatkin ovat tavallista korkeammalla.
Tammikuun keskilämpötila oli monin paikoin Etelä-Suomessa ensimmäistä kertaa plussan puolella. Lounaisessa Hämeessä Jokioisilla se oli +1,5 astetta. Myös marraskuussa ja joulukuussa oltiin plussalla.
Vaikka yksittäisestä sääilmiöstä tai talvesta ei voida vetää suoria johtopäätöksiä ilmastonmuutokseen, poikkeukselliset olot antavat tutkijoille mahdollisuuden tehdä havaintoja ennustetusta ilmastonmuutoksesta.
– Tutkimuksellisesti tämä antaa aivan erinomaisen tilaisuuden selvittää, mikä on talven merkitys seuraavaan kesään, sanoo Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilainen.
Jäättömyys parantaa happitilannetta
Jäättömissä järvissä suomalaisille järville tyypillinen kerrostuneisuus, jossa +4-asteinen vesi on syvimmällä, jää heikoksi. Vesi on syvemmälläkin tavanomaista kylmempää, kun tuulet ovat sekoittaneet vettä. Kahilaisen mukaan tämä parantaa järvien happitilannetta varsinkin matalissa järvissä.
Syksystä lähtien sadetta on saatu tavanomaista enemmän ja etelässä se on tullut suureksi osaksi vetenä. Vähäiset lumet ovat sulaneet nopeasti pois. Nyt järvissä vedenpinnat ovat selvästi tavanomaista korkeammalla. Samoin joet ovat ääriään myöten täynnä. Ypäjällä pelättiin alkuviikosta, että vesi nousee jo Forssantielle Ypäjän Levällä.
– Se on harvinaista, että helmikuussa ollaan tässä tilanteessa. Tämä olisi suht normaali tilanne, jos oltaisiin huhtikuussa, toteaa Hämeen ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen.
Maaperä on laajalti kyllästynyt vedestä, ja lisää vettä valuu vesistöihin vielä pitkään. Esimerkiksi Päijänteellä vesi on nyt puoli metriä tavanomaista korkeammalla. Mäkäläinen ennakoi, että järvien vedenkorkeudet jatkavat nousuaan ja maalis-huhtikuussa saavutetaan monilla järvillä mittaushistorian korkeimmat lukemat.
Vaikka nyt etelässä sateet ovat tulleet vetenä ja maa on lumetonta, lumisateet ovat vielä mahdollisia. Jos lunta tai vettä tulee, edessä voi olla pahoja tulvia, kun järvet ovat jo entuudestaan täynnä.
Ravinteita huuhtoutuu vesistöihin
Runsaiden sateiden seurauksena vesistöihin huuhtoutuu runsaasti ravinteita ja kiintoainesta. Ravinteet voivat vauhdittaa kylmissä vesissä viihtyvien piilevien kasvua. Kahilainen ei lähde vielä ennakoimaan, miten ravinteikkuuden lisääntyminen vaikuttaa sinileviin. Vaikka järvet ovat sulia, tavallista kylmemmän veden vuoksi järvien lämpeneminen voi kestää ja se voi viivästyttää sinilevien runsastumista.
Sateista on seurannut myös ohijuoksutuksia jätevedenpuhdistamoilta. Ylivuotoja on ollut ainakin Nurmijärvellä, Espoossa ja Helsingissä.
Sateinen syksy ja talvi ovat nostaneet kuivan kesän jäljiltä matalalla olleita pohjavesiä. Suuressa osassa maata aina Oulun korkeudelle saakka pohjavedet ovat paljon keskimääräistä korkeammalla. Vähäsateinen kesäkään ei saisi kaivoja kuivumaan.