Lehdettömiksi muuttuneet koivut ovat hämmästyttäneet luonnossa liikkujia alkukesän aikana Kaakkois-Suomessa.
Yksi tällaisista metsiköistä on vajaan kymmenen hehtaarin suuruinen koivikko Jaalan kirkonkylän lähistöllä Kouvolassa. Entiselle pellolle parisenkymmentä vuotta sitten istutetuista puista osa on syöty kokonaan lehdettömiksi.
– Osassa puolestaan on jäljellä oikeastaan vain latvassa oleva tupsu. Vauhdilla kasvanut koivikko on saanut vahvan vihollisen, kuvailee metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta.
Asialla on ollut yöperhosiin kuuluvan lumimittarin toukka, joka iskee puihin epidemian tavoin Kuitusen arvion mukaan noin kymmenen vuoden välein.
– Se pystyy tekemään tuhoa nopeasti, hän lisää.
Suomen metsäkeskus on saanut kesäkuun aikana metsänomistajilta kymmeniä tuhohavaintoja etenkin Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
Myös muualta Suomesta on vastaavia havaintoja.
– Ainakin Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa esiintyy samaa toukkaepidemiaa – joitain tietoja tuhoista on tullut myös Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä, luettelee Kuitunen.
Uudet lehdet myöhemmin kesällä
Lumimittari on yöperhonen, joka Pekka Kuitusen mukaan on yksi myöhäisen syksyn perhosistamme.
– Itse perhonen on varsin harmiton otus, mutta nimenomaan sen toukat ovat puiden tuholaisia, tarkentaa Kuitunen.
Lumimittarin toukka on aikuisena runsaan sentin mittainen vihertävä toukka, jolla on tumma pää ja rivi pilkkuja kyljissä.
Vaikka toukkien käsittelyyn joutuneet koivut ovat karuja kuin marraskuussa, ei niiden kohtalo vielä ole kokonaan sinetöity.
– Yleensä koivut kasvattavat uudet lehdet vielä myöhemmin kesällä. Ongelma on siinä, että tuhokausi ei rajoitu yhteen vuoteen. Jos samat puut joutuvat uudelleen toukkien syömiksi, silloin niistä kuolee arviolta 15–20 prosenttia.
Toukat tekevät tuhojaan usein pari-kolme vuotta. Sen jälkeen kanta alkaa taantua ja toukkaepidemia hiipua.
Taloudellisia tappioita
Lumimittarituhot ovat yleensä paikallisia, mutta yksittäiselle metsänomistajalle tuhoista seuraa tappioita.
– Jos puu ei kasvakaan esimerkiksi tukkipuuksi, vaan päätyy energiakäyttöön, ei siitä saa silloin odotuksen mukaista tuottoa, kuvailee metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta.
Tarkkoja tietoja tuhon taloudellisista vaikutuksista ei ole kerätty, eikä myöskään tämän kesän tuhoalueiden laajuudesta.
Kuitusen Kaakkois-Suomessa tarkistamista tuhoalueista suurin yksittäinen metsikkö oli 12 hehtaarin suuruinen.
Myös hedelmäpuut käyvät ravinnoksi
Lumimittarin toukkien ravintoa ovat muutkin puut kuin koivut. Jaalalaismetsiköstä toukan jättämiä jälkiä löytyy myös pihlajan, pajun ja haavan lehdistä. Niissä on muutaman millin halkaisijaltaan olevia pyöreitä reikiä. Osa lehdistä on ikään kuin käpertynyt rullalle.
– Se on kaikkiruokainen toukka, vahvistaa metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija Pekka Kuitunen.
Tämän takia lumimittarin toukan tekosia voi joutua todistamaan muuallakin kuin kaukana asutuksesta sijaitsevissa metsissä.
– Se syö myös hedelmäpuiden lehtiä. Toukkaa voi löytyä myös kotipuutarhoista tai kaupunkien puistoista, sanoo Kuitunen.
Hänen mukaansa toukan torjuntakeinot ovat vähissä.
– Talousmetsän omistajan täytyy oikeastaan vain yrittää sietää tilanne, ja odottaa toukkakannan luontaista vähenemistä. Yksittäisiä hedelmäpuita voi yrittää suojata esimerkiksi sivelemällä vaseliinia puunrunkoon, mutta sekään ei välttämättä estä toukkien pääsyä puuhun, sanoo Kuitunen.