Timo ja Jouko Keltanen saapuvat toiveikkaina hoivakoti Wilhelmiinan sisäpihalle. Reilun puolentoista kuukauden odotus on takana, ja vihdoinkin he pääsevät rauhassa vaihtamaan kuulumisia ja katseita ensi viikolla 91 vuotta täyttävän Ritva-äidin kanssa.
– Tuo oli tärkeä hetki. Siitä on seitsemän viikkoa, kun olemme viimeksi päässeet silmäkkäin katselemaan, Timo Keltanen kertoi puolen tunnin kohtaamisen jälkeen.
Kuinka tärkeä tapaaminen oli Ritva-äidille?
– Kyllä näki selvästi, että hän oli liikuttunut ja iloinen. Pitkästä aikaa näki meidät.
Kuulumiset vaihdettiin tavarakontissa, mutta se ei tunnelmaa haitannut.
Helsinkiläisessä hoivakoti Wilhelmiinassa ei jääty odottelemaan hallituksen päätöksiä vaan vanhusten arkeen haettiin piristystä pikavauhtia.
Alkuperäisestä ideasta ehti kulua viikon verran, kun sisäpihalle ilmestyi valkoinen kontti, joka oli muutettu sisältä tapaamistuvaksi. Kontissa on kaksi erillistä tilaa omalla sisäänkäynnillä. Sisätilat on erotettu väliseinällä, jossa on ikkuna. Puhe välittyy lasin toiselle puolen mikrofonin ja kaiuttimien avulla.
Vierailut hoivakoteihin kiellettiin maaliskuun puolivälissä, mutta tapaamiskontti avasi mahdollisuuden tärkeille sukulaishetkille. Kontin käytöstä hyötyvät myös muistisairaat vanhukset, sillä puolen tunnin mittainen keskustelu antaa enemmän kuin normaali yhteydenpito puhelimella.
– Kun näkee silmästä silmään, niin on se tärkeää varsinkin vanhuksille. Uskon, että kun tämä jatkuu pidempään, niin tässä voi viikoittain käydä katselemassa ja keskustelemassa, Timo Keltanen painotti.
Edessä “aikamoinen hoitovelka”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma ottaa ilolla vastaan Wilhelmiinan tapaamistuvan kaltaiset keksinnöt.
THL alkoi vappuna kerätä keinoja, joilla karanteenin kaltaisissa oloissa elävien yli 70-vuotiaiden elämää voitaisiin helpottaa.
– Mielestäni tämä on yksi näistä hyvistä käytänteistä, ja on kiinnostava tietää, miten se otetaan vastaan. Varmasti sekä omaiset että ikäihmiset ovat tosi onnellisia, että voivat nähdä tällä tavoin, Luoma totesi.
– Haastamme kunnat, kuntayhtymät ja palveluntuottajat lähettämään meille hyviä käytäntöjä, joita ikäihmisten hyvinvointiin on keksitty. Me kokoamme niitä ja julkaisemme niitä eri kanavillamme, jotta jokaisen ei tarvitse yrittää keksiä pyörää yksinään.
Hallituksen suositus elämisestä neljän seinän sisällä mahdollisimman vähillä fyysisillä kontakteilla muihin ihmisiin on käynyt ikäihmisille raskaaksi.
THL selvittää tilannetta viikottaisessa tilannekatsauksessa yhdessä aluehallintovirastojen, sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran kanssa. Viestit ovat huolestuttavia.
– Tiedämme, että ikäihmisten yksinäisyys, turvattomuuden tunne ja esimerkiksi asiointipalvelujen tarve on lisääntynyt. Olemme huolissamme myös fyysisestä toimintakyvystä, koska juuri asioiminen on monelle ikäihmiselle päivittäistä liikuntaa, Luoma luetteli.
– Lisäksi kuuluu viestejä, että perhe- ja lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. Eli tästä tulee aikamoinen hoitovelka. Varsinkin, jos tilanne pitkittyy.
On myös merkittävä kysymys, kuinka paljon ikäihmisille suunnatuista palveluista kaatuu koronakriisin jatkuessa. Esimerkiksi monet vanhustyöhön erikoistuneet fysioterapeutian yrittäjät voivat olla vaikeuksissa nykytilanteessa.
– Kun kotona olevan yli 70-vuotiaiden toimintakyky saattaa laskea, niin juuri fysioterapeutin ohjeisiin ja käynteihin tulee olemaan lisää tarvetta, Luoma arvioi.
– Toivottavasti meillä on vielä tekijöitä.
Luoman mukaan ikäihmisten yksinäisyyttä voisi helpottaa tapaamistuvan kaltaisten keksintöjen lisäksi vuodenkierron kallistuminen kesään. Ulkona tartuntariskiä on helpompi hallita kuin sisätiloissa.
– Suosittaisiin tapaamisia ulkona, joissa pidetään turvavälit, huolehditaan hyvästä käsihygieniasta ja tietenkin siitä, että tavataan vain oireettomana, Luoma pohti.
Asumiskeskus Wilhelmiinan toimitusjohtaja Minna Saranpään mukaan viranomaisilta kaivattaisiin tarkempaa ohjeistusta siihen, voidaanko lämpeneviä ilmoja hyödyntää ikäihmisten osalta.
– Toivon, että meille ohjeita antavat tahot pohtisivat ulkona liikkumista ja tapaamista. Minkälaisin reunaehdoin olisi turvallista asukkaan lähteä läheisensä kanssa päiväkävelylle ja tämmöisille tapaamisille, Saranpää huomautti.
Vantaalla aloittaa tapaamisauto
Wilhelmiinan tapaamiskontin alkuperäinen idea on Hollannista. Saranpään mukaan kuukausittaiset kustannukset pysyvät noin 700 eurossa, jos kontin käyttö jatkuu syksylle.
Suomessa toteutus on jo poikinut uusia versioita. Esimerkiksi Vantaalla aloittaa ensi viikolla hoivakoteja kiertävä tapaamisauto.
– Se kuulostaa oikein hyvältä idealta! Jokaisen hoivakodin pihaan ei voi tällaista konttia asentaa. Saa nähdä, saammeko viritettyä sisälle ikkunallisia tapaamistiloja, Saranpää kertoi.
Vaikka valkoinen kontti on ollut Wilhelmiinan pihalla vasta pari päivää, niin jo nyt annettu palaute on ollut lähes pelkästään positiivista.
– Asukkaiden läheisten palautteet olivat jo ennakkoon hyvin myönteisiä. Myös hoitajilta saatu palaute on ollut myönteistä. Tämä tuo vähän enemmän sellaista elämän elementtiä kuin puhelu, videopuhelu tai vilkuttelu parvekkeelta. Vaikka fyysistä kontaktia ei ole, niin nyt voi nähdä ilmeet, istua rauhassa ja jutella, Saranpää jatkoi.