Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all articles
Browse latest Browse all 108496

Kevytperäkärryä saa kesäkuusta alkaen vetää 100 km/h – uudesta nopeusrajoituksesta tulee suomalaisautoilijoiden kypsyyskoe

$
0
0

Henkilö- ja pakettiautojen vetämiä kevytperäkärryjä oli vuoden vaihteessa Suomen liikennekäytössä lähes 720 798. Näitä O1-luokan kevytperäkärryjä saa uuden tieliikennelain voimaan astumisen jälkeen vetää nykyisen 80 km/h sijaan satasta.

Nopeuden nostoon liittyy myös huolia. Iso osa näistä kärryistä on todella vanhoja. Liikenteessä sen näkee jo siitä, kuinka monessa kärryssä on vanha rekisterikilpi ajalta ennen nykyisen EU-kilven tuloa vuonna 2001.

Katsastaa O1-luokan jarruttomia peräkärryjä ei Suomessa tarvitse. Ei, vaikka kärry olisi seissyt pihalla 40 vuotta. Ja niitäkin on.

kärry pihalla
Vanhan kärryn kunnosta vastaa yksin omistaja, sillä Suomessa kevytperäkärryjä ei tarvitse katsastaa. Marcus Ziemann / Yle

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen tuntee hyvin ne suomalaisten kärryt, jotka ”vedetään esiin kerran vuodessa pihakuusen alta”.

– Osassa 90-luvun ja vanhempia kärryjä akselisto on hyväksytty ainoastaan 80 km/h nopeuteen, eikä uusi laki muuta tätä alkuperäistä rakenteellista nopeutta, jolle kärry on suunniteltu.

Suomen peräkärryjen markkinajohtaja on virolainen Respo. Myyntipäällikkö Tanel Svirgsden kertoo, että Virossa O1 -luokan peräkärryt katsastetaan neljän vuoden jälkeen ensirekisteröinnistä ja siitä eteenpäin kahden vuoden välein. Hän esittää samaa Suomeenkin.

– Lainmuutokseen pitäisi liittää myös O1 -luokan peräkärryn pakollinen katsastaminen. Tämä takaa, että kaikki peräkärryn komponentit, muun muassa renkaat, laakerit, lamput, kuulakytkin, ovat toimivia ja peräkärry on hyväksytty tieliikennekäyttöön.

peräkärryn akseli
Renkaille ei ole Suomessa määritelty enimmäisikää. Osa peräkärryjen renkaista saattaa olla 15 vuotta vanhoja. Pyörän laakerin kuntoa on hyvä tarkkailla ravistamalla pyörää sivusuunnassa. Sisään päässyt kosteus sekä pitkään jatkuva paikallaan seisominen pilaavat laakerit muutamassa vuodessa. Marcus Ziemann / Yle

Kärryn huono kunto ei satasen vauhdissa näy

Tien päällä näkee kärryjä, joiden valot eivät toimi. Turvallisuutta ajatellen kaikkein kriittisimmät osat ovat kuitenkin kärryn runko ja akselisto. Niiden huono kunto ei silmin heti samalla tavalla näy.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen liikennevalvontasektorin komisario Ilkka Kantola on nähnyt suomalaisten perävaununvetäjien murheet ja kuullut kaikki selitykset.

Kantola tietää, miten vaarallisia tilanteita vetokidan kulumiset, liian vanhojen renkaiden räjähtämiset ja pyörien irtoamiset aiheuttavat tien päällä.

– Perävaunun pyörien laakerien kunto on hyvä tarkistaa muutaman kerran vuodessa ravistamalla pyörää. Jos tuntuu välystä tai kuuluu kolinaa, on syytä uusia laakerit ennen kuin pyörä irtoaa ajon aikana, Kantola antaa esimerkin.

Uutena peräkärryn runko ja akselit sinkitään ruostumisen hidastamiseksi. Yleisesti ottaen kalliimpi kärry on paremmin ruostesuojattu ja laadukkaammista komponenteista koottu kuin halpa. Mutta ikuisia kalliitkaan eivät ole.

Respon Tanel Svirgsden sanoo, että ajan kuluessa sinkkikerros häviää ja sen jälkeen korroosioprosessi nopeutuu. Ruostumisen merkit rungossa ja akselistossa paljastavat peräkärryn iän.

– Sellaiset peräkärryt alkavat olla tieliikenteessä todella vaarallisia, Svirgsden toteaa.

Perävaunu matkalla rautakauppaan
Kuorma tulee sitoa myös kuormullisessa vaunussa. Ja vaikka tilaa kuomun alla onkin, tulee kaapit ja muut korkeat esineet kuormata kyljelleen, jotta kärryn painopiste olisi mahdollismman matalalla. Marcus Ziemann / Yle

Nyt voisi asentaa turvavaijerin vanhaan kärryyn

Fysiikan lakien mukaan jarrutusmatka pitenee merkittävästi ja väistöliikekin aiheuttaa satasen vauhdista paljon suurempia voimia kuin 80 km/h vauhdista.

Uusimmissa kevytperävaunuissa on yleensä turvavaijeri, jolla kärry voidaan kiinnittää vetokoukkuun varmuusvaraksi. Suurimmasta osasta vetokoukkuja puuttuu kuitenkin lenkki, johon turvavaijerin saa kiinni.

– Jos vaijeri puuttuu, sellainen kannattaa itse asentaa vanhaankin kärryyn ja lisäksi vetokoukun varteen sopiva kiinnike, johon sen saa kiinni. Pelkkä lenkki vetokoukun ympärillä on enemmän kosmeettinen turva, komisario Ilkka Kantola toteaa.

Lainakärryjä
Näissä lainakäyttöön tulevissa kevytperäkärryissä turvavaijeria ei ole. Sellaisen voi asentaa jälkikäteen. Turvavaijeri ei estä kärryn irtoamista vetokoukusta, mutta estää sen sinkoutumista vastaatulevien kaistalle tai jalankulkijoiden päälle. Marcus Ziemann / Yle

Peräkärryn irtoaminen kesken ajon on jokaisen perävaunuautoilijan painajainen. Silti liikenteessä on paljon kärryjä, joiden vetokytkimen vetokidan käpälät ovat kuluneet niin loppuun, että kuljettaja seilaa sillä kuuluisalla tuurilla.

Komisario Kantola neuvoo tarkastamaan kulumistilanteen säännöllisesti ”rynkyttämällä” vetoaisaa, kun kärry on kiinni auton koukussa.

– Jos tällöin tuntuu selvä välys, tulee vetopää uusia.

Painoa niin, että kärry vie autoa

Kevytperäkärryn kuormauksen ja kuorman sitomisen merkitys korostuu entisestään, kun vauhdit kasvavat. Kuorman sitomisessa on viime vuosien aikana tapahtunut edistystä.

Yhä useammalla on poliisin havaintojen mukaan sitomista varten kunnon kuormaliinat. Tavarat ovat alkaneet pysyä paremmin kyydissä myös kuomukärryjen sisällä.

Mutta kuormien painot ovat edelleen mitä sattuu.

Kevytperäkärryn kokonaismassan rajoittaminen 750 kiloon ei johdu siitä, etteikö moni isompi kärry kestäisi vaikka minkälaisia hetkellisiä kuormia, vaan siitä, että kevytperäkärryssä ei ole jarruja.

tyyppikyltti
Perävaunusta löytyy tyyppikilpi. Kilvestä selviää, että esimerkiksi tämä kärry ei ole kevytperävaunu. Kokonaiapainoltaan 1 300 kilon kärryä ei saa lainmuutoksen jälkeenkään vetää satasta. Ei myöskään kuormaamattomana. Marcus Ziemann / Yle

Tätä logiikkaa moni ei ymmärrä. Ison ja painavan kärryn kyytiin ei laillisesti voi laittaa isoja ja painavia kuormia. Jos kokonaismassaltaan 750 kilon kärry painaa jo itsessään 300 kiloa, kuormaa ei saa olla yli 450 kiloa. Silti poliisi löytää isojen kuomukärryjen kätköistä jopa kahden tonnin hiekkakuormia.

– Tällöin jarrutustilanteessa, mutkassa tai alamäessä perävaunu saattaa ruveta ohjaamaan autoa vetokytkimen kautta, Ilkka Kantola sanoo.

Sallitun nopeuden nouseminen 100 km/h perävaunua vedettäessä asettaakin monien autojen ajo-ominaisuudet koville. Kaikilla autoilla ei saa edes vetää 750 kiloa. Korkein sallittu jarruton vetomassa lukee auton rekisteriotteessa.

Moni ei oman autonsa sallittua vetokykyä tiedä. Liian painava kärry kyllä kulkee heppoisemmankin auton perässä, mutta koska kevytperävaunussa ei ole omia jarruja, vaurioittaa liian painava kuorma jarrutettaessa auton rakenteita. Harva sellaista haluaa.

Parhaat selitykset kuullaan kesällä

Sallitun nopeuden nosto korostaa huollon ja oikean kuormauksen tärkeyttä. Autoilijalta vaaditaan taas pikkuisen lisää huolellisuutta.

– Nyt, kun annetaan vapauksia, niin vastuu vähän kasvaa, muotoilee asian Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Tällä Pohjonen ei tarkoita ainoastaan kärryn kuormaamista ja kunnosta huolehtimista vaan myös ajamista liikenteessä. Monelle muullekin perävaunun vetäjälle kuin kevytperävaunun vetäjälle saattaa tulla houkutus ajaa satasta.

Pohjonen muistuttaa, että venetrailereita ja muita O1-luokkaan kuulumattomia jarrullisia vaunuja koskee edelleen 80 km/h rajoitus. Tämä voi aiheuttaa autoilijoissa ihan rehellistäkin sekaannusta.

– Sekoittavat varmaan, että tyhjänä saisi ajella, kun paino jää alle 750 kilon, Pohjonen ottaa esimerkin.

Kolme perävaunua
Vasen vaunu on kevytkeräkärry. Keskimmäisessä vaunussa on jarrukahva. Se ei ole kevytperävaunu, eikä sillä saa lainmuutoksen jälkeen ajaa 100 km/h. Kevytperävaunun vetokidan alla näkyy turvavaijeri. Marcus Ziemann / Yle

Poliisi aikoo kesällä seurata perävaunuja muun liikennevalvonnan yhteydessä tarkkailemalla kuormia ja niiden sidontaa, vaunujen kuntoa ja tietysti nopeuksia. Komisario Ilkka Kantolan mielikuvitus ei edes riitä miettimään, millaisia juttuja autoilijoiden suusta voisi uuden lain myötä olla tulossa.

– Ihmiset on uskomattomia keksimään selityksiä.

Katso tästä lakkautetun Liikkuvan poliisin historiajutusta vuodelta 2013, millaisia kuormia poliisi näkee tien päällä

Yksi ikuisuusongelma tuskin poistuu kesäkuussakaan. Edelleen kärryihin lastataan mökeille ja rakennustyömaille menevää pitkää lautatavaraa niin, että iso osa kuormasta pilkottaa vaunun ulkopuolella.

Takapainoisen kuormauksen aiheuttama aisanoste on satasen vauhdissa todella vaarallinen, tietää myös Liikenneturvan Tapio Heiskanen.

– Lastaus pitää tehdä siten, että kärryn aisapaino on noin 20–75 kg. Aisaan ei saa koskaan tulla nostetta, koska se aiheuttaa heijausliikettä, jota ei voi ratilla oikaista.

Suomessa on jo näilläkin nopeuksilla nähty vuosittain useita tapauksia, jossa auton ja perävaunun yhdistelmä on yllättäen tehnyt suunnittelemattoman u-käännöksen tai kattopeltikuormassa oleva kärry on tuulen nosteessa kääntynyt pyörät ylöspäin.

Komisario Ilkka Kantola odottaakin jo satasen nopeusrajoituksen vaikutuksia hieman jännittyneenä.

– Pahoin pelkään, että huomattavasti enemmän tulee peräkärryllisten ajoneuvojen ulosajoja.

Hyvällä kuskilla, autolla ja kärryllä satanen on hyvä vauhti

100 km/h on käytössä monessa muussakin maassa, joten lainsäätäjä on saanut kerättyä kokemuksia ulkomailta. Satanen on kuitenkin kova vauhti. Liikenneturva muistuttaa, että sen olisi oltava enimmäisnopeus eikä tavoitenopeus.

Hyviä puolia uudistuksessa on eri liikennevälineiden keskenään pienemmät nopeuserot. Liikenneturva suhtautuukin nopeuden nostoon melko neutraalisti, sillä parhaimmillaan se vähentää sekä ohitustarvetta että peräänajoriskiä.

Yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen tietää, että nyt muiltakin tiellä liikkujilta vaaditaan asennemuutosta.

– Miten kauan muiden tienkäyttäjien kestää poisoppia, että matkailu- ja pakettiauton tai kevytperäkärryn edessä nähdessään ei enää olekaan välttämätöntä lähteä välittömästi ohitukseen, Heiskanen kysyy.

Toinen kiinnostava kysymys on, miten nopeuden nosto vaikuttaa kevytperäkärryjen suosioon? On mahdollista, että nopeuden harmonisoinnin mukana osa pakettiautoilijoista siirtyy henkilöauton ja kevytperäkärryn yhdistelmään. Todennäköistä on myös, että yhä useampi mökkeilijä hankkii kevytperävaunun, kun mökkimatka ei tunnu enää köröttelyltä.

– Se saattaa piristää kärrykauppaa, Traficomin Jussi Pohjonen arvelee.

Suomessa ensirekisteröitiin viime vuonna kaikkiaan 26 353 uutta O1- ja O2-luokan peräkärryä. Näistä 4 364 viime vuonna Suomeen myyneen Respon myyntipäällikkö Tanel Svirgsden ei usko, että O1-luokan kevytperäkärryjen lainmuutos vaikuttaisi suuresti kysyntään.

– Tarkoitus ei ole ajaa perävaunulla nopeammin, vaan vetää tavaraa pisteestä pisteeseen.

Koska moni ostaa kuitenkin tänä vuonna elämänsä ensimmäistä kärryä, haluaa Svirgsden antaa vinkin.

– Suosittelemme uuden peräkärryn ostajille vertailemaan ennen ostoa vähintään kolmea samoilla mitoilla olevaa erimerkkistä ja erihintaista vaunumallia. Hinta-laatusuhde on peräkärrymaailmassa usein kohdallaan.

Lue myös:

Tieliikennelaki muuttuu – testaa, tunnetko uudet liikennemerkit!


Viewing all articles
Browse latest Browse all 108496

Trending Articles



<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>