Tietokoneen ruudulla on kymmeniä keltaisia lentokonesymboleita. Niiden alta erottuu vain vaivoin Euroopan kartta. Suomen yllä koneita on vähän yli kymmenen.
Tavallisesti lentoja reaaliajassa seuraavan verkkosivun näkymässä karttaa ei näy lainkaan, sillä keltaisia koneen kuvia on vielä paljon enemmän.
Koronapandemian takia lentojen määrä Euroopan taivailla on pudonnut viidennekseen tavanomaisista luvuista. Nyt lentoja on päivässä noin 10 000. Rahti liikkuu, vaikka ihmiset ovat sulkeutuneet koteihinsa.
Sään ennustamisessa lentokoneilla on tärkeä osa. Kun kone on ilmassa, se lähettää reaaliaikaisesti maahan tietoa lämpötilasta ja ilmanpaineesta sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta.
Nämä tiedot syötetään sääennustemalleihin, joiden avulla meteorologit osaavat sanoa, onko huomenna pouta.
Havaintojen määrä on vähentynyt samassa suhteessa lentojen kanssa, sanoo Sami Niemelä. Hän työskentelee meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelman johtajana Ilmatieteen laitoksella.
Havaintojen pienentynyt määrä voi näkyä ennusteissa. Keskipitkät ennusteet voivat nyt olla tavallista epävarmempia, Niemelä sanoo.
– Esimerkiksi useamman vuorokauden mittaisissa ennusteissa matalapaineen reitti ja ajoitus voi yksittäisissä tilanteissa vaihdella ennusteesta toiseen.
Lentokoneiden keräämä säädata on kuitenkin vain yksi havaintolähde muiden joukossa, hän muistuttaa.
– Toistaiseksi ei ole nähty, että havaintojen väheneminen olisi vaikuttanut niin, että ennusteet olisivat jatkuvasti epävarmempia.
Säähavaintopalloja yläilmoihin tuplamäärä
Havaintoja yläilmakehästä saadaan myös radioluotauksella. Vedyllä tai heliumilla täytetty pallo nostaa luotaimen jopa 30 kilometrin korkeuteen. Kun pallo puhkeaa, luotain putoaa alas. Se mittaa ilmanpainetta, lämpötilaa, kosteutta, tuulen suuntaa ja nopeutta sekä ylös noustessa että alas tullessa.
Ilmatieteen laitos lähettää säähavaintopalloja korkeuksiin Jokioisissa ja Sodankylässä. Nyt palloja lähetetään Sodankylässä kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti, neljä kertaa päivässä, Sami Niemelä kertoo.
Jokioisissa luodataan tavallisestikin neljä kertaa päivässä. Myös muualla Euroopassa radioluotausta on lisätty.
Lisäksi säähavaintoja saadaan esimerkiksi satelliittien, säätutkien, meripoijujen, pintasäähavaintoasemien ja laivoista tehtyjen mittausten avulla.
Ilmatieteen laitos arvioi myös sääennusteiden paikkansapitävyyttä. Vaikka lentokonehavaintojen on todettu tarkentavan keskipitkän aikavälin ennusteita, vielä ei näytä siltä, että niiden tarkkuus olisi huonontunut.
– Voi kuitenkin olla, että esimerkiksi tietyn säätyypin ennustaminen on nyt yksittäisissä tilanteissa vaikeampaa, Niemelä sanoo.
"Ehkä vähän enemmän epävarmuutta"
Sääennusteen tekemiseen havaintojen vähenemisellä ei ole ollut vaikutusta, vaan ne tuotetaan samalla tavalla kuin ennenkin, kertoo Ylen meteorogi Joonas Koskela. Jotain eroa hän on kuitenkin huomannut.
– Ehkä vähän enemmän on ollut lähipäivien ennusteissa epävarmuutta.
Joidenkin sadealueiden ennuste on vaihdellut aika paljon vielä viimeisen vuorokauden aikana, Koskela ihmettelee.
– Voi olla että se johtuu muustakin. Talvi on ollut ennätyslämmin, voi olla, että ennustemallit eivät saa tätä säätilaa ihan kiinni.
Voit keskustella aiheesta 4.5. kello 23:een asti.
Lue lisää: