Koronakevään jälkeen moni arkinen asia saattaa olla loman huippukohta. Nyt voi mennä sukulaisten luo, tavata ystäväporukkaa terassilla ja kuljeskella vapaasti ympäri maata.
– Ihan tavallisistakin asioista tulee rajoitusten jälkeen entistä tärkeämpiä. Vaikkapa pelkästään siitä, että pääsee tapaamaan läheisiään kasvokkain, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija, psykologi Mikael Sallinen.
Hänen mukaansa koronakevät on ollut kuormittava lähes kaikille, kun on ollut etätöitä ja etäkoulua, rajoituksia sekä huolta epidemiatilanteesta.
– Tällainen pitkittynyt kuormitustilanne on tullut normaalien stressitekijöiden päälle. Kyllä se korostaa palautumisen tarvetta lomalla.
Oma aika auttaa palautumaan
Monelle on yleensä tärkeää viettää aikaa perheen kanssa lomalla, mutta entäs jos sen kanssa on tullut jo oltua monta kuukautta saman katon alla yötä päivää?
– Siellä on voinut tunnelma tiivistyä jo liikaakin. Tutkimusten mukaan on tärkeää, että sosiaalisen kanssakäymisen vastapainona on omaa aikaa. Se auttaa palautumaan, Sallinen sanoo.
Hän kehottaa harkitsemaan, voisiko perhe välillä eriyttää menojaan ja luoda omaa rauhaa sen jäsenille.
– Omaa aikaa ei välttämättä tarvita paljon, vaan tärkeintä on kokemus siitä, että on hallintaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaan ajankäyttöön. Jos tätä pystyy toteuttamaan lomalla, siitä on varmasti hyötyä palautumiselle.
Huonoa omaatuntoa irtiotosta ei kannata tuntea, koska sen jälkeen tulee yleensä uusi lähentyminen. On kuitenkin hyvä puhua irtiotosta perheen kesken, jotta jokainen ymmärtää, mistä siinä on kysymys.
Koronakevään löydöt mukaan lomallekin
Sallinen suosittelee, että tänä kesänä loma kannattaa ottaa rennoin rantein ilman suuria suunnitelmia.
– Tilanteet elävät, eikä kesän tautitilanteestakaan ole varmuutta. Nyt ei entiseen malliin kannata fiksata lomasuunnitelmia ja -tavoitteita, vaan on hyvä olla joustava. Jos tekee suunnitelmia, kannattaa niihinkin jättää pelivaraa, Sallinen sanoo.
Moni suomalainen löysi liikkumisen ja luonnon koronakevään aikana. Sallinen kannustaa harrastamaan niitä lomallakin.
– Monista tutkimuksista tiedetään, että luonnossa oleminen on todella palauttava ja työhuolista irrottava kokemus. Luonnossa oleilu vaikuttaa positiivisesti uneenkin, mikä puolestaan edistää palautumista, Sallinen kertoo.
Hän suosittelee palautumiskeinoksi myös mediapaastoa. Jos on kevään aikana seurannut intensiivisesti uutisia, pieni tauko voi tehdä hyvää.
– Nyt kun on tautitilanteessakin pieni hengähdystauto, voi sallia itselleenkin sen, ettei tilannekuvaa tarvitse päivittää niin tiuhaan. Samalla tulee kertoneeksi itselleen, että nyt saa relata.
Kunnon lomajakso kannattaa, samoin työmeilin unohtaminen
Moni pilkkoo lomansa pieniin palasiin, mutta tutkimusten mukaan palautumiseen vaaditaan ainakin 2–3 viikon yhtämittainen jakso.
– Pelkästään lomatunnelmaan pääseminen on siirtymä, johon tarvitaan muutama päivä, Sallinen kertoo.
Viime aikoina tuntuu yleistyneen se, että työasioita hoidetaan lomallakin. Moni vilkuilee ainakin sähköpostia. Sallinen uskoo, että oma kokemus tällaisesta toiminnasta on tärkein osviitta.
– Jos joskus vilkaisee sähköpostia eivätkä työasiat jää mieleen pyörimään vaan lomatunnelma jatkuu, se ei ole ongelmallista palautumisen kannalta. Ongelmallista sen sijaan on, jos roikkuu koko ajan työssä kiinni henkisesti ja on ikään kuin semilomalla vain.
Sallisen mukaan työpaikoilla pitäisi olla selvät pelisäännöt siitä, ollaanko lomalla tavoitettavissa vai ei.
– Näin ei synny sitä tilannetta, että pitäisi alkaa todistella omaa tarpeellisuuttaan ja hyvyyttään työntekijänä sillä, että tekee töitä lomallakin, Sallinen pohtii.
Lue myös: