Parodontiitti on usein pitkään oireettomana etenevä suun bakteeritulehdus, joka pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa hampaan irtoamiseen.
Sairauden ensimmäisiä hälytysmerkkejä ovat ienrajaan ja ientaskuihin kertyvä plakki ja hammaskivi. Tulehdus aiheuttaa ienverenvuotoa ja edetessään myös märkävuotoa. Hengitys saattaa haista pahalle.
Hoitamattomana parodontiitti tuhoaa hampaiden kiinnityksen katkomalla hampaita leukaluuhun yhdistäviä säikeitä. Hampaan kiinnitys alkaa pettää, se alkaa vähitellen liikkua ja voi lopulta irrota.
Parodontiitti on Suomen yleisin kansansairaus, sillä sitä sairastaa eriasteisena 2,3 miljoonaa suomalaista.
Riski sairastua alkaa jo nuoruudessa ja kasvaa jo kolmekymppisenä.
Lievissä tapauksissa hoitoon riittää 1–2 hammaslääkärikäyntiä. Joskus siihen kuluu viikkoja tai jopa kuukausia, se vaatii lukuisia käyntejä ja hampaita voidaan joutua poistamaan. Useinmiten hoito vaatii säännöllisiä käyntejä hammashoidossa myös jatkossa.
Kaikista tärkeintä on sitoutuminen kotona tapahtuvaan omahoitoon. Pelkkä hampaiden harjaus ei riitä vaan tulehduksen kurissapitäminen vaatii hammasvälien puhdistamista joka ainoa päivä.
Sairauden hoito (Käypä hoito -suositus) on tärkeää, koska se liittyy myös muihin kansansairauksiin. Tulehtunut suu lisää esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Diabeetikoilla on keskimäärin kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin. Toisaalta parodontiitin tehokas hoito voi parantaa diabeteksen hoitotasapainoa ja siten edistää potilaan elämänlaatua.
Parodontiitin yleisyys johtuu paradoksaalisesti osin siitä, että suomalaisten suun terveys on kohentunut merkittävästi menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Nykyisin hampaat pysyvät suussa, eikä niitä enää poisteta rippikouluiässä.
Kuinka on mahdollista, että näin yleinen vaiva on niin huonosti tunnettu?
Muusta terveydenhuollosta erotettu hammashoito on iso ongelma
Suun terveydenhoito poikkeaa Suomessa muusta terveydenhuollosta. Lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä ihmettelee vallitsevaa asennetta.
– Meillä ajatellaan edelleen usein, että ihmisten tulisi käyttää suussa olevan tulehduksen hoitamiseen yksityisiä palveluja, mikäli niihin suinkin on varaa. Sen sijaan tulehtunut kynsivalli hoidetaan terveyskeskuksessa tai työterveydessä eikä oleteta, että siihen pitäisi hakea apu yksityislääkäriltä.
Ymmärrys suun terveyden merkityksestä yleisterveydelle on lisääntynyt viime vuosina. Tutkimus tuottaa aiheesta uutta tietoa jatkuvasti. Hiljattain kerrottiin, että suun sairauksilla on yhteys aivovaltimopullistumien muodostumiseen ja puhkeamiseen (Itä-Suomen yliopiston tiedote).
Tutkitusta tiedosta huolimatta suun terveyttä pidetään yhä muusta terveydenhoidosta erillisenä asiana. Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaan mukaan hammaslääketiede on jostakin syystä edelleen aliarvostettua.
– Korneimmissa kommenteissa hammaslääketiedettä on verrattu kauneudenhoitopalveluihin, vaikka estetiikalla ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa.
Julkinen hammashoito on ollut mahdollista kaikille suomalaisille alle 20 vuoden ajan. Vuonna 2002 tehty hammashoidon kokonaisuudistus oli mittakaavassaan historiallisen suuri.
Silti uudistuksen tavoitteena ei alun perinkään ollut, että koko väestö siirtyisi hoitamaan hampaitaan julkiselle puolella.
– Muusta terveydenhoidosta poiketen ajateltiin, että ihmiset jatkossakin käyttävät yksityisiä hammaslääkäripalveluja, Virtomaa kertoo.
Ihmisten valintoja ohjattiin Kela-korvauksilla. Enimmillään korvaukset kattoivat jopa 40 prosenttia yksityisen hammashoidon kuluista, tällä hetkellä korvaustaso on enää noin 14 prosenttia.
Hammaslääkäriliitto perää korotuksia Kela-korvauksiin, mutta sellaisia ei ole luvassa.
Etenkin työikäiset käyttävät yksityisiä palveluja, sillä aikoja saa viivytyksettä ja hoidot saadaan nopeassa aikataulussa valmiiksi. Se on laatua, jolla on merkitystä esimerkiksi parodontiitin hoidossa.
Julkinen hammashoito ei pysty samaan.
Hoitotakuu edellyttää, että kiireettömään hoitoon tulee päästä puolessa vuodessa. Neljä kuntaa viidestä pysty tarjoamaan ajan alle kolmessa kuukaudessa. Sekin on pitkä aika, jos suussa huomaamatta etenee tulehdus.
Myös hoitojen valmistuminen on julkisella puolella yksityistä hammashoitoa hitaampaa.
Hoitoon pääsee aiempaa paremmin mutta pääseekö sieltä pois?
Vuositasolla noin 15 prosenttia väestöstä käyttää yksityisiä palveluja ja reilu kolmannes julkista hammashoitoa. Määrät ovat kasvussa samalla kun jonot vetävät paremmin ja yksityisellä käynti maksaa enemmän.
Vaikka tilanne on parantunut, on julkisessa hammashoidossa Henna Virtomaan mukaan ongelmana edelleen sekä hidas hoitoonpääsy että hoitoaikojen pitkittyminen.
Sekä suun terveydenhuollon asioista ministeriössä vastaava Auero että Suomen Hammaslääkäriliitto haluaisivat kiristää kiireettömän hoidon hoitotakuun kolmeen kuukauteen, etenkin kun hallitusohjelmassa luvataan perusterveydenhuoltoon viikon hoitotakuu.
Hoitotakuun toteutumista valvoo aluehallintovirasto.
– Puolen vuoden hoitotakuu toimii takavuosia paremmin, kertoo ylitarkastaja Maarit Penttilä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Silti etenkin isommilla kaupungeilla on ajoittain vaikeuksia päästä nykyisenkään hoitotakuun edellyttämiin aikatauluihin (Kuntalehti). Esimerkiksi Jyväskylä purki viime syksynä jonojaan ostopalvelujen avulla.
Hoitojen tulisi myös valmistua kohtuullisessa ajassa.
– Erityisenä ongelmana on, että yksittäisen potilaan hoitokäyntien välit ovat usein liian pitkiä ja hoitojen valmistuminen saattaa viivästyä jopa potilasturvallisuuden kustannuksella, toteaa Virtomaa.
Tällä hetkellä hoitojen kohtuullista kestoa ei ole lainsäädännössä määritelty. Hyvää hoitoa ja sen kestoa esimerkiksi parodontiitin osalta ohjaavat kansalliset Käypä hoito -suositukset.
Tätä juttua varten kysyttiin kymmenen suurimman kaupungin johtavalta hammaslääkäriltä tietoja toteutuneista hoitoajoista. Vastauksista ilmenee, että tahto toteuttaa Käypä hoito -periaatteita on kaikkialla vahva. Kaupunkien välillä on eroja ja osalla hoitoajat eri syistä venyvät.
Esimerkiksi Jyväskylässä suurin osa potilaista pystytään hoitamaan kohtuullisessa aikataulussa.
– Haasteena ovat moniongelmaiset potilaat, joilla on paljon vaativaa hoidon tarvetta, kertoo Jyväskylän suun terveydenhuollon palvelupäällikkö Elina Tuppurainen.
Potilaan suu on voinut olla pitkään hoitamatta esimerkiksi hammashoitopelon vuoksi. Tällaisissa tapauksissa hoidettavaa saattaa olla paljon. Jos paikkausten lisäksi tarvitaan esimerkiksi juurihoitoa ja kirurgisia toimenpiteitä, voi hoito kestää jopa vuoden.
Hammaslääkäripula on suurin yksittäinen syy hoitoaikojen venymiselle, mutta on muitakin tekijöitä.
Joskus potilaat itse toivovat hoitojen jakamista pidemmälle ajalle, jotta he selviävät hammashoidon maksuista.
Hammashoidon maksuja aiotaan jatkossa huomioida asiakasmaksukatossa
Kunnallinen hammashoito on selvästi muuta julkista terveydenhoitoa kalliimpaa.
Julkisessa terveydenhuollossa asiakas maksaa alle 8 prosenttia todellisista kustannuksista. Sen sijaan hammashoidon todellisista kustannuksista asiakas saattaa maksaa jopa puolet.
Ero selittyy sillä, että terveyskeskuslääkärin vastaanotosta asiakas maksaa joko vuosimaksun tai korkeintaan kolme käyntimaksua vuodessa eikä toimenpiteistä tarvitse erikseen maksaa.
Terveyskeskuskäynnit myös lasketaan mukaan terveydenhuollon vuotuiseen maksukattoon, joka on tällä hetkellä 683 euroa.
Hammashoidossa asiakas maksaa aina sekä käyntimaksun että jokaisesta toimenpiteestä erikseen.
Valmisteilla on lakimuutos, joka sisällyttäisi hammashoidon asiakasmaksut terveydenhuollon maksukattoon. Toteutuessaan muutos tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Uudistus on tervetullut, sillä suun ongelmat kasautuvat (Vihreä Lanka) usein niille, joilla on muitakin sairauksia.
Parodontiitti pahentaa muita kansantauteja
Kansansairaudet liittyvät usein elintapoihin, myös suun sairauksien osalta. Muista kansansairauksista poiketen hammasvaivoihin liittyy usein oletus, että itse aiheutetuista ongelmista kuuluukin maksaa korkeampaa hintaa.
Kansantautien näkökulmasta suun terveydellä on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Hoitamaton parodontiitti huonontaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen sokeritasapainoa sekä voi edistää diabeteksen komplikaatioita. Vaikutus on siis kaksisuuntainen.
– Yhteys selittyy muun muassa matala-asteisella tulehduksella, jota sekä parodontiitti että diabetes 2 aiheuttavat. Parodontiittia edesauttavien bakteerien kautta tulehdus leviää suusta verenkiertoon ja muualle elimistöön, sanoo erikoishammaslääkäri, dosentti Anna Maria Heikkinen Helsingin yliopistosta.
Parodontiittipotilaan suussa oleva tulehduspinta-ala on keskimäärin kämmenen kokoinen avoin haavapinta.
Kuriin saatu parodontiitti auttaa myös sydän- ja verisuonitautien hoidossa, esimerkiksi korkea verenpaine voi laskea. Tutkittuja yhteyksiä on löydetty myös nivelreuman ja syövän hoitoon.
Ikääntymisestä puhumattakaan. Yhä useammalla vanhuksella on suussaan ainakin osittain omat hampaat. Tiedossa on, että vanhuksilla on valtavasti hoitamattomia suutulehduksia, mikä voi vaikuttaa ruokahaluun ja sitä kautta toimintakykyyn.
Esimerkiksi Jyväskylässä kotihoidossa oleville vanhuksille on tekeillä päivittäisen suun hoidon suunnitelma. On vanhuksia, joilla sairaus tai heikentynyt motoriikka hankaloittaa hampaiden hoitoa. Myös välineiden pitää olla kunnossa.
– Jos hammasharja on kaksi vuotta vanha, sillä ei ole juurikaan virkaa, Tuppurainen toteaa.
Terve suu on edellytyksenä myös kirurgisille toimenpiteille, kuten tekonivelleikkaukselle. Jos tulehtuneesta suusta peräisin oleva bakteeri päätyy keinonivelen pinnalle, saattaa edessä olla uusi leikkaus. Osaston ylilääkäri Konsta Pamilo Keski-Suomen keskussairaalasta kertoo, että tutkimusten mukaan 6–11 prosenttia tekonivelinfektioista aiheutuu suun bakteereista.
Usein potilaalle tulee yllätyksenä se, että hän ei ole suun huonon kunnon vuoksi leikkauskelpoinen.
Keski-Suomessa tekonivelpotilaiden leikkauskelpoisuus varmistetaan mallilla, jossa henkilö hoidetaan kuntoon myös suun osalta jo ennen kuin lähete laitetaan erikoissairaanhoitoon. Kyseinen hoitopolkumalli sai tammikuussa Lääkäriliiton laatupalkinnon.
Myös syöpähoitojen yhteydessä suu on saatava kuntoon ennen niiden aloittamista.
Hammashoidossa kehitetään uusia toimintamalleja
Julkisessa hammashoidossa työtä on enemmän kuin tekijöitä. Selvitysten mukaan julkisen hammashoidon henkilöstö kärsii ylikuormituksesta ja työuupumuksesta.
Kuormituksen keventämiseksi on kehitetty erilaisia uusia toimintamalleja. Esimerkiksi erilaiset kerralla kuntoon -mallit ovat hyviä niille potilaille, joiden hoidontarve on vähäinen. Malli säästää sekä aikaa että myös materiaaleja.
- Kun samoilla välineillä voidaan tehdä yhdellä pitkällä käynnillä kahden tai kolmen perinteisen käynnin toimenpiteet, vähenee sekä välinehuollon tarve että käytettävien kemikaalien ja kertakäyttötarvikkeiden määrä, Auero muistuttaa.
Käsitys siitä, että hammaslääkärissä täytyy käydä vuosittain, elää edelleen sitkeänä. Ne ihmiset, joiden suu on hyvässä kunnossa, eivät tarvitse käyntejä näin usein. Kullekin sopiva hoitoväli määritellään yksilöllisesti hammaslääkärin vastaanotolla.
Tärkeämpää on se, mitä tapahtuu hammaslääkärikäyntien väleissä eli hampaiden säännöllinen omahoito.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan kello 23 saakka.