Osa Espoon sairaalan päivystysosaston työntekijöistä aikoo kannella työnantajastaan Espoon kaupungista aluehallintovirastoon. Heidän mielestään sekavat toimintaohjeet koronaviruksen torjunnassa ovat uhka sekä työntekijöille että hoidettaville.
Jorvin sairaalan yhteydessä toimivalla Espoon sairaalan päivystyosastolla hoidetaan espoolaisten, kauniaislaisten ja kirkkonummelaisten akuutteja sairauksia. Osasto on erikoistunut vanhustenhoitoon.
Päivystysosasto suljettiin kokonaan ennen pääsiäistä 9.4. kiirastorstaina. Syynä oli päivystysosaston työntekijällä todettu koronatartunta.
Päivysosasto on edelleen suljettuna. Päivystyshoitoa tarvitsevia potilaita on hoidettu kotona ja muissa sairaaloissa.
Torstain jälkeen päivystysosaston sairastuneiden työntekijöiden määrä on Piipon mukaan noussut seitsemään.
"Olin töissä altistuneena"
Aluehallintovirastolle kannetta valmistelevan työntekijäjoukon nokkamiehenä on sairaanhoitaja Tuomas Piippo. Hänen mukaansa kanteeseen aikoo osallitua viisi muutakin Espoon sairaalan työntekijää.
Piippo pitää velvollisuutenaan tuoda kokemansa puutteet päivystysosaston toiminnassa julkisuuteen. Hän itse altistui työpaikalla koronavirukselle 30.3. ja oli töissä vielä 1.4.
– Olin töissä altistuneena, Piippo sanoo.
Tällä hetkellä Piippo on parhaillaan kahden viikon karanteenissa. Hän on palaamassa töihin perjantaina 17.4., jolloin päivystysosasto todennäköisesti jälleen avataan.
Torstaina tapahtuneen sulkemisen jälkeen päivystysosaston sairastuneiden työntekijöiden määrä on Piipon mukaan noussut seitsemään.
Onko tartuntareitti jäljitetty perusteellisesti?
Sairaanhoitaja Piipon mukaan työntekijät ovat kysyneet työnantajalta useasti, ovatko turvallisuusohjeet riittäviä.
– Mielestäni työntekijöiden huolta ei ole otettu tarpeeksi vakavasti, Piippo sanoo.
Hänen mukaansa suurin epäkohta päivystysosaston ohjeistuksessa ja toiminnassa onkin, että asioihin reagoidaan liian myöhään. Työnantajan olisi Piipon mielestä pitänyt reagoida heti, kun työntekijöillä alkoi ilmetä oireita maaliskuun puolenvälin jälkeen.
Hän epäilee myös, että päivystysosaston työntekijöiden keskuudessa tartuntareittiä ei ole jäljitetty tarpeeksi perusteellisesti.
– Jos olen ollut altistuneena töissä, niin tiedetäänkö tarkalleen, ketä olen tänä aikana hoitanut, Piippo kysyy.
"Olemme tehneet parhaamme"
Espoon perusturvajohtaja Juha Metso ei ole ollut tietoinen Espoon sairaalan päivystysosaston työntekijöiden suunnittelemasta kanteesta aluehallintoviranomaiselle.
– Sen tiedän, että olemme pitäneet koko ajan huolta siitä, että Espoon sairaala ja päivystysosasto ovat koronaterveysaseman ohella saaneet parhaat käytettävissä olleet suojavälineet, Metso sanoo.
Koronaepidemiaan liittyvän ohjeistuksen epäselvyyden ja ristiriitaisuuden Metso arvelee johtuvan ainakin osin siitä, että epidemia on uusi tilanne kaikille.
Tilannetta on vaikeuttanut myös se, että tarjolla on ollut sekä valtakunnallisia että alueellisia ohjeita, joita on yritetty muokata mahdollisimman toimiviksi.
– Olemme tehneet parhaamme, Metso sanoo.
Myös Espoon sairaalan johtava ylilääkäri Roope Leppänen sanoo ymmärtävänsä henkilöstön reaktioita, sillä ohjeistoa on jouduttu päivittämään tiheään koronaepidemian edetessä.
Metso muistuttaa, että jos tilannetta tarkastellaan valtakunnallisesti, niin koronan torjunnassa on onnistuttu hyvin.
– Vaikutukset ovat jääneet toistaiseksi vähäisemmiksi kuin asiantuntijoiden ennakkoon tekemissä lievimmissäkin skenraarioissa, Metso sanoo.
"Miksi hengityssuojain pitää riisua jo potilashuoneessa?"
Sairaanhoitaja Piipon mukaan Espoon sairaalan päivystysosaston työntekijöiden keskuudessa ihmetystä on aiheuttanut työnantajalta tullut ohje, jonka mukaan hoitajien pitää riisua hengityssuojain potilashuoneessa ennen sieltä poistumista.
– Mitä, jos potilas alkaa yskiä? Hoitaja on monesti potilaasta parin metrin etäisyydellä. Eikö hoitaja voi tällöin altistua koronavirukselle? Piippo kysyy.
– Itse olen miettinyt, että onko tässä vaarantunut sekä potilas- että työntekijäturvallisuus.
Piippo viittaa työsuojelulain momenttiin kahdeksan, jossa puhutaan työnantajan velvollisuuksista työntekijjöitä kohtaan.
Espoon sairaalan johtava ylilääkäri Roope Leppänen vahvistaa työntekijöille annetun ohjeen. Hänen mukaansa syynä on se, että potilashuoneen ja käytävän välissä on vain yksi ovi.
Hengityssuojaimen riisumisella jo potilashuoneessa varmistetaan, että käytetty suojain ei altista muita esimerkiksi käytävässä olevia henkilöitä.
Aluehallintovirasto: "Asia katsotaan tapauskohtaisesti"
Aluehallintovirastossa Espoon sairaalan työntekijöiden suunnitteleman kanteen menestymismahdollisuuksia ei haluta tässä vaiheessa arvioita.
– Käytännössä asia katsotaan aina tapauskohtaisesti. Mitkä ovat sen kyseisen työn vaarat, ja millä tavalla niitä on pyritty työnantajan puolelta minimoimaan, sanoo Etelä-Suomen aluehallintovirastosta vs. johtaja Eerik Tarnaala työsuojelun vastuualueelta.
Koronatapauksiin liittyen Tarnaala korostaa sitä, että työntekijöiden käyttämien suojainten rooli ei aina perustu pelkästään työntekijän suojaamiseen, vaan siihen liittyy paljon potilasturvallisuuteen ja pandemian leviämisen estämiseen liittyviä seikkoja.
– Esimerkiksi hengityssuojaimet eivät välttämättä suojaa niinkään työntekijää, vaan niillä pyritään estämään taudin leviäminen potilaisiin, Tarnaala sanoo.
Toisaalta, työturvallisuuden parantaminen ei välttämättä tarkoita ainoastaa suojaimia, vaan työturvallisuutta voidaan edistää myös erilaisilla työjärjestelyillä, Tarnaala muistuttaa.