Suomen rajat suljettiin koronavirustilanteen nopean pahenemisen takia maaliskuun 19. päivänä.
Jo sitä ennen suomalaisia matkailijoita oli kehotettu palaamaan kotimaahansa, ja rajojen sulkemisenkin jälkeen suomalaisille matkailijoille on paluu ollut sallittua.
Monet maat sulkivat rajojaan ja ilmatilojaan nopeaan tahtiin. Ne asettivat maan sisäisiä liikkumisrajoituksia ja jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Lentoliikenne on häiriintynyt pahasti, ja lentojen määrä on romahtanut.
Nämä tekijät yhdessä ovat tehneet paluusta Suomeen monille vaivalloista ja kallista, joillekin suorastaan mahdotonta. Ulkoministeriön tiedossa on vajaat 1 500 suomalaista matkailijaa, jotka edelleen pyrkivät palaamaan kotimaahansa.
Suomen ulkoministeriö on toistaiseksi järjestänyt 13 kotiutuslentoa, joilla Suomeen on palannut vajaat 3 000 matkustajaa. Ensi viikolla ulkoministeriö lennättää yhteistyössä Finnairin kanssa kolme lentokonetta Espanjasta Suomeen.
Tämän lisäksi suomalaisia on kotiutettu yhteisillä pohjoismaisilla ja muiden EU-maiden järjestämillä lennoilla. Suurin osa on palannut normaaleilla kaupallisilla lennoilla.
Jo ennen Suomen rajojen sulkeutumista ulkoministeriö ennusti, että joidenkin suomalaisten matkailijoiden on varauduttava jäämään ulkomaille jopa kuukausiksi.
Talvehtijoilla ei ole kiire kotiin
Nyt aletaan pian olla tuossa ennustetussa tilanteessa, kun Suomen rajojen sulkemisesta on kulunut kuusi viikkoa.
Mutta keitä ovat nämä 1 500 ihmistä, jotka pyrkivät takaisin Suomeen? Suomen suurlähetystöiltä saatujen tietojen perusteella he edustavat hyvin kirjavaa joukkoa.
Määrällisesti eniten suomalaisia matkailijoita koronakriisin aikana on oleskellut Espanjassa ja Thaimaassa. Molemmissa maissa on sadoissa laskettavat määrät suomalaisia "talvehtijoita", jotka ovat sinänsä palaamassa Suomeen mutta jotka eivät ole kiirehtineet paluutaan.
Näidenkään omasta halustaan maailmalle jääneiden matkalaisten arki ei ole ollut entisellään. Espanjassa otti käyttöön erittäin tiukat liikkumisrajoitukset, joita nyt hiljalleen puretaan. Liikkuminen ulkona ilman syytä on ollut kiellettyä.
Palaamista vasta myöhemmässä vaiheessa suunnittelevia on myös muualla maailmalla, kuten Brasiliassa, Indonesiassa ja Afrikassa. Kaupallisten lentojen hinnat ovat nousseet, ja osa pelkää myös saavansa koronavirustartunnan lennoillaan.
Joiltain alueilta on erittäin vaikeaa tai lähes mahdotonta palata
Joiltakin alueilta on erityisen vaikeaa päästä takaisin juuri nyt. Kaupalliset lennot ovat loppuneet kokonaan, kotiutuslentoja ei tehdä tai niiden lähtöpisteisiin ei pääse liikkumaan maan sisäisten liikkumisrajoitusten takia.
Esimerkiksi Meksikon-suurlähetystöstä kerrotaan, että Meksikosta on vielä päässyt palaamaan kaupallisilla lennoilla hyvin, mutta lähetystön muista vastuumaista on joko erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta palata juuri nyt. Matkailijoita ei ole paljon, mutta heidän tilanteensa paluun kannalta on sitäkin vaikeampi. Lähetystö hoitaa myös Belizen, Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin ja Nicaraguan asioita.
Muuallakin latinalaisessa Amerikassa on vaikeuksia kotiinpaluun suhteen.
Perussa on jäljellä runsaat 20 suomalaista matkailijaa, joista osa haluaa jäädä Peruun. Osa matkailee vaikeiden kulkuyhteyksien takana, eikä heillä ole tällä hetkellä mahdollisuutta matkustaa maan pääkaupunkiin Limaan matkustuskieltojen vuoksi.
Pelkästään Perusta on tehty 50 kotiutuslentoa Eurooppaan.
– Lennoille jää ainoastaan muutamia paikkoja muille EU-kansalaisille, koska lennon järjestävän maan kansalaiset ovat luonnollisesti etusijalla, kertoo konsulipalveluvastaava Esa Vallioniemi Suomen Liman-suurlähetystöstä.
