Millä todennäköisyydellä Huoltovarmuuskeskus voisi saada rahojaan takaisin suojamaskeista, jotka reputtivat testeissä sairaalakäyttöön vaaditut standardit? Entä niistä, joista maksettiin jo puolet, mutta jotka eivät ole saapuneet Suomeen?
Kyse on Onni Sarmasteen ja Tiina Jylhän yritysten kanssa tehdyistä kaupoista. Kummankin arvo on noin viisi miljoonaa euroa. Sarmasteelle on maksettu koko summa, Jylhälle etukäteissumma, noin 2,5 miljoonaa.
Kaupoista on teossa selvitys työ- ja elikeinoministeriölle. Sen pitäisi valmistua huomenna tiistaina. Lisäksi HVK:n hallitus on käynnistänyt oman selvityksen, jonka tarkoituksena on ratkoa, miten mahdolliset vahingot voitaisiin minimoida. HVK:n hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström on sanonut, että tämä saattaisi mahdollisesti edellyttää kauppojen purkua.
Haastattelimme tätä juttua varten kolmea sopimusoikeuden asiantuntijaa: Lapin yliopiston kauppaoikeuden professori Soili Nystén-Haaralaa, Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkija Anssi Kärkeä sekä Helsingin yliopiston pohjoismaisen oikeuden professori Ville Pönkää.
Asiaa käsitellään tässä jutussa yleisellä tasolla ja eri skenaarioin, sillä Yle ei ole saanut haltuunsa kauppojen asiakirjoja. Yle on esittänyt niistä pyynnön HVK:lle.
1. Millä todennäköisyydellä rahat voisi siis saada takaisin?
– Rahat voidaan periaatteessa saada takaisin sikäli kun ne vielä ovat yrityksellä. Pitää huomioida, että osa kauppahinnasta on todennäköisesti mennyt tarvikkeiden maksamiseen Kiinaan. Tilillä voi olla jäljellä kate, ellei sitä ole laitettu piiloon, mutta se on spekulointia, Lapin yliopiston tutkija Anssi Kärki aloittaa.
Kärki on tutkinut tuoreessa väitöskirjassaan muun muassa yhtiömuotojen käyttöä varojen piilottelussa, vastuiden pakoilussa ja muussa keinottelussa.
HVK:n tilanteessa voidaan Kärjen mukaan edetä kahta reittiä: joko sopimalla tai sitten oikeusteitse, jos kauppaa tosiaan lähdettäisiin purkamaan.
– Jos osapuolet sopivat keskenään, todennäköisesti kyse ei ole kaupan purkamisesta. Mikäli maskeja voidaan hyödyntää, kyseessä on hinnanalennus.
Hinnanalennusta pitävät purkua todennäköisempänä myös Nystén-Haarala sekä Pönkä. Kauppalakien pohjalta alennusta voisi pyytää mahdollisesti ainakin niistä maskeista, jotka voisi ottaa käyttöön.
Vaikka Sarmasteelta saatujen maskien kohdalla sairaalastandardit eivät täyttyneet, sanoi Huoltovarmuuskeskus maskien kuitenkin kelpaavan esimerkiksi kotihoidon käyttöön.
Jylhältä tilatut maskit eivät ole tulleet Suomeen ainakaan vielä. Virolaisen Ärileht-verkkolehden mukaan mukaan Jylhän toimitus myöhästyi, koska virolainen pankki, jossa Jylhän kauneusalan yrityksen tili on, jäädytti rahat, eikä Jylhä päässyt maksamaan Kiinaan valmistajalle etukäteissummaa.
Asiakirjat olivat kunnossa. Kaikki näytti hyvältä, mutta sitten tuote ei ollutkaan sitä, mitä olisi pitänyt olla. Huoltovarmuuskeskukselle eropyynnön jättänyt toimitusjohtaja Tomi Lounema tiedotustilaisuudessa 8.4.
2. Jos saapunut tavara olikin sitä, mitä tilattiin, voiko kaupat perua?
Huoltovarmuuskeskus on tehnyt tilauksia useilta tahoilta. Onni Sarmasteen yritykseltä tilattujen suojamaskien osalta osapuolten välillä on näkemyseroa siitä, vastasiko tavara tilausta. Median kysyessä asiaa HVK:n tiedotustilaisuudessa torstaina, silloinen toimitusjohtaja Tomi Lounema vastasi kahdella hieman eri tavalla:
– Asiakirjat olivat kunnossa. Kaikki näytti hyvältä, mutta sitten tuote ei ollutkaan sitä, mitä olisi pitänyt olla.
Lounema sanoi kuitenkin myös näin:
– Tuotteet olivat sinänsä niitä, mitä oli tilattu, mutta niiden tekniset ominaisuudet osoittautuivat laboratoriotesteissä sellaisiksi, että ne eivät täyttäneet niitä korkeita vaatimuksia, mitä eurooppalaiset standardit asettaa sairaalakäytössä tarkoitetuille suojaimille.
Maskit toimittanut Sarmaste puolestaan sanoi eilen sunnuntaina STT:lle toimittaneensa nimenomaan sitä, mitä oli tilattukin.
3. Mitä kauppojen purkaminen edellyttäisi?
Kauppaoikeuden professori Nystén-Haarala kertoo, että purkamista varten vaadittaisiin olennainen virhe toimituksessa. Sen jälkeen HVK:n pitäisi palauttaa maskit myyjälle ja myyjän puolestaan rahat HVK:lle.
– Yleensä olennaisen virheen kriteerit ovat kuitenkin melko korkealla, ja kaupan purku onnistuu harvoin.
Purkamisia ratkotaan ensisijaisesti sopimusten pohjalta. Kauppalakien sääntely tulee Nystén-Haaralan mukaan vasta toissijaisena.
Kauppalakien pohjalta HVK voisi ainakin periaatteessa hakea myös vahingonkorvauksia. Niistä tosin on kirjattu vastuunrajoituslausekkeita Nystén-Haaralan mukaan varsinkin vakiosopimuksiin.
– Esimerkiksi julkisten hankintojen vakiosopimuksissa on vastuunrajoituksia, joiden perusteella ostaja yleensä jää ilman korvauksia, Nystén-Haarala mainitsee.
HVK:n maskikauppa on juurikin julkinen hankinta.
Mutta kaikkiaan sopimuksissa purku voi olla tehty ostajalle vaikeammaksi tai helpommaksi. Asiaan vaikuttaa moni seikka.
– Tässä tapauksessa ei ole tietoa, onko käytetty vakiosopimusta, tai onko sopimus tehty suullisesti, sähköpostin välityksellä tai minkälainen sopimusdokumentti näistä sopimuksista on olemassa. Toisin sanoen, on vaikea sanoa, kuinka tukala huoltovarmuuskeskuksen tilanne sopimusoikeuden näkökulmasta on, Nystén-Haarala toteaa.
– Todella hankala juttu. Virheitä tapahtuu yleensä kiireessä.
Clik here to view.
4. Helpottavatko Jylhän ja Sarmasteen taustat kaupan mahdollista purkua?
Koko kuvion esiin tuoneessa Suomen Kuvalehden jutussa keskiössä oli myös Jylhän ja Sarmasteen keskinäinen kiista tilauksesta. Jylhän mukaan Sarmaste huijasi sekä häntä että Huoltovarmuuskeskusta.
Sarmasteella on eri alojen yritystoimintaa ja myös ulosottovelkaa. Jylhä puolestaan on saanut tuomioita talousrikoksista.
Nystén-Haaralan mukaan pelkkä tieto siitä, että myyjätaho olisi aiemmin tuomittu muista rikoksista ei riitä osoittamaan, että hän olisi toiminut sopimuksessa tahallaan tai törkeän huolimattomasti, mikä taas helpottaisi korvausten saannissa.
Anssi Kärki toteaa, etteivät taustat yksinään tietenkään kerro siitä, että mitään epärehellistä olisi kyseessä.
– Mutta sellainen aavistus syntyy, että jotain voisi olla.
Clik here to view.
5. Jos yhtiön tili on ulkomailla, voiko rahoja saada takaisin?
Kärjen mukaan tarvittaessa löytyisi keinoja myös periä rahat ulkomailtakin, mikäli tilanne ajautuisi siihen pisteeseen.
– Se menee Bryssel-1-asetuksen mukaan oikeudellisena perintänä, mitä varten pitää olla tuomio velan summasta ja se tuomio pitää olla täytäntöönpanokelpoinen siinä maassa, missä velallisella on omaisuutta. Se ratkeaa sitten kunkin maan lainsäädännön mukaan, miten ulosotto toimii, Kärki sanoo.
Ville Pönkä sanoo, että ratkaisevaa ei oikeastaan ole se, mihin maahan tai mille pankkitilille rahat lopulta ovat menneet.
– Olennaista on se, onko tavara tarkastettu asiaankuuluvasti ja onko sopimusta tehtäessä huolehdittu siitä, ettei rahoja menetetä, jos myyjä ei täytä velvoitteitaan oikein.
Myyjän suoritushäiriöön varautuminen on normaalia huolellisuutta – varsinkin tuntematta heidän luotettavuuttaan. Helsingin yliopiston pohjoismaisen oikeuden professori Ville Pönkä.
6. Millainen sopimus olisi kannattanut tehdä?
Huoltovarmuuskeskuksen eronnut toimitusjohtaja Lounema sanoi tiedotustilaisuudessa, että normaalioloissa tavaran vastaanottamisesta olisi kieltäydytty ja siitä olisi reklamoitu.
Pönkä toteaa, että HVK olisi voinut sopia etukäteen myyjän kanssa esimerkiksi sen, että kauppahinta, tai ainakin osa siitä, maksetaan vasta, kun HVK on tarkastanut tavaran.
– Myyjän suoritushäiriöön varautuminen on normaalia huolellisuutta tilanteessa, jossa asioidaan entuudestaan tuntemattomien henkilöiden kanssa – ja varsinkin tuntematta heidän luotettavuuttaan.
Juttua korjattu 13.4. klo 23. Täsmennetty kohdassa 3. Nystén-Haaralan osuutta kauppasopimuksen purkamisesta.
Lue lisää:
STM:n Sillanaukee: Huoltovarmuuskeskuksen varastojen ei ollut tarkoituskaan riittää yksistään