Afrikassa Suomeen palaajia on erityisesti maanosan länsiosissa. Suomen Abujan-suurlähetystön mukaan noin 70 suomalaista odottaa mahdollisuutta palata Suomeen, heistä puolet lomailee Gambiassa.
Paluu on kehkeytynyt hankalaksi myös joistain saarivaltioista.
Esimerkiksi Indonesiassa on edelleen järjestetty kaupallisia lentoja maan pääkaupungista Jakartasta. Maan sisäisillä lennoilla on kuitenkin lentokielto ja myös rautatieliikennettä on alettu rajoittaa. Runsaat 20 suomalaista on ilmoittanut suurlähetystölle tarvitsevansa apua paluuseensa.
Paluu Filippiineiltä on takkuillut jo pitkään maan sisäisten liikkumisrajoitusten vuoksi.
Sonja Borovkoff on tehnyt matkaa jo viisi kuukautta. Suomeen piti palata maaliskuussa, mutta nyt hän on täysin jumissa Filippiinien Boracayn saarella. Usein paluumatkalle pääsy on hiuskarvan varassa.
– Yritin päästä brittien järjestämälle lennolle, mutta minulle sanottiin, että lento tuli jo täyteen briteistä ja australialaisista. Myöhemmin toisille suomalaisille oli sanottu, että lennolla olisikin tilaa, mutta kyyti kyseiselle lentoasemalle oli jo lähtenyt.
Matkan odottamaton pitkittyminen on vaatinut lehmän hermoja.
– Tunnelmat ovat rauhalliset, mutta tiukat rajoitukset jatkuvat. Kyllähän tässä töihin pääsyä jo odottelen ja Suomi-ruokaa kaipailen.
Kiinasta ei olla palaamassa Suomeen, mutta Suomesta haluttaisiin Kiinaan
Kiinan ja Venäjän tilanteissa on koronakriisin aikana ollut kiinnostavat kansalliset erityispiirteensä.
Koronaepidemia iski ensimmäisenä ja rajusti Kiinaan, mutta maa on myös ensimmäisten joukossa alkanut avautua. Ulkomailta tulevien tartuntojen estämiseksi Kiina on kuitenkin kieltänyt ulkomaalaisilta maahantulon. Tässä tilanteessa matkailijat eivät siis niinkään halua Kiinasta Suomeen vaan Kiinassa asuvia tai työskenteleviä ihmisiä odottelee pääsyä Suomesta Kiinaan.
Venäjältä Suomeen paluu on sujunut hyvin – yhtä erityistä ryhmää lukuun ottamatta. Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten paluu Suomeen oli pitkään Venäjän viranomaisten käsissä. Keskiviikkona Venäjän pääministeri Mihail Mišustin antoi määräyksen, jonka mukaan myös kaksoiskansalaiset voivat poistua maasta yhden kerran ilman erillistä lupaa.
Artikkelia varten sähköpostitiedusteluun on vastannut sisältö- ja viestintäasiantuntija Petra Sarias ulkoministeriön viestintäosastolta.
Suomen suurlähetystöistöistä tietoja on saatu seuraavilta: Suurlähettiläs Kirsi Vanamo-Santacruz (Buenos Aires), lehdistö- ja kulttuurivirkamies Markus Kokko (Tokio), konsuli Eeva Helminen (Madrid), kulttuurineuvos Henriikka Ahtiainen (Moskova), talous- ja sisäasioiden vastuuvirkamies Timo Sysiö (Ankara), koordinaattori Arja Perälä (México), konsulipalvelu- ja hallintovastaava Esa Vallioniemi (Lima), hallintovirkailija Essi Toivonen (Bogotá), edustuston päällikön sijainen Katja Karppinen (Canberra), ulkoasiainsihteeri Nelli Mikkola (New Delhi), suurlähettiläs Petri Puhakka (Kuala Lumpur), suurlähettiläs Kari Kahiluoto (Hanoi), lehdistö- ja kulttuurivirkamies Jyri Lintunen (Peking), edustuston päällikön sijainen Ramses Malaty (Nairobi), konsuli Katariina Hautamäki-Huuki (Bangkok), konsulipalveluvastaava Sanna Leminen (Pretoria), edustuston päällikön sijainen Sami Wacklin (Brasília), edustuston päällikön sijainen Otto Stenius (Abuja) ja ulkoasiainsihteeri Sena Yildirim-Tuoma (Jakarta).
Lue myös: